Oahppiid olles mearri lea lassánan ovddit jagis oktiibuot 59. Stuorámus lassáneapmi lea dáhpáhuvvan sámegiela ávnnasoahpahusas (+70). Daid oahppiid mearri, geat ožžot oahpahusa sámegillii, lea geahppánan 11. Anárašgielat oahpahusa oahppiid mearri lea ovddit jagi dásis (15), nuortalašgielat oahpahus lea molson ávnnasoahpahussan (-5) ja davvisámegielat oahpahusa oahppiid mearri geahppánan guđain. Oahppieinnostusat goittotge čájehit, ahte oahpahus sámegillii boahtá lagaš jagiin lassánit dađi mielde go sámegielat árrabajásgeassin nanosmuvvá. Sámegielat árrabajásgeassin ordnejuvvo sámegielat beaiveruovttuin dahje beaiveruoktojoavkkuin ja sámegielaid ealáskahtti giellabesiin. Giellabeassedoaibma lea viidáneamen sámiid ruovttuguovllus eará guovlluide.

 

Eanášoassi sámeoahpahusas addojuvvo sámiid ruovttuguovllu gielddain, mat ožžot dán oahpahussii earenoamáš bealljemerkejuvvon stáhtaveahki. Sámiid ruovttuguovllu gielddain leat sámegielat ja sámegielaid oahpahusas oktiibuot 549 oahppi. Lassáneapmi lea oktiibuot 33 oahppi ovddit skuvlajagiin veardidettiin.

 

Anára gieldda skuvllain sámegielaid ja sámegielat oahpahusas leat oktiibuot 262 oahppi, mas lea ovddit jagi ektui lassáneapmi 22. Iežas oahppiid lassin Anára gieldda oahpaheaddjit addet gáiddusoahpahusa oktiibuot gávcci logahatoahppái. Anára gieldda sámeoahpahusa oahppiid mearri lea sturron dássidit jagi 2007 rájes.

 

Ohcejoga gieldda skuvllat addet sámegiela ja sámegielat oahpahusa oktiibuot 124 oahppái, mas lea lassáneapmi ovddit jagis 16. Sámegielat oahpahusa oassi gielddas addojuvvon oahpahusa ollisvuođas lea stuorámus Ohcejogas. Sámegillii addojuvvon oahpahusa oassi lea jagiid mielde čielgasit sturron. Dán lohkanjagis maiddái daid oahppiid mearri, geat ožžot sámegiela ávnnasoahpahusa, lea lassánan 18.

 

Enodaga gieldda skuvllain oahpahus sámegillii ja sámegielas addojuvvo oktiibuot 61 oahppái, mii lea 15 unnit go ovddit skuvlajagi. Maiddái Enodagas ja Ohcejogas addojuvvo sámegiela gáiddusoahpahus sámiid ruovttuguovllu olggobeallái.

 

Soađegili gieldda sámeoahpahusa váldodeaddu lea giela ávnnasoahpahusas, man ožžot oktiibuot 99 oahppi. Oahppiid mearri lea sturron ovddit skuvlajagis 10. Sámegielat luohkkáoahpahusas leat golbma oahppi. Sámegielat oahpahusa oahppiid meari einnostit stuorrut boahttevaš jagiin.

 

Sámiid ruovttuguovllu gielddaid olggobealde stuorámus oahppiid mearri lea Oulu guovllus, gos giela ávnnasoahpahus addojuvvo oktiibuot 15 vuođđooahpahusa oahppái ja 13 logahatstuđentii. Roavvenjárgga gávpoga guovllus sámegiela oahpahusas leat oktiibuot 12 vuođđooahpahusa oahppi ja guhtta logahatstuđeantta. Helssega guovllus sámegiela oahpahusas leat 10 vuođđooahpahusa oahppi oktiibuot njealji skuvllas. 

 

Sámegiela dahje sámegielat vuođđooahpahusa ožžot olles riikkas oktiibuot 542 oahppi. Sámegiela oktii rehkenastojuvvon oahppiid mearri logahagain lea 71. 

 

Sámediggi čuovvu ja raportere sámeoahpahusa ollisvuođas Suomas. Sámeoahpahusa statistihkat maŋimuš jagiin lea gávdnamis dás.