| Kultuvra |
|
|
Juoiggus
Suomas leat golbma juoiganárbbi: davvisápmelaš luohti, anáraš livđe ja nuortalaš leu´dd. Árbevirolaš juoiggus leamaš álggos sámiid riittaide čadni ja luondduálbmogiidda mihtilmas albmabuktinvuohki heaggamáilmmi ja reálamáilmmi albmaneapmi.
Juigosat leat árgga rutiinnaid ja sosiálalaš diliid oassin. Boazodoalus juigosiin lea vuodjeluvvon spiret ja ráhkaduvvon gaskavuohta geahččuealli ja olbmo gaskii. Juigosiin oahpahit nuorat buolvva olbmuid ja fuolkevuogádaga birra, luonddus, báikkiin, boazodoallovugiin ja ealliin. Juigosiid fáttat šaddet servoša dehalašolbmuin, historjjálaš dáhpáhusain, boa˛odoalus, luonddubirrasis ja ealliin. Juigosat albmabuktet sosiálalaš vuogádaga ja kulturlaš jotkkolašvuođa. Ovdamearkan mánáid juigosat leat variašuvnnat vánhemiid juigosiin, mat leat fas variašuvnnat sin ie˛aset vánhemiid juigosiin. Mánáid riegádettiin, juoiggus lea addojuvvon dego gástanama hámis vuos ovttageardásaš nuohttan (tovdna) maŋŋelis olmmošjuoiggusin dievasmahtimin. Dát árbi lea measta jávkan Suoma sámiid siste.
Juigosis eai leat álo sánit (dajahusat), nuohtta ja jienageavahus leat dalle váibmosis. Oarjjasápmelaš vuohki juoigat lea albmabuktima dáfus gievrrat ja jienageavahus molsašuddá jođáneappot go nuortasápmelaš juoiganvuogis.
Suoma Sámi Grand Prix oassegilvvu vuoiti 2014, juoigi Petra Magga-Vars
Sámiid musihkkaárbbis eai olus geavahuvvo instrumeanttat. Dán áigge juoigama sáhttá dáktet dološ shamánaid geavahan mearvrresgáriin. Dan lassin dovdat 3-5-suorbmaráigge njurgganas, fádnobiipa, mii ráhkaduvvui olbmoborranrási vesás. Maiddái skilanasaid diehtit geavahuvvon.
Ruoŧasápmelaš Maj-Lis Skaltje lea girjjistis Luondu juoiggaha govvidan juigosa čuovvovvaččat (2005): Juoiggus lea bohcco nuohtta Juoiggus lea o˛˛on šuoŋáid lottiid, jogaid ja biekkaid jienain Juoiggus lea oanedan guhkes sevdnjes dálveijaid, lea leamašan skibirin viiddes meahcceguovlluin, lea addán fámu go miellla lea šlunddas ja bargu lossat. Juoiggus lea illu. Juoiggus seailluha olbmo nuorran. Juoiggus lea muitinvuohki, oktasašillu ja vuohki čujuhit ráhkisvuođa. Juoiggus ollá guhkkelii go sánit, lagada ja ovttasta sogaid, ustiba˛˛aid ja olmmošbuolvvaid. Maiddái dat geat juo lea guođđán dán máilmmi
Sámiid juoiganárbi leai váras jávkat. Kristtalašosku doalai juigosa hui guhká bahádábála˛˛an ja dan leat maiddái váldekultuvra badjelgeahččan. Suomas juigosa árvu álggii lassánit suopmelaččaid siste sámiid stuorra dáiddára Nils Aslak Valkeapää (Áillohaš) dáidaga mielde. Áillohaš buvtii juigosa servodatlaččat dohkkehahttin ja árvvusatnon dáiddavuohkin ja čujuhii juoiganárbbi sodjilvuođa ja ovdáneami. Áillohaš buvttii juoiganárbái váikkuhusaid jazzis ja eará musihkkastiillain.
Sámeservoša ja dáiddáriid aktiiva barggu boađusin juoiganárbi lea álgán ealáskit ja juoigama oahpahit maiddái skuvllain. Kristtalašosku ii jurddaš šat negatiivalaččat juigosis ja juoigan lea maiddái gullon girkuin. Juoigama gullá geavatlaččat dušše Yle Sápmi prográmmain earet eará muhtun váldegottálaš konsearttaid dahje prográmmavurkemiid.
