Sámiid parlamentáralaš ráđđi (SPR) lea Suoma, Norgga ja Ruoŧa sámedikkiid gaskasaš parlamentáralaš ovttasbargoorgána. Ruošša sámesearvvit oassálastet ovttasbargui dárkojeaddjin SPR:s.  

Ruoŧŧelaš málbmaohcanfitnodatsearvi Scandinavian Resources válmmaštallá ođđa ruovderuvkefidnu, mas fitnodatsearvi geavaha nama "Lannavaara Iron Project". Hannans reward ltd-fitnodatsearvi čielggada ruvke vuođđudeami gáibidan fievrridanoktavuođaid.  Fievrridanvejolašvuođat leat golbma 1) Ruoŧa siskkáldas johtolat dahjege ođđa ruovdegeaidnoktavuohta Veaikeváris Láttevárrái (90km) ja doppe Luulejui;  2); ođđa ruovdegeaidnoktavuohta Veaikeváris Láttevárrái (90km) ja ruovdegeaidnoktavuohta Gironis Narviikii; 3) fievrideapmi Suoma ja Norgga bokte dahjege ruovdegeainnu ráhkadeapmi Látteváris Gáresávvonii (25km) ja doppe riikkageainnu mielde Suoma ja Ruoŧa rájá mielde Ivgubahtii (145 kilomehtera). Junáoktavuohta Suoma bealde gáibidivččii junáoktavuođa joatkima Kolaris Gáresávvonii ja das ain Ivgubahtii. (čuovus)

SPR lea fuolas Láttevári ruvkefidnus ja dan fievrridanojktavuođaid váikkuhusain sámekultuvrrii, boazodollui ja luonddu máŋggáhápmásašvuhtii. Ollašuvadettiin ruovdegeaidnooktavuohta Suoma ja Norgga bokte váikkuhivččii golmma riikka sámiide, sámekultuvrrii, luonddu máŋggáhápmásašvuhtii ja boazodollui. SPR lea hui fuolas das, ahte fidnu plánejuvvo gulakeahttá áššáigullevaččat sámedikki ja badjeolbmuid. 

SPR muittuha ahte Suopma, Ruoŧŧa ja Norga leat ratifiseren ON:id oktasašsoahpamuša riikka rájáid rasttildeaddji birasváikkuhusaid árvvvoštallamis, ng. Espoo soahpamuša (Convention on Environmental Impact Assessment in a Transboundary Context). Soahpamuša mielde soahpamušbealit ollašuhttet ovttas dahje sierra buot dárbbašlaš ja beaktilis doaibmabijuid eastadeami dihtii, geahpedeami dihtii ja gohcima dihtii evttohuvvon fidnuin šaddi mearkkašahtti riikkaid rájáid rasttildeaddji vahátlaš birasváikkuhusaid.

Ruoŧŧa galgá sihkkarastit, ahte Espoo soahpamuša mieldásaš birasváikkuhusaid árvvoštallan  bargo ovdal go dahkko mearrádus mearkkašahtti riikka rájáid rasttildeaddji vahátlaš váikkuhusaid dagahahtti evttohuvvon fidnu lobis dahje doaimma álggaheamis.

Ruoŧŧa galgá ordnet soahpamuša mielde álbmogii vejolašvuođa oassálastit fidnu birasváikkuhusaid árvvoštallanmeannudeapmai fidnu vuorddehahtti váikkuhanguovllus ja sihkkarastit, ahte Suoma, Ruoŧa ja Norgga álbmogii ordnejuvvo oktilas vejolašvuohta oassálastit birasváikkuhusaid árvvoštallamii. SPR muittuha maiddái Norgga, Suoma ja Ruoŧa ratifiseren Wieni oktasašsoahpamuššii konvenšuvnnain. Soahpamuša 14 artihkkala mielde ratifiseremiin soahpamuša riika čatnašuvvá čuovvut konvenšuvnna. Soahpamuša 26 artihkal sisttisdoallá Pacta sunt servanda -njuolggadusa, man mielde juohke gustovaš konvenšuvdna lea dan oassebeliid čatni, ja dan galgá doibmiibidjat vuiges mielas. 27 artihkkala mielde oassebealli ii sáhte doarjalit siskálddas vuoigatvuođas mearrádusaide ággan konvenšuvnna deavddekeahttá guođđimii.

