“ Lea dehálaš deaivvadit ja beassat ságastallat sámedikkiid gaskkas nu čoahkkináššiin go maid das, mo guhtege sámediggi ja stáhtat artihkkala 8(j) ollašuhttet. Vaikko sámedikkiid gaskkas lea ollu oktasašbargu, oktasašbarggu galgá ain lasihit erenomážit dan ektui, mii laktása artihkkala 8(j) ollašuhttimii” Nilla Tapiola muitalii.

” Mii leat váldán juo vierrun čoahkkanit golmma riikka sámedikkiid gaskkas riikkaidgaskasaš čoahkkimiin. Lea hui dehálaš, ahte sámiin oktan álbmogin lea oktasaš oaidnu.” Klemetti Näkkäläjärvi muitalii. 

Pertti Heikkuri, Nilla Tapiola ja Klemetti Näkkäläjärvi Suoma sámedikkis, Anne Walkeapää ja Lars Ove Jonsson Ruoŧa sámedikkis ja Sten Olav Heahttá  guorahallamin artihkkala 8(j) ollašuhttima. Govva: Suoma sámediggi. 

 

Deaivvadeamis mannojuvvojedje čađa guđege sámedikki ja stáhtaid oainnut das, sirdašuvvogo biodiversitehtasoahpamuša mearrádusain geavahit dearpma eamiálbmogat eamiservošiid sajis. Sámedikkiin ja davviriikkain lei oktasaš oaidnu das, ahte terminologia berre rievdaduvvot ja terminologia rievdadeapmi lea sámiide hui dehálaš. 

” Čoahkkimis bođii ovdan, ahte Norga, Suopma ja Ruoŧŧa leat ollašuhttán artihkkala 8(j) vehá earáláhkai iige oktasašbargu sámedikkiiguin leat vealttakeahttá leamaš doarvái. Sámiid oktasašbarggu buorideami dihte ja artihkkala 8(j) ollašuhttima dihte livččii hui dehálaš, ahte artihkkala ollašuhttin dahkkojuvvošii buori oktasašbarggus sámedikkiiguin nu ahte váldojuvvo vuhtii, ahte sámit leat okta álbmot njealje riikka siste”, Pertti Heikkuri muitalii.

Čoahkkimis mearriduvvui evttohit, ahte sámiid oktasašbargoorgána sámi parlamentáralaš ráđđi (SPR)  gárvvistivččii prinsihpamearrádusa artihkkalis 8(j) ja dan ollašuhttimis. ”Soabaimet ahte virgeolbmot gárvvistit evttohusa sámi parlamentáralaš ráđđái das, mo artihkkala galgá dulkot ja ollašuhttit ovttas sámedikkiiguin ja mo stáhtaid, EU:a ja sámedikkiid gaskasaš oktasašbarggu artihkkal 8j-áššiin berre lágidit. Min oktasaš oaidnu lei, ahte dákkár prinsihpamearrádus lea dehálaš ja nana diehtu maiddái stáhtaide” ságadoalli Näkkäläjärvi muitalii. 

Čoahkkimis gieđahallojuvvui maid biodiversitehtasoahpamuša ruhtadeapmi. ”Ságastalaimet soahpamuša bušeahtas guhká. Dál riikkaidgaskasaš artihkkal 8(j)-bargojoavkku bušeahtta ii leat oassin oppa soahpamuša bušeahta. Meannudanvuohki dahká vejolažžan maid dan, ahte buot stáhtat eai oassálastte bargojoavkku goluid gokčamii. Sámiide lea dehálaš, ahte bargojoavkku ruhtadeapmi váldojuvvo oassin biodiversitehtasoahpamuša ollesbušeahta, dasgo dat buktá jotkkolašvuođa ja deattuha oppa riikkaidgaskasaš servoša ovddasvástádusa dorvvastit eamiálbmogiid luonddu máŋggahámatvuhtii laktáseaddji árbevirolaš dieđu seailuma” Nilla Tapiola ja Pertti Heikkuri deattuheaba. 

Norga lea ratifiseren Nagoya beavdegirjji ja Ruoŧŧa ja Suopma válmmaštallet soahpamuša ratifiserema. Čoahkkimis adnojuvvui hui dehálažžan, ahte Nagoya beavdegirjji geatnegasvuođat váldojuvvošedje oassin guđege riikka láhkaásaheami seamma láhkai. ” Go gearddi seamma áigge ráđđádallo davviriikkalaš sámesoahpamušas, man oktan mihttomearrin lea harmoniseret sámiide guoski láhkaásaheami, lea vealtameahttun ahte maid Nagoya beavdegirjji ratifiserema oasil dákkár harmoniseren dahkkojuvvo” ságadoalli Näkkäläjärvi deattuhii. 

Nagoya beavdegirji guoská genaváriid oažžuma ja ávkkiid juohkima. Beavdegirjjis leat iežaset artihkkalat, mat gusket eamiálbmogiid hálddus leahkki genaváriid ja daidda laktáseaddji árbevirolaš dieđu. Beavdegirjjis lea maid artihkkal, mii guoská rájáid rasttildeaddji dieđu. Čoahkkimis sohppojuvvui, ahte golmma riikka sámedikkit gárvvistit oktasaš oainnu Nagoya beavdegirjji ratifiseremis ja dan ollašuhttimis.

Sámedikkiin lea hui earálágan láhkaásahansajádat iešguđet stáhtain. Norggas stáhta ja sámedikki gaskasaš oktasašbarggu stivre konsultašuvdnasoahpamuš, Suomas oktasašbarggus eiseválddiid ja sámedikki gaskkas mearriduvvo lágain. Ruoŧas eai leat mangelágan lágat dahje soahpamušat stáhta ja sámedikki gaskkas konsultašuvdna- dahje ráđđádallanmeannudemiin.  Čoahkkimis ságastallojuvvui viidásabbotge sámiid sajádagas ja luonddu máŋggahámatvuođa vuhtiiváldimis oktasašbarggus stáhtain. Suoma sámediggi buvttii ovdan, ahte sámediggi lea dahkan ovttas nuortalaččaid giličoahkkimiin soahpamuša Meahcceráđđehusain stáhta hálddus leahkki guovlluid dikšumis ja geavaheamis. Soahpamuša leat dohkkehan maid bálgosat. Suomas lea maid bissovaš málle mo ollašuhttit Akwé: Kon –rávvagiid Meahcceráđđehusa doaimmas. ” Suoma oktasašbargosoahpamušat ja Akwé: Kon –rávvagiid ollašuhttin bovttii stuorra beroštumi Norgga ja Ruoŧa sámedikkiid ovddasteaddjiin. Ruoŧa sámediggi anii hui váttisin ahte sis ii leat soahpamuš eaige ovttas sohppojuvvon standárddat vuovdegeavaheamis sámeguovllus” Näkkäläjärvi muitalii.

COP 12 čoahkkin joatkašuvvá 15.-16.10 alla dási čoahkkimiin.