Juoiganárbi lea goit ainge áitatvuloš. Bargoeallin, eretfárren sámiid ruovttuguovllus ja gielamolsun leat váikkuhan sámiid siste juigosa gullamii ja geavaheapmai.
Sápmelaš juoigiin lea ie˛as gáhttoorganisašuvnna, Sámi juoigiid searvi. Stuorámus juoigandáhpáhus lea jahkásaččat Norgga Guovdageainnus beassá˛iid áigge lágiduvvon Sámi Grand Prix-gilvu, mas válljejit jagi buoremus juoiganluoiddastemiid.
Modearna sámemusihkkka
Dálásámemusihkka oa˛˛u váikkuhusaid nannosit árbevirolaš juigosis ja albmabuktimin ođđa albmabuktinvugiid ja sámekultuvrra ovdáneami. 1960-logu rájes sámegielat musihkka álggii čuovvut áiggi trendiid. Otná beaivve sámegillii rockki, poppi, etno, hevi, dánsamusihka, tekno, mánáidlávlagiid, sálmmaid ja ráp-musihka. Erenomá˛it sámegielat ráp-musihkka lea o˛˛on fuopmášumi maiddái álbmotlaš dásis.
Anárašgillii ráp-lávlu Amoc
Girjjálašvuohta
Sámegielat girjjálašárbi lea nuorra. Máidnasiid muitaleapmi ja njálmmálaš muitalanárbi lea leamaš dehalaš sámekultuvrra oassi ja dieđusirdima buolvvas nubbái ja ráhkadan vuođu sámegielat girjjálašvuođa šaddamii. Vuosttas sámegielat prentosat ledje Ruoŧas jagi 1619 deaddiluvvon guokte kristtalaš girjji. Vuosttas davvisámegielat čáppagirjjálašvuođa bargu lei ruoŧasápmelaš Johan Turi čállán ja govuhan girji jagis 1910 Muitalus sámiid birra, mii lea muitalus badjesámiid eallimis. Turi hálidii ie˛as sániid mielde muitalit eiseválddiide makkár leat sámiid eallin ja dilit, vai eiseválddit boađašedje dain diehtit. Turi govvida girjjistis erenoamáš dárkilit sámiid eallima, historjjá ja sámiid álbmotárbbi. Maiddái girječálli, dáiddár ja badjealmmái, Ruoŧa Jelleváris eret Nils Nilsson Skum govvidii sámiid luonddubirrasa ja baozodoalu. Muitaluvvui, ahte son árvvoštalai ie˛as girjji hátti das govviduvvon boazologu vuođul. Beakkánin Skum šattai, eandalii girjjiinnis Same sita - samebyn (1938).
Suoma sámeguovllus vuosttas mearkkašahtti sámegielat čáppagirjjálašvuođa girji lei vuovdaguoikkalaš oahpaheaddji Hans-Aslak Guttorma čoakkáldatgirji Koccam spalli (Herännyt tuulispää 1941). Čoakkáldagastis Guttorm ovddidii maiddái davvisámegiela čálalaš giela.
Sámegiela girjegiela ovdánettiin ja sámeservoša kultuvrralaš moriheami mielde sámegirjjálašvuohta álggii ovdánit 1970-logu álggu rájes. Girjjálašvuođas bođii vuohki govvidit servodaga dohkketmeahttun diliid ja láttiiduhttinproseassa váikkuhusaid sámiide.
Kirsti Paltto vuosttasromána Guhtoset dearvan min bohccot (Voijaa minun poroni ) lei Finlandia-evttohassan jagi 1986. Nils-Aslak Valkeapää diktaepos Beaivi, áhčá˛an, 1988 (Aurinko, isäni) vuittii Davvirikkaid ráđi girjjálašvuođabálkkášumi jagi 1991.
