| Sįmedikki stivrra _oahkkima mearrįdusat |
|
|
|
Sámedikki stivra čoahkkanii 5.3.2014 Anáris. Čoahkkima áššelisttás ledje virgeválljemat sihke cealkámušat.
Sámedikki stivra mearridii válljet fásta doaimmahatčálli virgái Laila Aikio Anáris. Virggi ohce čie˛a olbmo. Doaimmahatčálli bargun leat ee. áššegirje- ja ekonomiahálddahussii guoski barggut.
Sámedikki stivra mearridii válljet fásta birasčálli virgái Anni-Helena Ruotsala Helssegis jienaiguin 4-1. Virggi ohce ovcci olbmo. Birasčálli bargun leat ee. ruvkelága ollašuhttimii ja biodiversitehtasoahpamuša ollašuhttimii guoski barggut. Birasčálli doaibmá áššemeannudeaddjin ealáhus- ja vuoigatvuođalávdegottis.
Guovloovdáneami stivrejeaddji lága mielde sámediggi gárvvista Lappi eanagoddeprográmma sámekulturoasi. Eanagoddeprográmma stivre eanagotti guovloovdáneami ja ásaha ulbmiliid eanagotti ovdáneapmái. Lappi eanagoddeprográmma lea ođasmahtton Lappi lihtus Lappi-soahpamušas. Sámedikki stivra dohkkehii čoahkkimisttis sámekulturoasi. Oasis lea višuvdna jahkái 2040 sihke sámekultursoahpamuš. Sámediggi lea ásahan guhtta strategalaš válljema sámekultuvrra ovddideami várás eanagoddeprográmma doaibmabajis 2014-2017. Válljemat leat: ealaskas árbevirolaš ealáhusat ja árbevirolaš diehtu, Tä´lvvsijdd – ealli nuortalaš kultuvrra guovddáš, bálvalusráhkadus doaibmi ráhkadussan, sámekultuvrra meroštallan skuvlenbálggis, giella ja kultuvrralaš riggodat sihke mánáid ja nuoraid Sápmi.
Stivra dohkkehii cealkámuša sosiála- ja dearvvasvuođafuolahusa ordnenláhkan. Evttohusa mielde Sosiála- ja dearvvasvuođaguovllut lágiduvvojit vuođu ala, masa gullet eanagottiid guovddášgávpogat sihke sierra meroštallama vuloš gielddat, main leat badjel 50 000 ássi. Geavatlaččat sámiid ruovttuguovlu gulašii dán málles Roavvenjárggas stivrejuvvon sosiála- ja dearvvasvuođaguvlui. Sosiála- ja dearvvasvuođaguovlluid siste sáhttet leat maid vuođđodási guovllut, main lea ordnenovddasvástádus oasis sosiálafuolahusa sihke vuođđodearvvasvuođafuolahusas ja muhtun dáhpáhusain maid muhtun spesiálbuohccedivššu bálvalusain. Vuođđodási guovllu sáhttá vuođđudit uhcimuštá sullii 20 000 ássi gieldda vuođu ala. Sámiid ruovttuguovllu veahkadat ii leat doarvái, ahte sáhttá lágidit vuođđodási guovllu. Sosiála- ja dearvvasvuođafuolahusa viidásut guovlluguovdasaš ja álbmotlaš bargguid koordinerema ja dikšuma várás leat lassin vihtta sierravástuguovllu, maid bargun lea jođihit ja heivehit oktii sosiála- ja dearvvasvuođaguovlluid ja vuođđodási guovlluid doaimma ja daid ordnen bálvalusaid. Geavatlaččat evttohus oaivvildivččii dan, ahte oppa Davvi-Suopma gulašii sierravástuguvlui, mii stivrejuvvo Oulus.
Sámediggi lea fuolas das, ahte evttohusa váikkuhusat ja sierra molssaeavttuid váikkuhusat eai leat doarvái dutkojuvvon eaige čielggaduvvon. Sierra molssaeavttuid goluid ja ekonomalaš váikkuhusaid galggašii rehkenastit ja rehkenastinvuođustusat galggašedje leat almmolaččat árvvoštallamis, vai sierra ordnenmolssaeavttuid sáhttá duođalaččat árvvoštallat. Sámediggi atná hui stuorra váilevuohtan dan, ahte lága oktavuođas ii leat guorahallon sosiála- ja dearvvasvuođabálvalusaid ruhtadeami ovddideapmi. Sámediggi atná evttohusa problemáhtala˛˛an sámiid gielalaš ja kultuvrralaš vuođđovuoigatvuođaid sihke gieldda iešstivrejumi perspektiivvas geahčadettiin. Ráđđehusa evttohushámus ii maiddái váldde vuhtii ollege vejolašvuođaid lágidit bálvalusaid rájáid rasttildeaddji oktasašbargun. Evttohus doalvvošii sámiid ruovttuguovllu oasil bálvalusaid čohkiideapmái, gaskkaid guhkkumii ja vejolaččat maid sámegielat bálvalusaid fuotnáneapmái. Sámediggi ii dohkket sosiála- ja dearvvasvuođaministeria evttohusa ja gáibida, ahte evttohus válmmaštallo ođđasit nu, ahte evttohusa váikkuhusat, ruhtadeapmi, hárvves ássan ja sámiid gielalaš vuoigatvuođat bohtet váldojuvvot vuhtii bálvalusráhkadusa ovddideamis.
