Oahpahusráđđehus lea juolludan sámediggái stáhtaveahki oahpahusbargiid skuvlenfidnui jagiide 2014–2015. Sámedikki skuvlen- ja oahppamateriáladoaimmahat koordinere skuvlema ja doaibmá stáhtaveahki hálddašeaddji organisašuvdnan. Oulu universitehta Giellagas-instituhtta vástida oahpahusas. Ovttasbargoguoibmin doibmet dasa lassin Vaasa universitehta Giellalávguma ja máŋggagielatvuođa guovddáža ja Sámi allaskuvlla áššedovdit.

 

Skuvlen lea oaivvilduvvon ovdasajis vuođđooahpahusa sámegiela ja sámegielat luohkáid oahpaheddjiide, muhto mielde besset maiddái sámi árabajásgeassima bargit, logahaga sámegiela oahpaheaddjit ja maiddái sámegielat ámmátlaš skuvlema oahpaheaddjit.

 

Oahpahusbargiid skuvlen ordnejuvvo njealji guovttebeaivásaš lagasskuvlenáigodahkan Anáris Sámekulturguovddážis Sajosis nu, ahte vuosttaš deaivvadeapmi lea 14.-15.11.2014, nubbi ja goalmmát deaivvadeapmi giđđat 2015 ja maŋimus lagasskuvlendeaivvadeapmi fas čakčat 2015. Skuvlenbeaivvit čohkiidit teoriijalogaldagain ja bagadallon bargobádjebeivviin. Ulbmilin lea ovttastahttit sámeoahpaheddjiid oktavuođaid, teorehtalaš dieđu, oahpaheddjiid iežaset vásáhusaid ja jaskes dieđu. Bargobádjebeivviid áigge buvttadit girjjálaš materiála, man vuođul prošeavtta boađusin almmustahtto sámeoahpahusa idea- ja rávagirjji. Rávagirji almmustahtto sihke sáme- ja suomagillii.

 

Sámeoahpahusa bargiid skuvlema viggamuššan lea lahkonit sámeoahpahusa giellaealáskahttima geahččanguovllus ja das, ahte sámegielat dárbbašit ođđa hubmiid. Skuvlema viggamuššan lea čielggadit vástádusaid čuovvovaš gažaldagaide: Mo mii sirdit/oahpahit giela nu beaktilit go vejolaš gielalaččat heterogenalaš oahppiid jovkui? Viggamuššan lea maiddái ovddidit sámeoahpahusa bargiid pedagogalaš ja ávdnasiidda guoski dáidduid sihke ráhkadit ođđa pedagogalaš geavadiid, mat váldet vuhtii sámegiela ja -kultuvrra. Dainna buoridit oahppama kvaliteahta ja oahppanbohtosiid ja ovddidit sámegiela ja -kultuvrra ealáskahttima.

 

Skuvlejupmái oassálastit ožžot vuđolaš dieđuid giellalávgunoahpahusa teoriijas, geavada ollašuhttinvugiin, vásáhusain, oahppanbohtosiin ja das, mo dán dieđu sáhttá heivehit sámeoahpahussii. Ulbmilin lea, ahte sámeoahpahusa bargit besset skuvlejumi áigge gulahallat ja čatnat oktavuođaid, oahppat ođđa áššiid ja juohkit máhtuideaset. Sámeoahpahusas dárbbašit iežas gaskavuođa áššedovdifierpmádaga, man vuođul bargis lea vejolaš nannet kultuvrralaš bargovugiid ja maiddái iežas ámmátidentitehta.

 

Guhkes mátkkiid dihte sámeoahpahusa bargiid deaivvademiid lea leamašan váttis ordnet badjel gielddarájiid. Dán oahpahusbargiid skuvlenprošeavttas lea stáhtaveahki olis vejolaš buhttet oassálastiid mátkegoluid.

 

Sámeoahpahusbargiid skuvlema oahppoáigodagat ja daid sisdoalut ja almmuhanrávvagat almmustahttojit čakčamánus 2014. Skuvlejumi čađaheamis oažžu 6 oahppočuoggá.

 

Lassedieđut:

GIELLAGAS -INSTITUHTTA

Fil.doavttir Marja-Liisa Olthuis Hoavda Anni-Siiri Länsman

marja-liisa.olthuis(at)oulu.fi anni-siiri.lansman(at)oulu.fi

 

SÁMEDIGGI

Ulla Aikio-Puoskari, skuvlenčálli   Irmeli Moilanen, skuvlema plánejeaddji

ulla.aikio-puoskari(at)samediggi.fi irmeli.moilanen(at)samediggi.fi

tel. +358 (0)10 839 3112 tel. + 358 (0) 10 839 3163 (27.6.2014 rádjái)