Boazodoallu lea sámekultuvrra guovddáš oassi. Buot sámit eai oaččo ealáhusa boazodoalus, muhto dan servodatlaš ja kultuvrralaš mearkkašupmi lea ainge stuoris. Boazodoalu jahkásašdáhpáhusaide, geassemiessemearkumiidda ja dálverátkimiidda, oassálastá dábálaččat oppa sohka. Dat lea áidna árbevirolaš sámi ealáhus, mii okto lea gánnáhahtti. Boazodoalu boađuin sullii 14 proseantta čoahkkanit stáhta ja EU-doarjagiin. Máŋggas sápmelaččain barget boazodoalu oktavuođas smávvalágan turisma- dahje gárvvistandoaimma. Sámiid ruovttuguovlu gullá erenoamáš boazodoalloguvlui, gos bohccuin lea friddja guohtunvuoigatvuohta. Ruovttuguovllus leat 13 bálgosa ja sulli 1250 boazoeaiggáda, mii lea sullii 27 % oppa Suoma boazoeaiggádiin. Eallibohccot leat sullii 40 % (78 307) oppa  Suoma eallibohccuin ja vádjit 80 % Sámi eallibohccuin. 

 

Kárta: Sámi ruovttuguovllu bálgesat/bálgosat

 

Sámiid boazodoallu vuođđuduvvá dálve- ja geasseeanaguohtunortnegii, mii vuođđuduvvá bohccuid biologiijai ja badjeolbmuid kultuvrralaš dábiide. Bohccot guođohuvvojit sierra geasse- ja dálveeatnamiin, lassin giđđat lea iežas guođohaneana guoddima várás ja čakčat bohccuid ragatguovlu. Boazodoalus lea vealtameahttun, ahte  iešguđetlágan eatnamat leat doarvái. Sámi boazodoallu ollašuhttojuvvo ng. dálvesiiddain, mat leat muhtun badjebearraša ráhkadan, sohkii vuođđuduvvi guođohanovttadagat. Siida stivre boazodoalu ollašuhttima iežas návddašaneatnamiin. Bálgosa eatnamiin guhtot máŋggat siiddat. Siiddaid návddašaneatnamiid ráját eai biso ovtta sajis, muhto dat sáhttet molsašuvvat guohtundiliid mielde ja eará siiddat sáhttet maiddái ovttastuvvat nuppiideaset. 

Bohccot gárddis  

 

 

Boazodoalu váikkuhusas lundui lea hállojuvvon hui ollu ja lea čuoččuhuvvon, ahte sámiid ruovttuguovllus livčče liigeguođoheapni. Boazu dego earálágan goddešlájat leat gullan sámiid ruovttuguovllus luondui miehtá historjjá.  Ođđasamos dutkanbohtosiid mielde bohccot sáhttet guohtumiin eastit ođđašlájaid boahtima árktalaš guovlluide. Dálkádaga liegganettiin ođđa šaddo- ja eallišlájat bohtet davás. Bohccot estet guohtumiin maiddái šieđgaluvvama ja doalahit daŋasšattuid sihke duktejit árktalaš guovllu luonddu. Dálkediehtaga lágádusa dutkamuša mielde bohccuid intensiiva guohtun hihttuda muohttaga suddama giđđat hihttudemiin seammás dálkádaga liegganeami. 

Bohccot merkejuvvojit iežas bealljemearkain. Bealljemearka almmuha oamasteaddji ja soga, masa bohcco oamasteaddji gullá.  Sámiid boazodoalus mearkkat addojit sohkamearkavuođádaga  mielde. Juohkehaš sogas lea iežas mearkalinjá. Mánáid bealljemearkkat leat variašuvnnat vánhemiid, dábálaččat juo jápmán fulkkiid mearkkain. Dahjege buot mearkalinjjá mearkkat muittuhit nuppiid. 

