Sámit ledje daid olbmuid maŋisboahttit, geat ásaiduvve Davvi-Fennoskandiai dalán jiekŋabaji maŋŋá badjel 10 000 jagi dassái.  Davvi -Skandinávia sámiálbmot nállašuvaš  vuosttas Jiekŋameara rittu álbmogiin ja vuođđosámi hálli álbmogis. Dálásámit leat oassi geađgebaji álbmoga maŋisboahttijoatkit, mat ásaiduvve sámeguvlui dalán jiekŋabaji maŋŋá. Sámiid orrunguovlu ja lávdu lei viidasamos áigelogu álggu sulaid 1000-lohkui. Sámit orro Laatokkas Jiekŋamerrii ja Gaska-Skandinavias Vilgesmerrii. Earet máttaviesttar- ja máttarittu oppa dálá Suoma guovlu lei sámiid orrunguovlu. Mátta-Suomas lea ainge sápmelašvuvuđot báikenamat muittuheamin guovllu dološ návddašeamis. 

Sámiid ollašuhttán ealáhusvugiin leat seilon dieđut sámi álbmotárbbis ja arkeologalaš dutkan lea buktán ođđa dieđu dološ sámeservošiid birra. Sámit leat ollašuhtttán árrahistorjjá áigge bivddu, čoaggima, guollebivddu ja boazodoalu. Ealáhusat leat leamaš hui luonddulági miel ja buot materiálaid oažžui luonddus. Sámiid luonddugaskavuođas muitala bures dat, ahte eatnamii lea báhcán hui unnán luottat dološ sámekultuvrras arkeologaid dutkama várás. 

Sámiid dološosku vuođđuduvai eará davvi oskkuid láhkai luonddubálvaleapmai ja osku lei šamanistalaš. Sámit bálvaledje luondduháldiid, dego,  Biegga-albmá, Bieggagállisa, bajánipmila Dierpmis – Äijjih- Àddja ja nisson sihke eatnivuođa háldi Sáráhkká ja  meahccebivddu háldi Juoksáhkká. Guovddáš muitu sámiid šamanistalaš oskkus lea meavrresgárri, maid leat govuhan ee. ipmilsymbolaiguin. Dehalaš oassi oskkus lei oaffariid addin seiddiide, sieiddit, gos jahkke ipmiliid ássat. Sieiddit ledje iešguđet sturrosaš luonddučuozáhagat. Beakkán sieidi lea Anára gielddas Áijihsuálus. Sieiddiide oaffaruššui guolli, biergu, dávttit sihke maŋŋá maiddái ruhta ja eará árvobiergasat. Sieiddit leat vejolaččat doaibman maiddái siiddaid gaskasaš rádječuoldan.

Sámiid searvvušvuogádaga vuođđu lea siida dahjege sámegilli, mii lea ealáhusa ollašuhttima ovttadat sihke servodatlaš ja guovloguovdásaš hálddahusovttadat. Sátni siida lea etymologalaččat gaskavuođas sátnái sieidi, mii darkkuha geađggi dahje bávtti, mii lea  bálvaleami čuozáhahkan. Siiddain ledje ráját ja siiddaid ráját ledje maŋŋelis vuođđun go sámiid orrunguovlluide vuođđudedje gielddaid. 

Johan Turi lea girjjistis j. 1910 Muitalus sámiid birra govvidan sámiid álbmotárbbi ja erenoamážit badjesámiid folklore. Álbmotárbbi mielde sámit álge bivdit gottiid ja guođohit daid dan maŋŋá boazun. Go fáhtejedje lojimus gottiid gitta daid geavahedje hohkalllananeallin ja dánu stuorrudedje boazoealuid ja álge eallit daiguin birra jagiid ja johtit seamma láhkai go sámit dán áiggege dahket. Dalle sámit ásaiduhtte guovlluideaset okto.

