Sámediggi doarjjui 18.12.2013 addin cealkámušas nannosit sámediggelága ođasmahttima válmmaštallan bargojoavkku evttohusa lága dárkkisteapmin.  Gulasguddama maŋŋá sámediggelága leat joatkkaválmmaštallan vuoigatvuohtaministeriijas ja sámeáššiid ministtarbargojoavkkus. Sámedikki stivra lei fápmudan sámedikki ságajođiheaddjiid ráđđádallat sámediggelágas stáhtaráđi lahtuiguin. Sámediggi lea ráđđádallan vuoigatvuohtaministeriijain sámediggelága dárkkisteamis 13.5., 28.5., 11.6 ja 26.6. maŋimuš nuppástusevttohusaid sámediggeláhkii barge 26.6.2014 čoahkkimis. Láhkaevttohusas lea sámeáššiid ministtarbargojoavkku doarjja Sámeáššiid ministtarbargojoavku lea gullan lassin sámedikki sámediggelága dihtii 29.5.2014. sámediggi lea dasa lassin deaivvadan sierra stáhtaráđi lahtuiguin ja sin veahkeheaddjiiguin sápmelašmeroštallama geažil. 

Sámedikkki ságajođiheaddjit ja vuoigatvuohtaministeriija leat beassan kompromissaevttohussii sámediggelágas. Govas gurutbealde: II várreságajođiheaddji Heikki Paltto, ságajođiheaddji Klemetti Näkkäläjärvi, I várreságajođiheaddji Tiina Sanila-Aikio, ráđđádalli virgeolmmoš Camilla Busck-Nielsen, láhkaaddinhoavda Sami Manninen, vuoigatvuođaministtar Anna-Maja Henriksson ja sierraveahkeheaddji  Malin Brannkärr. Govva: sámediggi

 

 

Láhkii lea evttohuvvon dakkár nuppástusat, maid sámediggi ii leat cealkámušastis 18.12.2013 dorjon, man dihtii sámediggi fertii  gieđahallat láhkii evttohuvvon nuppástusaid. Vuoigatvuohtaministeriija mielde láhkaevttohus ii dolvojuvvo riikkabeivvidd gieđahallamii sámedikki dohkkeheami haga. Oaiveministtar Alexander Stubb ráđđehusprográmmas gávnnahuvvo, ahte Suopma ratifisere ILO 169-soahpamuša, juos sápmelašmeroštallamis beassat ovttamielalašvuhtii.

Vuoigatvuođaministtar Henriksson mielde sámediggeláhka ii dolvojuvvo riikkabeivviide, juos sámediggi ii dohkket evttohuvvon lága ja dan vuođustusaid. Vuoigatvuođaministara oaidnu áššis lea hui ovdánanmielalaš ja mearkkašahtti, iige goasge ovdal sámedikkis leamašan vejolašvuohta juogo dohkkehit dahje hilgut láhkaevttohusa.  ”Sámediggelága ođastus lea historjjálaš máŋgga láhkai. Vuosttas geardde sámediggi beassá duođalaččat čoavdit sámekultuvrra birra ja sámi kultur-iešráđđema boahtteáiggis ja midjiide addo áššis duođalaš mearridanváldi. Lága válmmaštallan leamašan maiddái hui ovdánanmielalaš ja vuoigatvuođaministeriijain čađahuvvon  maŋimuš ráđđádallamat láhkaevttohusas leat vástidan hui guhkás oktasašdoaibmageatnegasvuođa. Sámediggelága oppalašođastus buorida sámi kulttur-iešráđđema sajádaga ja dorvvastivčče sámi kulturhámi dálá buorebut.” ságájođiheaddji Näkkäläjärvi muitalii. 

Sámediggi doarjjui  čuovvovaš láhkii evttohuvvon nuppástusaid bargojoavkku evttohusa ektui: álgaga sámediggái sáhttet bargat 150 sápmelačča sajis 50 sápmelačča, evttohasa válggaide sáhttet ásahit  10 sápmelačča sadjái 3 sápmelačča ja válgalávdegotti čoahkus galggašedje lága mielde leat ovddastuvvon buot Suomas hállojuvvon sámegielat. 