Muhtun ruovttuguovllu bálgosiin bohccuid bibmet dálvit dahje suoinnit atnojuvvojit guođoheamis veahkkin. Sivvan lassibiebmamii leat leamaš ee. guohtoneatnamiid hádjáluvvan, vuovdečuollamat ja eará gilvaleaddji eanageavahanvuogit, mat leat geahpedan guohtoneatnamiid meari.  Eanáš oassi bohccuin guhtot ainge luondduviđáguohtoneatnamiin. Geavadagas oppa sámiid ruovttuguovlu lea leamaš  ja lea ain bohccuid guohtuneanan. Vaikko boazodoalus geavahit dán áigge njealjejuvllagiid ja mohtorgielkkáid veahkkin, bohcco, luonddu ja dálkádaga dovdan lea hui dehalaš oassi badjeolbmuid ámmátdáiddus. Boazodoallu doalaha sámegiela ja ráhkaga lunddolaš sámegiela geavahanbirrasiid. Sámegielas lea hui dárkkes ja ollu boazodollui ja lundui gulavaš terminologiija. 

Ámmátlaččat boazodoalu ollašuhttiid gaskaahki lea jámma loktanan (dán áigge sulllii 47 jagi) ja seammás badjeolbmuid olles mearri lea unnumin. Boazodoalu boahtteáiggi uhkida ealáhusa heittot gánnáhanmuddu,  sámiid eretfárren sámiid ruovttuguovllus, dálkkádatnuppástus sihke lassáneaddji spiriidmearri. 

Sámi duodji, duodji lea oassi sámiid luonddu ja kultuvrra gaskasaš gaskavuođa ja sámiid eallinvuogi. Duodji lea sihke dáidda ja ealáhusvuohki. Duodjeárbi lea vuorrováikkuhus luondduin sihke materiála háhkamis ja dujiid hervemis. Juohke guovllus lea iežas vuohki duddjot sámi duoji. Váldoduodjeárbbit Suomas leat nuortalaš-, anáraš- ja davvisápmelaš duojit. Duodji lea gaskaoapmi, man bokte oahpahuvvo kultuvra, dan árvvut, filosofiija, jurddašanmáilbmi. Duodjedáidu  sirdašuvvá buolvvas nubbái sosiálalaš dáhkamusaš. Dehalaš oassi duodjedáiddus lea sámegielat duodjeterminologiija. Duodji lea dán áigge sihke atnuávdnasiid ja biktasiid ráhkadeapmi muhto maiddái dáiddaduodji. 

Sámi duodji juohkášuvvá ng. dipma ja garra dujiide. Duoji materiálaid  čoaggit luonddus bistevaš vugiin. Duodji eallá luonddulotnašuvvama mielde ja materiálaid čoaggit ja gieđahallat dihto áigge jagis. Daid ráhkadeamis ávkkástallat materiálaid buot osiid. Leaibbi, soagi ja sieđgga geavahit náhki ostemis. Vettiid atnet erenoamážit anár- ja nuortlašduodjeárbbis atnubiergasiid ráhkadeapmai ja hervemii. Bohccos geavahit náhkiid, čorvviid, dávttiid ja suonaid. Šattuid atnet diŋggaid báidnimii ja gámasuoinniid čoaggit vai juolggit bissot liekkasin nuvttohiid siste. Guoli-, lotti- ja smávvafuođđuid náhkiid geavahit smávvadujiid ráhkadeapmai. Muorradujiid duddjojit reatkáin ja báhkiin. Lassin geavahit dani, golli ja silbba. Dujiid herven ja ivnnit govvidit luonddu ja eará jagiáiggiid, erenoamážit ruškki iešguđetlágan ivnnit oidnojit máŋggain sámi dujiin. 

Nuortalašsámiid duodjeárbi, veaddeduojit

 

 

Sámegákti lea sámiid álbmotbivttas ja sámiid etnisitehta dovddaldat. Gávttii atnit dán áigge váldoáššis ávvudanbivttasin, nu heajain go hávdádusainge, muhto maiddái virggálaš čoahkkimiid bivtttasin. Boarrasut sámeálbmogii sámegákti lea seilon ain árgabivttasin.  Gávtti hervemat ja ollisvuohta muitalit gos guovllos sámi olmmoš lea eret, juoba siviilaseađu ja soga. Sámegákti lea nuppástuvvan áiggiid mielde ja gávtti sáhttá ainge variariseret. Suomas leat anus vihtta sámegávtti váldomálle: Deanu, Anára, Eanodaga, Vuohcu ja nuortalaččaid gákti. Sámegávtti ja sáme duoji viidasabbot lea boastut atnán turismmas ja sámi duoji muittuheaddji kopiijaid vuvdet mátkemuitun.