Boares dutkamuša mielde sámit livčče ollašuhttán unnahámát boazodoalu, mas bohccot livčče atnon goddebivddus hohkahallandárkkuhusa dihttii guhká, muhto viiddes nomáda badjedoallu lei easka 1600-logu rájes. Oainnut leat vuođđuduvvan vearuhuslogahallamiidda.  Leat dulkojuvvon, ahte bohccot leat lodjuduvvon duottargottis ja boazodoallu sihke meahccebivdu livčče dagahan duottargotti sogahuvvama. Ođđasamos arkeologalaš –biologalaš dutkamuš ii doarjjo dán oainnu. Ođđasamos DNA-dutkamuša mielde Fennoskandia dálá boazu ii leat duottargottis lodjuduvvon šládja muhto áibbas iežas šládja. Dutkamuša mielde lea vejolaš, ahte sámit leat lodjudan historjjá áigge máŋggaid earálágan goddešlájaid.  Arkeologat leat ovdal dulkon goddedáktegávdnosiid muitalan bivdokultuvrras, muhto ođđasamos dutkamušbohtosa vuođul dat sáhttet muitalit maiddái boazodoallokultuvrras.  Várra sámi boazodoallokultuvrra lea hui boaris, daningo ealáhus lea hui spesialiserešuvvan ja sámegielas leat hui viiddis boazodollui gulavaš terminologiija. 

Guollebivdu leamašan ja lea ainge dehalaš sámiid kultuvrra oassi ja mearkkašahtti ealáhus. Ohcejogas guollebivddu mearkkašupmi leamašan erenoamáš stuoris. Vuosttas čálalaš máinnašumit Deanu guollebivdokultuvrras leat gaskaáiggi loahpas, maŋŋidisgaskaáiggis. Dehalamos bivdoguolli,  luossa, leamašan čađa áiggiid Deanu sámiide dehalamos sálašguolli sihke maiddái máksingaskaoapmi. 

Sámit leat bivdán biebmun gotti, ealgga sihke eanalottiid. Ealggaid ja gottiid bivde bivdorokkiin, vuojihemiin ja áidumin. Arkeologat leat gávdnan sámiid ruovttuguovllus máŋggaid otná beaivve rádjai seilon bivdorokkiid.  Unnimus fuođđuid bivde lassin náhkiid dihtii. Sámit vuvde náhkiid álo Gaska-Eurohpa rádjai juo hui árrat. 

Čoaggin lea gullan sámiid biepmuháhkamii čađa historjjá. Čáhcelottiid manneheapmi dahjege maniid čoaggin muorain, leamašan dehalaš biebmolassi, ja vuohki lea seilon unnahámát buđaldussan áibbas dáid beivviid rádjai.

Iešguđet sámekultuvrrain leamašan iešguđetlágan váldobiebmogáldut ja ássanmállet, maidda váikkuhedje biras, luonddu resursavuođđu sihke kultuvrra dábit ja árbbit. Badjesámiin ássan čuovui bohccuid lunddolaš geinnodagaid mearrarittu geasseorohagain álo suddjes meahcceguovlluide ja duottariidda. Eallogeahččit ja bearrašat elle johtti dahjege nomádalaš eallinvuogi. Maiddái guolásteaddjisámiin lei johtti eallinvuohki. Dálveorohaga dálá Suoma guovllus doalli sámit leat fitnan guollebivddus geassit gitta Norgga mearrarittu rájes. Sámiid historjjálaš návddašanviidodat leamašan dálá dili ektui  máŋgga eará riikka viidodagas. 

Anáraččain leamašan guollebivddu, meahccebivddu ja maŋŋelis maiddái šibitdoalu várás ovttas golbmii bajiid mielde orrojuvvon saji. Anáraččat leat maiddái doallan ja dollet ainge bohccuid. Anáraččaid orohatlotnašuvvan čoahkanii Anárjávrri čázádaga lahkosii. Anáraččaid dálveorohat lei dávjá siseatnama vuvddiin, mat ledje biekkasuojis ja guovllus ledje boaldinmuorat ja guođohaneatnamat. Geasseorohagat ledje lunddolaččat jávrriid dahjege buriid guollečáziid guoras. Orohatlotnašuvvan seaillui muhtun anáraš bearrašiin gitta 1950-logu rádjai. 

