Nuorra doaibmi -dovddastus lea dárkkuhuvvon giitosin ja doarjjan nuorra doaibmiide ja sin fidnuide ja maiddái iežaset doaimmain nuoraid sajádaga ja sin doaimmaid ovddidan rávesolbmuide. Nuorra doaibmi -dovddastusat juhkkojit Nuoraidbarggu boahttevuohtafoorumas Helssegis 22.10.2014.

Allianssi juohkán dovddastusa vuođustusat:

Sámenuoraid váikkuheami stuorra lávki váldui jagi 2011, go sámedikkis mearriduvvui vuođđuduvvot nuoraidráđđi. Sámedikki nuoraidráđi 15-25-jahkásaš lahtut válmmaštallet daid sámedikki cealkámušaid, álgagiid ja eará bealiváldimiid, mat gusket sámenuoraid dahje sámenuoraid eallindiliid. Nuoraidráđđi ovddida sámenuoraid gielalaš ja kultuvrralaš vuoigatvuođaid birra Suoma ja maiddái nanne sámenuoraid gullama sámekultuvrai. Nuoraidráđi bokte sámenuoraide lea addojuvvon erenomáš kanála váikkuhit iežaset áššiide. Sámedikki nuoraidráđis lea maiddái erenomáš áidnalunddot sajádat, dasgo dan lahtuin lea hállan- ja mieldeorrunvuoigatvuohta sámedikki dievasčoahkkimis. Sámedikki nuoraidráđđi lea álggahan dán jage Ofelaš-doaimma. Fidnus juhkko diehtu sápmelašvuođas nuoraid bokte nuoraide.

"Sámediggi lea bargan guhká sámenuoraid sajádaga ovddideami dihtii ja dát lea duođaige fiinna dovddastus sámenuoraide ja sámedikki nuoraidráđđái. Lea duođaige fiinna, ahte nuoraidráđi bargu lea ožžon álbmotlaš dovddastusa ja lean bálkkašumis čeavlái. Sámenuorat gártet deaividit hirbmat olu hástalusaid modearna servodagas ja nuoraidráđđi lea duođaige dárbbašlaš, vuoi nuoraid jietna, fuolat ja evttohusat bohtet gullojuvvot. Dás lea buorre joatkit ovddosguvlui ja ovddidit doaimma ain viidásabbot sámenuoraid sajádaga ovddideami várás sámeservodagas ja suopmelaš servodagas. " Sámedikki ságajođiheaddji Klemetti Näkkäläjärvi muitala.

Nuoraidráđi ságajođiheaddji Niila Rahko lea dovddastusas ilolaš:

"Sámedikki nuoraidráđi ságajođiheaddjin lean ilolaš ja lihkolaš bálkkašumis. Sámedikki nuoraidráđđi lea vel hirbmat nuorra nuoraidorgána, man doaibmanbiras lea viiddis. Min doaibma ii livčče vejolaš almmá sámedikki doarjaga haga dálá viidodagas. Háliidange giitit sámedikki sin bargan guhkálaš barggus sámenuoraid sajádaga buorideami várás. Háliidan maiddái giitit ovddit nuorra doaibmiid geat leamaš ovddideamen nuoraidráđi  ja ráhkadeamen doaibmandili mas lea somá bargat.

Bálkkašupmi addá nuoraidráđđái nana álbmotlaš dovddastusa, mii lea dehalaš go doibmejuvvo viidát nuoraiguin. Sámedikki nuoraidráđi bargun lea ovddidit, ovddastit ja gohcit sámenuoraid vuoigatvuođaid, sihke sámeguovllus ja dan olggobealde. Hástalusat barggus leat olu, eandalitge go eallit nuppástusaid siste ođđa ođastusaid dihtii, mat leat válmmaštallama vuolde ja vurdet dohkkeheami. ILO-169 soahpamuša ratifiserema dehalašvuohta deattuhuvvá nuoraid gaskavuođas, dasgo dat guoskkaha juohke sámenuora olles loahppaeallima. Nuppe dáfus soahpamuš maiddái mearrida kultuvrra boahttevuođa. Funet ráhkaduvvon soahpamuš hávkada ja suddada kultuvrra, bures dahkkon soahpamuš nanne ja suddje kultuvrra.

Mii nuorat deaividit beaivválaččat hirbmat earálágan reakšuvnnaid ravddas ravdii, mat olu vuođđuduvvet etnihkalašvuhtii. Earáláganvuohta lea riggodat, muhto dat sáhttá maiddái leat noađđi. Sámedikki nuoraidráđi barggu hástalusat vuolláisárggastuvvojit servodagas, gos sámenuorat galget čilget kultuvrra ja duogáža. Geahččalitge eanet juohkit dieđu váldoálbmogii sápmelašvuođas ofelaš-barggu olis. Bálkkašupmi addá lassimearkkašumi bargui man bargat. Dan mearkkašupmi lassána jo beare dainna ahte diehtit, ahte min barggu atnet árvvus ja dat fuopmášuvvo maiddái riikkadásis. Lassin bálkkašupmi addá luohtehahttivuođa ja beaggima, mii veahkeha oažžut jurdagiidda, cealkámušaide ja buot bargamii stuorát deattu. Sáhttitge dušše čeavlájit giitit ja gopmirdit. Dás lea buorre joatkit."

Govva Tanja Sanila.