Mearkkašahtti nuppástus gulasguddama maŋŋá lei sápmelašmeroštallamii boahtán nuppástusat gulasguddama ja sámeáššiid ministtarbargojoavkku gieđahallama maŋŋá. Dievasčoahkkin ságastalai áššis ealaskasat ja maŋggabealagit. Ášši dehalašvuođa geažil ášši gieđahallan leige erenoamáš, sámedikki nuoraidráđi lahttu ja juohkehaš sámedikkilahttu bivde almmuhit iežas oaivila sámedikggeláhkii gulavažžan.

Sámedikki ságajođiheaddjit ávžžuhedje dievasčoahkkimii, ahte dat dohkkeha láhkii evttohuvvon nuppástusaid. ”26.6 dollojun ráđđádallamiin oaččuimet lága vuođustanoassái guokte hui dehalaš teavstta, mat stivrejit lága dulkoma. Midjiide hui dehalaš ja mearkkašahtti lasáhusat leat njuolggo čujuhusat eamiálbmotjulggáštussii. Nuppástusat deattuhit erenoamážit joavkoidentifikašuvnna mearkkášumi lága dulkomis,  várreságajođiheaddjit Tiina Sanila-Aikio ja Heikki Paltto illudeaba. 

Dievasčoahkkin mearridii jienain 17-3 dohkkehit  sámediggeláhkii evttohuvvon nuppástusaid. Anu Avaskari ja Pentti Valle guđiiga mearrádussii sierra oaivila. Čaohkkimis lei eret okta ovddasteaddji. 

Sámediggi mearridii jienain 13-5,  ahte sámediggeláhkii eai váldo oktasašlisttát. Guokte lahtu jienasteaigga guoros jiena ja okta lei eret jienastusas. 

Sámedikki čoahkkima mearrádus dárkkuha, ahte sámediggeláhka ovdána riikkabeivviide čakčat. 

Dievasčoahkkima dohkkehan sápmelašmeroštallan:

3 § Sápmelaš

Sápmelažžan dárkkuhuvvo dán lágas olmmoš, gii atná iežas sápmelažžan, gáibidemiin:

1) ahte son ieš dahje aŋgge okta su vánhemiin dahje su áddjá ja áhkku leaba oahppan sámegiela vuosttas giellan; dahje

2) 2) ahte son lea beassan sisa sohkageainnuidis bokte sámekultuvrii ja doallan oktavuoða dasa ja lea dakkár olbmo maŋisboahtti, gii lea merkejun vearuhusa dahje veahkadatgirjedoalu várás ráhkaduvvon virgeoapmahašaššegirjái lappalažžan; dahje

3) ahte aŋkke okta su vánhemiin lea merkejun dahje livèèii dán lága mielde sáhttán merket jietnavuoigadahtton olmmošin sámepárlameanntta dahje sámedikki válggain.

Sámediggi gieðahallá ohcámušaid sápmelaèèaid váldimis válgalogahallamii ja almmuhusaid válgalogahallamis eretváldimis.

Sohppon lasáhusat lága vuođustanossái 3 §:a oasil:

2 čuoggá sierravuođustusaide: 

..Dán láhkai dušše dat ášši, ahte olmmoš lea dákkáraš aššegirjái merkejun olbmo maŋisboahtti, ii leat doarvái čujuhit ahte olmmoš lea sápmelaš…

Ođđa 2 momentii:

..Máinnašeami dárkkuhus lea deattuhit sápmelaččaid joavkodohkkeheami ja addit dasa áššáigullevaš deattu lága dulkomis vuhtii váldimin jotkkolaš álbmotvuoigatvuođalaš ovdáneami ja olmmošvuoigatvuohtaorgánaid ávžžuhusaid eamiálbmogiid vuoigatvuođadili hárrái ja ON:id eamiálbmogiidjulggáštusa guovddáš artihkkalat eamiálbmogiid iešmearridanvuoigatvuhtii, lahttovuhtii ja kultuvrra suodjaleapmai gulavažžan…