Nuortalašservoša searvvuš- ja ealáhusvuogádagas lea buoremusat seilon dieđut Suonnjelgili nuortalšservošis. Suonnjelgili nuortalaččain lei oktasaš dálvegilli, gos eará sogat hádjánedje árbevirolaš sohkaeatnamiidda guollebivddu ja bivddu dihtii. Dálvegilis bearrašat ollašuhtte ovttas bivddu ja guollebivddu. Dálvegilis čoahkkanii nuortalaččaid giličoahkkin, mii mearridii eatnamiid geavaheamis ja servoša guoski áššiin. Nuortalaččat leat lassin ollašuhttán unnahámát boazodoalu. 

Gaskaáiggi rájes eará stáhtat álge šaddat sámiid ásahan orrunsajiide ja stáhtaid beroštupmi  čuozai gulul maiddái  davás ja dan resurssaide.  1500-logu loahppabeali rádjai sámit elle measta áidna álbmogin iežaset guovlluin. Suopmelaš ja sápmelaš ásahusa rádján lei ng. Lappi ja Lanta rádji, mii lei dálá sámiid ruovttuguovllu máddelabbos. Historjáčálli Kyösti Julku lea meroštallan lappi ja lanta rájá rádječuolddaid. Rádjá vuođđuduvai sámegiliid ja suopmelaš gielddaid rájáide.  Rájá ii sáhttán rasttildit. Rádjá ii goit seilon fámus hirbmat guhká, muhto Kustaa Vaasa 1600-logus (1673 ja 1695) addin ássanplakáhtat heaittihedje rájá ja álggahedje ođđaássama sámiid orrunguovlluide. Fárrema dorjo sosiálalaš ja ekonomalaš healppuhemiiguin. 

Ođđaássama áigge dálá Suoma ja Norgga davvioasit gulle Durdnosa ja Giema Lappii. Ođđaássama mielde mátta sámejoavkkut sudde suopmelaškultuvrrii. Dáin kultuvrrain leat báhcán muhtun diktabihtát ja dajaldagat. 

Ođđaássama mielde stáhta, girku ja turisttat beroštuvve sámiid ruovttuguovllus. Maiddái vearuheaddji beroštuvai davvi Sámis. Sámit sáhtte máksit vearuid juoba buot lagasguovllu stáhtaide, go riikkaid ráját eai lean davvin čielgasat. Vuosttasin ođđasássan juvssai Eanodaga ja Anára. Ođđaássama mielde eanadoallu bođii maiddái sámiid ruovttuguvlui. Anára ja Ohcejoga sámiide eanadoalus šattai guollebivdo- ja bivdokultuvrra oassi. Ođđaássama mielde maiddái álge sámiid jorgalahttit kristtalašoskui ja dát dagahii sámegiela dili fuotnáneami sihke sápmelaš dološoskku jávkama. 

Strömstada rádjasoahpamuša rádjaortnedemiin jagi 1751 gessujuvvui Ruoŧa-Suoma ja Danmárkku-Norgga ráját maŋit hápmái. Soahpamuša lappcodisillenis jagi 1751 Ruoŧŧa-Suopma ja Danmárku-Norga dáhkidedje ee. sámiide vuoigatvuođa rasttildit rájáid boazoealuin ja guollebivdodárkkuhusa dihtii. Dát vuoigatvuohta joatkašuvai jagi 1852 rádjagiddema rádjai. Rádjagiddemat Suoma ja Norgga gaskkas jagi 1852 sihke Ruoŧa ja Suoma gaskkas jagi 1889 heite árbevirolaš johtima Suomas ja dagahedje stuorra ássannuppástusiad sámeguovllus. Sámit galge válljet bissovaččat  iežaset ássaneatnamiid ja válljet árbevirolaš sohkaeatnamiid gaskkas. 

