. Suoma sámediggi oassálastá čoahkkimii oassin Suoma stáhta delegašuvnna. 

Čoahkkimii oassálastet maid ovddasteaddjit Ruoŧa ja Norgga sámedikkiin oassin guđege riikka delegašuvnna. 

” Čoahkkima áššelisttus leat sámiide hui dehálaš áššit. Dehálamos áššin lea biodiversitehtasoahpamuša terminologia rievdadeapmi. Soahpamušas eamiálbmogiin geavahuvvo dearbma eamiservošat. Eamiálbmogat leat guhká gáibidan, ahte oassebeallečoahkkimis mearriduvvošii váldot atnui eamiálbmot – dearbma eamiservoša sajis. Ášši lea válmmaštallon hui guhká. Terminologia rievdadeapmi lea muhtun stáhtaide man nu sivas duođaid váttis ášši. Dat muitala das, ahte ainge buot stáhtat eai hálit dovddastit eamiálbmogiid ja daid sierravuoigatvuođaid. Suopma ja eará davviriikkat leat dorjon fámolaččat terminologia rievdadeami, mas lean hui duđavaš. Ráđđádallamat áššis leat vel gaskan,” Klemetti Näkkäläjärvi muitala. 

”Čoahkkimis leat eamiálbmotovddasteaddjit miehtá máilmmi. Golmma riikka sámedikkis lea oaivil doallat oassebeallečoahkkima áigge oktasaš čoahkkimiid ja guorahallat dan, mo sámedikkit sáhttet nannet oktasašbarggu artihkkal 8(j) ollašuhttimis sihke davviriikkalaš ja riikkaidgaskasaš dásis” Nilla Tapiola suokkarda. 

” 15.-16.10. lea alladási čoahkkin, mas linjejuvvo biodiversitehta suodjaleami ulbmiliin jahkái 2020. Suomas ii váidalahtti gal leat oktage ministtar báikki alde stáhtaráđis dáhpáhuvvan nuppástusaid geažil. Eamiálbmogiidda lea hui dehálaš, ahte riikkaidgaskasaš artihkkal 8(j)-bargojoavkku joatkagii lea nana doarjja ja bargojoavkku máŋggajagát bargoprográmma ovddiduvvo ain,” Pertti Heikkuri linje. 

Pertti Heikkuri, Klemetti Näkkäläjärvi ja Nilla Tapiola Alpensia konfereansaguovddážis. Govva: sámediggi

 

 

Oassebeallečoahkkima oktavuođas lágiduvvo vuosttas Nagoya beavdegirjji oassebeallečoahkkin. Beavdegirji gieđahallá genaváriid oažžuma ja ávkkiid juohkima.” Suopma ii leat vel soahpamuša oassebealli, muhto Suopma válmmaštallá soahpamuša ratifiserema. Lea dehálaš čuovvut vuosttas oassebeallečoahkkima ja mo soahpamuša geatnegasvuođat leat ollašuhtton soahpamuša ratifiseren riikkain. Soahpamuš lea eamiálbmogiidda dehálaš, dasgo dat gieđahallá maid eamiálbmogiid genaváriide laktáseaddji árbevirolaš dieđu ja ávkkiid juohkima. Erenomáš miellagiddevaš lea, mo beavdegirjji eamiálbmogiidda guoski geatnegasvuođat leat ollašuhtton ja makkár ávžžuhusaid oassebeallečoahkkin addá beavdegirjji oasil” Näkkäläjärvi muitalii. Son lea maid soahpamuša ratifiserema Suomas válmmaštalli bargojoavkku lahttu. 

Čoahkkima oktavuođas lágiduvvojit máŋggat stáhtaid, riikkavulošorganisašuvnnaid ja dutkiid ordnen eará dáhpáhusat. Suopma lea mielde ordnemin guokte dáhpáhusa. ” Dát eará dáhpáhusat leat hui dehálaččat, dasgo dain oažžu dieđu dábálaš olbmuid geavatlaš doaimma birra buoridit luonddu máŋggahámatvuođa dili sihke buriid vásáhusaid ja meannudanvugiid. Erenomážit ekosystemabálvalusaid rolas guovlluidgeavaheami plánemis lea ávki sámediggái ja mii doalvut dáid buriid meannudanvugiid mielddisteamet maid Supmii” Heikkuri ja Tapiola deattuheaba. ”

Čoahkkima sáhttá čuovvut biodiversitehtasoahpamuša  sihke birasministeria  siidduin. 

Lassedieđut:Klemetti Näkkäläjärvi 

Áigeearru Lulli-Koreai lea +7 diimmu. Telefovnnat eai doaimma luohtehahtti láhkai Lulli-Koreas, man geažil vejolaš oktavuođaváldimiid áššis sávvat oažžut šleađgapoastta bokte.