Stivra attii cealkámuša eana- ja meahccedoalloministerias válmmaštallon geatkenáliid dikšunplána birra. Cealkámušas lea váldon vuhtii sámiid ruovttuguovllu bálgosiid oktasaš cealkámuš geatkenáliid dikšunplána birra. Sámediggi evttoha máŋga dárkkálmahttima dikšunplánii. Sámediggi evttoha ahte náliid muddemis ja dikšumis dahkkojuvvo oktasašbargu Norgga, Ruoŧa ja Ruošša stáhtaiguin sihke sámedikkiiguin. Sámediggi ii guottit evttohusa reviiravuđđosaš geatkevahágiid buhtadusvuohkin. Sámediggi evttoha vel, ahte geatkenálli ii stuoriduvvo ja vahátealliid elimineremis galggašedje eiseválddit fuolahit.
Stivra dohkkehii cealkámuša Yleisradio jagi 2013 čilgehusa birra. Cealkámušas sámediggi bijai merkii positiivvalaš ovdáneami Yle Sámi doaimmas. Yle Sápmi lea lasihan nuortalaš- ja anárašgielat ođasbuvttadeami, ovddidan vuorrováikkuhusa ja ruoktosiidduid, álggahan sámegielat nuoraidprográmma sihke ie˛as riikkaviidosaš Tv-ođassáddaga. Sámediggi evttoha, ahte Yle Sámi iehčanasvuohta lasihuvvošii ja dasa addojuvvošii Svenska Yle vear
dásaš sajádat ja doaibmamii addojuvvojit doarvái resurssat. Yle Sámi prográmmaáiggi galggašii maid lasihit sihke erenomá˛it ovddidit ođđa interneahttavuđđosaš bálvalusaid erenomá˛it mánáide ja nuoraide ja bidjat resurssaid nuortalaš- ja anárašgielat prográmmabuvttadeapmái. Sámediggi buvttii ovdan maid dárbbu digiteret Yle Sámi arkiivva ja oa˛˛ut dan sámeservodaga atnui ealli arkiivva ja virtuála oahppanbirrasiid bokte.
Stivra dohkkehii guokte cealkámuša Eanodaga gildii. Gielda lei bivdán sámedikkis cealkámuša guovtte prošeaktaplána birra: sámeváikkuhusaid árvvoštallan gieldda mearrádusadahkanproseassas ja sámegiela ja –kultuvrra ealáskahttinprošeavttas. Sámediggi árvvoštalai vuđolaččat plánaid gaskavuođa álbmotlaš láhkaásaheapmái, riikkaidgaskasaš geatnegasvuođaide sihke ođastusaide, mat leat barggu vuolde stáhtahálddahusas. Árvvoštallama mielde plánain leat fárus dakkár evttohusat, mat eai gula gieldda iešstivrejupmái ja loavkidit sámi kulturiešstivrejumi. Sámediggi anii plánaid hui váileva˛˛an ja láhkaásaheami vuostása˛˛an. Sámediggi almmuhii ahte vuosttilda guktuid fidnuid. Sámediggi giddii fuopmášumi maid dasa, ahte Eanodaga gielda ii leat deavdán lágas mearriduvvon geatnegasvuođas gárvvistit ovttaveardásašvuođaplána ja evttoha ahte gielda beavttálmahttá sámi giellalága ollašuhttima. Sámediggi almmuhii leat gárvvis oktasašbargui gielddain ovttaveardásašvuođaplána gárvvisteames ja sámiid gielalaš ja kultuvrralaš vuoigatvuođaid dorvvasteami várás Eanodaga gielddas.
Stivra nammadii sámedikki bargiidpolitihkalaš áššegirjiid čuovvunjovkui stivrra ovddasteaddjin Heikki Paltto. Sámediggi sirddii nuortalaškulturguovddá˛a guoski ášši gieđahallama maŋit čoahkkimii, dasgo láiggu njealjehashaddi ii lean geavaheamis čoahkkimis.
Sámedikki stivra mearridii lassin mieđihit bálkkáhis virgelobi sámedikki ságadoalli Klemetti Näkkäläjärvii 25.4.2014 - 26.5.2014. Sámediggi dieđiha maŋŋelebbos mo ollesáigásaš ságadoalli barggut dikšojuvvojit su virgelobi áigge.
Sámedikki stivra nammadii Sámedikki ovddasteaddjin Ohcejoga gieldda sámemusihka rávesolbmuidskuvlema ovddideami ovdačielggadanfidnu stivrenjovkui Anu Magga.
|
|
| Viimeksi päivitetty ( 10.03.2014 ) |