Rájáid mielde maiddái ođasássan lassánii 1800-logus ja  stáhtat álge diđolaš politihkain nannet váldoálbmoga ovdduid ja suddadit sámiid váldoálbmogii. Sámiid oktavuohta iežas gillii ja kultuvrrii hedjonii. Erenoamážit skuvlalágádusa boahtin dagahii sámegiela dili fuotnáneapmai. 

Nubbi máilmmisoahti dagahii nuortalaččaid árbevirolaš orrunguovlluid hádjáneapmai guovtti riikka gaskkas.  Dálá Suoma nuortalaččat šadde Beahcáma guovllu golmma siidda, Suonnjelgili, Beahcáma ja Báhcaveaijoga nuortalaččain. Sin ásahedje II máilmmisoađi maŋŋá Anára gieldda nuortaosiide.  Oassi bácii Sovjetlihtu guvlui. Suonnjelgiliolbmuid sajuštedje Čeavetjávrri guvlui, beahcángiliolbmot Tsarmijávrri-Njellim guvlui sihke báhcaveaijoholbmot Kiäváájávri -Mustola guvlui. 

 

 

Sámiid etnihkalaš ja álbmotlaš morráneapmi álggii 1800-logu loahpas Norggas ja Ruoŧas, goas šadde vuosttas sámesearvvit ja aviissat. Vuosttas oktasaš sámečoahkkima dolle 1917 Norgga Trondheaimmas. Oktasašbargu šattai čavggabun sođiid maŋŋá goas Ruoŧa Johkamohkis  dolle 1953 vuosttas golmma riikka sámiid konferánssa. Dat deattuhii sámiid vuoigatvuođaid luondduriggodagaide ja gillii ja mearridii sámiid oktasaš Sámeráđi vuođđudeami.  Sámesearvvuš álggii ortniidit ja 1900-logu gaskamuttu rádjai Suomas doibme sámesearvvit. Sámeservoša aktiiva doaibman oažžui áigái sámepárlameantta vuođđudeami 1970-logus.  

1900-logu álgu lei láttiiduhttima áigi. Máŋggat mánát masse sámegiela dáiddu skuvlaruovttuin. Mánát besse fitnat ruovttusteaset dušše hárve ja oktavuohta sámegielat birrasii fuotnánii. Sámegiela hállan gildui máŋggain oktavuođain. Sámegiella ja kultuvrra lei hui áitatvuloš 1900-logu gaskkamuttus. Sámeservoša ortniiduvvan ja sámeoktasašbargu ožžo áigái sámekultuvrra dili buorráneapmai, sámegiela dili ovdáneapmai ja láhkaásahusa ovdaneapmai. Sámegielat oahpahus álggahuvvui vuođđoskuvllain ja vuosttas sámi giellaláhka dohkkehuvvui jagi 1992. Láttiiduhttinproseassa guđii čiekŋalis luotta sámeservodahkii ja dagahii sámegielaid áitatvuložin. Dušše sullii vádjit bealli Suoma sámiin hálla sámegiela eatnigiellan. 

Sámekultuvra lea seilon iešlágálažžan ja áidnalunddot eamiálbmotkultuvran suddadanfiggamušain fuolakeahttá. Sámekultuvra gártá áinge deaivat stuorra hástalusaid. Sámiid eretfárren eret sámiid ruovttuguovllus dagaha stuorra hástalusa sámegielat bálvalusaide ja oahpahussii, sámegiela ja kultuvrra boahtteáigái sihke sámeealáhusaid ollašuhttimii. Dálkádatnuppástus, globalisašuvdna ja ekonomalaš beroštupmi árktalaš guovllu vuostá buktet maiddái stuorra hástalusaid. Sámiid vuoigatvuođat eai ollašuva velá riikkaidgaskasaš soahpamušaid eaktudan vuogi mielde, dego álbmotlaš olmmošvuoigatvuođaid ollašuvvama bearráigeahčči orgánat leat fuobmášahttán. Suomas leat maiddái iešguđetlágan searvvit ja joavkkut, mat vuostálastet sámiid vuoigatvuođaid ja iešguđetlágan mediain leat ollu sámevuostásaš čálašeapmi.