SPR deattuha ahte Suopma, Ruoŧŧa ja Norga leat vuolláičállán ON:id eamiálbmotjulggáštusa ráddjehusaid haga. Julggáštus lea čujuhus globála ovttamielalašvuođas eamiálbmotvuoigatvuođaid sisdoalus ja geatnegasvuođas ovddidit olmmošvuoigatvuođaid. Eamiálbmotjulggáštus čohkke daid olmmošvuoigatvuođaid, mat eamiálbmogiin livččii galgan leat ja galget leat oassin olmmošsoga. Eamiálbmotjulggáštusa ulbmilin lea divvut dáid historjjálaš dohkkemeahttun diliid. Julggáštusa 29 artihkkala mielde eamiálbmogiin lea vuoigatvuohta seailluhit ja gáhttet birrasa sihke eatnamiiddiset dahje guovlluideaset ja luondduriggodagaideaset buvttadannávccaid. Julggáštusa 32 artihkkala mielde eamiálbmogiin lea vuoigatvuohta mearridit ja ovddidit dehalamos ulbmiliid ja strategiijaid eatnamiiddiset dahje guovlluideaset ja eará luondduriggodagaideaset ovddideami dahje anu várás. Riikkat galget ráđđadallat vuiges mielas ja doaibmat ovttasbarggus gažaldatvuloš eamiálbmogiiguin daid iežaset ovddastusorgánaid bokte vai ožžot daid friddja ja dihtui vuođđuduvvi ovdamiehtama ovdal go riikkat dohkkehit fidnuid, mat váikkuhit eamiálbmogiid eatnamiidda dahje guovlluide ja eará luondduriggodagaide, erenoamážit ovddidettiin, geavahettiin dahje ávkkástaladettiin minerála- dahje čáhceriggodagaid dahje eará luondduriggodagaid.

SPR máhcaha millii EU:a vuođđosoahpamuša, man oassin searvansoahpamušat leat.  Suoma ja Ruoŧa EU:a searvansoahpamuša lassibeavdegirji nr  3 dovddasta, ahte Suomas, Norggas ja Ruoŧas leat riikkasis ja riikkaidgaskasaš rievtti vuođul geatnegasvuođat ja čatnašumit sámiid ektui. Beavdegirjji mielde Suopma, Norga ja Ruoŧŧa leat čatnasan sámiid ealáhusaid, giela, kultuvrra ja eallinvuogi seailluheapmai ja ovddideapmai ja gehččet, ahte árbevirolaš sámekultuvra ja sámeealáhusat leat sorjavaččat luondduealáhusain, dego boazodoalus, sámiid árbevirolaš ássanguovlluin. SPR gáibida ahte EU:a searvansoahpamuša gáibádusat váldojit vuhtii ruvkefidnus ja dan johtolatoktavuođaid plánemis. 

SPR máhcaha millii njealját sámeparlameantarihkkáriid konferánssa julggáštusa, miii addui Ubmis 20.2.2014. Julggáštusas njealji riikka sámit gáibidit riikkaid čuovvut ON:id eamiálbmotjulggáštusa gáibádusaid. Julggáštusa 7 artihkkalis parlameantarihkkárat gáibidit ahte ruvkkiid ii oaččo vuođđudit sámiid dihtui vuođđuduvvi ovdamiehtama  haga ja sámit galget oažžut boađuid ruvkke vuoittuin (čuovus). 

SPR gáibida, ahte Láttevárre –fidnus ja dan fievrridanfitnodatservviid plánemis čuovvut Espoo soahpamuša ja eamiálbmotjulggáštusa geatnegasvuođaid. Ruvkes ja dan gáibidan fievrridanoktavuođaide galgá leat Ruoŧa, Norgga ja Suoma sámedikkiid, guoskevaš čearuid ja guoskevaš sápmelaččaid sihke áo. bálgosiid dihtui vuođđuduvvi ovdamiehtan. Juos ruvke ja ruovdegeaidnooktavuohta vuođđuduvvo, galgá ruvkke ja ruovdegeaidnooktavuođa dagahan hehttehusaid kompenseret ekonomalaččat sámiide sámedikki bokte ja guoskevaš čearuide ja guoskevaš sápmelaččaide ja áo. bálgosiidda ja oasi ruvkkiid vuoittuin galgá stivret sámekultuvrra várás Ruoŧa sámediggái.

SPR gáibida, ahte ruvkke ja fievrridanoktavuođaid plánain galgá dieđihit ja plánaid galgá ráhkadit sámegillii ja ášši gieđahalli dilálašvuođain galgá ordnet dulkoma sámegillii. 

SPR gáibida, ahte SPR  bovdejuvvo mielde ruovdegeaidnofidnu plánema válmmaštalli stivrenjovkui ja dan galgá gullat plána buot muttuin. SPR gáibida, ahte badjeolbmuid ja guollebivdiid gullat plána buot muttuin.