Suomas ii doaimma sámegielat girjjálašvuođa goasttideaddji goasttádus. Norggas doaibmi Davvi Girji goasttida maiddái Suoma sámiid dahkan girjjiid. Girjjálašvuođa ovdáneami váttásmahttet smávva márkanat erenoam˛it anáraš- ja nuortalašgielat čáppagirjjálašvuođas. Dán áigge čáppagirjjálašvuohta jorgaluvvo váldogiela ja sámegiela gaskkas.
Govvadáidda
Vuosttas sápmelaš govvadáiddárat ledje girječálli Juhan Turi sihke norggasápmelaš John Savio. 1900-logu álggus eallán Savio bođii dovddusin muorrasárgosiiguin, mat ovdanbuktet árbevirolaš sápmelaš fáttaid. Sápmelaš govvadáidaga golleáigodaga álggahii Nils Aslak Valkeapää sáme álbmoga mytologiijain ja luondogaskavuođas muitaleaddji dávvaliin. Govvadáidda váldá inspirašuvnnaidis dán áiggege nu báktetevnnegiin, shamanismmas, luonddus go duodjeárbbisge. Dán áigge govvadáidagis govvidit ain eanet sámiid vásihan servodatlaš dohkketmeahttun diliid ja láttiiduhttinpolitihka váikkuhusaid sámeservošii. Erenoamá˛it Anáris ássi Merja Aletta Ranttila lea beakkán shamanismma ja mytologiija málagovain gieđahalli. Árbevirolaččat dáidda lea sárgojuvvon bohcconáhkiide, dán áigge dáidaga dahket hui máŋggaide materiálaide ja máŋggain eará materiálain.
Dáiddár Outi Pieski dáiddabargu Sámekulturguovddáš Sajosis
Dánsa
Sáme dánsaárbbis lea seilon dušše nuortalaččaid katrilla, mii lea o˛˛on váikkuhusaid ruošša dánsaárbbis. Katrilli oahpahit Anára skuvllain ja Čeavetjávrris ja Njellimis leat ie˛as katrillajoavkkut. Lea navdimis ahte sámiin leamašan shamanistalaš dološoskui ja bivdui gulavaš dánsaárbi, muhto das eai leat báhcán válddekeahttá dieđut sápmelaš álbmotárbái ii ge girjjálašvuhtii.
Filbma ja dokumeanta
Filbmadáidagis ja dokumeanttain lea boahtán vuohki muitalit sámekultuvrras ja dan árbbis sihke govat váldekulruvraid doaimmaid váikkuhusain sámekultuvrii ja oktonas sámesogaide. Servodatlaš ovdanbuktin lea nana oassi sámi filbma - ja dokumeantadáidaga.
Sápmelaš filmma áigi álggii jagi 1987, go Nils Gaup bagadalai filmma Ofelaš (Tiennäyttäjä). Filbma lei Oscar-evttohassan. Sámefilmma ”ođđa bárru” 2000-logu álggus lea buktán oidnosii ođđa bagadallibuolvva. Čalmmustahttima lea jođálmahttán filbmasuorggi lassánan oahpahus davvin. Jahkásaččat ođđajagemánus Anáris lágiduvvo eamiálbmogiid filbmafestivála Skábmagovat (”Kaamoksen kuvia”) lea sámefilmma guovddáš forum.
Media
Álbmotlaš symbolat
Sámi soga lávlla lea sámiid virggálaš álbmotlávlla. Sámi soga lávlaga sániid lea čállán vuosttas sápmelaš riikkabeaialmmái (stuorradikki áirras) Isak Saba ja nuohta bidjan komponista Arne Sørlie.
Sámi leavgga lea plánen sápmelaš dáiddár Astrid Båhl. Dan fáddá boahtá meavrresgáris ja lullisápmelaš Anders Fjellnera divttas Páiven párneh (Beaivvi bártnit), mas Fjellner govve sámiid beaivvi nieidan ja bárdnin. Leavgga rukses gierdu govve beaivvá˛a ja alit mánu.
Leavga ja Sámi soga lávlla dohkkehuvvojedje Sámiid 13. konferánssas Åres jagi 1986. Álbmotlávlaga melodiija dohkkehuvvui Sámiid 15. konferánssas Helssegis 1992.
|
|
| Viimeksi päivitetty ( 20.02.2014 ) |