Sámi duojáriid ámmátsearvi, Sámi Duodji, mieđiha mearkka sáme duodjái, mas sáhttá dovdat eakti sáme duoji. Sámi Duodji ro:a lahttun besset dušše čeahpes duojárat. Lahtut searvvis leat sullii 300. Sámi duodjeárbi erenoamážit anár- ja nuortlašsámiid árbbit leat aitatvuložat.

Guollebivdu lea sámekultuvrra dehalaš oassi erenoamážit Ohcejogas ja Anáris. Guollebivdu ii leat okto gánnáhahtti ealáhus, muhto guollebivdui laktásit dávjá boazodoallu dahje turismabálvalusat. Juohkehaš guollebivddu ollašuhtti sámesogas leat árbevirolaš guollesajit, dihto sogaid návddašeamis leat iežas jávrrit, luovttat dahje jogaid oasit. Buohkat dovdet iežaset ja earáid eatnamiid ja bissot iežaset návddášaneatnamiid alde. Guliid bivdimii laktasa sápmelaš árvumáilbmi, guovlu ii liigebivdo ja fuolahuvvo das, ahte maiddái čuovvovaš jagiid leat doarvái guoláštamoš. Guollebivdoárbbis lea dehalaš servodatlaš olli sihke guollebivddu iežas sámegielat terminologiija. 

Deanu guollebivdoárbái gullet dán áigge gildojuvvon rastábuođđu, duhastus ja goldin sihke velá ain geavahusas joddo- ja meardebuođđu, fierbmebivdu orru firpmiin, nuohttun,  golgadeapmi dahje áhpegolgadan bivdu,  ja stággo- ja vuoggabivdu. Nuortalaškultuvrra iežas erenoamášvuohtan lea Njávdáma Kolttakoskis ollašuhtton geahpilnuohttun. 

Nuorra guollebivdit 

 

 

Sáme guollebivdoárbi lea váras jávkat. Guollebivdoárbbi uhkida sápmelaččaid eretfárren  ruovttuguovllus eret ja guollebivddu heittot gánnáhahttivuohta. Fárredettiin sámiid ruovttuguovllu olggobeallai sámit manahit lágalaš vuoigatvuoiđaideaset  lihkadit ja ávkkástallat luonddu dihto guovlluin manahemiin oktavuođa árbevirolaš soahkaeatnamiidda.  Nuorat eai šat oahpa lunddolaččat sámi guollebivdoárbbi ja guollebivdoárbi, dasa gulavaš diehtu ja terminologiija lea váras jávkat. Árbevirolaš bivdobiergasat leat báhcimin eret geavahusas maiddái ođđa teknihká geažil. 

Čoaggin lea ain dehalaš oassi sámiid biepmu ja materiálaid háhkama. Murjjiid sáhttá čoaggit maiddái vuovdinláhkai.  Sámiin leat iežaset, árbevirolaš sogaid geavahusas leahkki čoagginguovllut, gos  čogget luopmániid, joŋaid ja sarridiid. Eará eatnamiidda  ii árbevirolaččat manno. 

Bivdu dahjege meahccebivdu lea leamaš guhká eará sámi ealáhusaid oassin. Meahccebivdu ii leat okto gánnáhahtti ealáhus. Dán áigge bivdet erenoamážit ealggaid ja rievssahiid. Sámi bivdokultuvrras gárdot rievssahiid. Meahcásteaddjiin leat anus ng. rievssatgárddit giellabálggisin, gos meahcásteaddjit ráhkadit iežaset návddášaneatnamiidda iežaset rievssat gielaid ráidduid ja gihpuid. Nuppiid návddášaneatnamiidda ii manno gárdut rievssahiid.  Árbevirolaččat rievssahiid gárdo dan mađe go dárbbašedje eará biepmu lassin ja maidddái vuovdima várás fuolahemiin goitotge das, ahte nálli bisui bisovažžan. Rievssatnáli molsašuddamat leat váttásmahttán  rievssahiid bivdima. 

Eanadoallu bođii sámiid ruovttuguvlui 1700-logus ja erenoamážit Ohcejoga ja Anára guvlui oassin guollebivdo- ja bivdokultuvrra.