Oassebeallečoahkkin mearridii váldit buot biodiversitehtasoahpamuša mearrádusain dás ovddos atnui tearpma eamiálbmot ja báikkálašservosat eamiálbmot- ja báikkálašservoša sajis. 

” Mearrádus lea historjjálaš. Eamiálbmogat leat vuordán badjel 20 jagi ahte biodiversitehtasoahpamušas dovddastuvvojit eamiálbmogat iežaset álbmogin. Mearrádusa symbolalaš mearkkašupmi lea stuoris. Go biodiversitehtasoahpamuš ovdalis válmmaštallui, okta evttohus lei geavahit Ilo 169-soahpamuša mieldásaš terminologiija dahjege eamiálbmot- ja čeardaálbmot, muhto dasa ii gávdnon guottiheapmi. Soahpamuša válmmaštallanmuttus lei goittotge ovttačilggolaččat čielggas, ahte artikla 8(j) guoská eamiálbmot- ja čeardaálbmogiida, vaikke ii teaksta dakkárin boahtánge soahpamuššii. Mearrádus lei dehálaš Supmii ja čielggasmahttá dili. Mearrádus dárkkuha maiddái dan, ahte biodiversitehtasoahpamuš ovdána.  Terminologiija nuppástuhttimis lea ráđđádallon guhká EU:a siste ja oassebeallečoahkkimis. Suoma birasministeriija ja sámedikki ovttasbargu leamašan áššis buorre ja Suopma lea áŋgiruššat terminologiija rievdadeami dihte. Dat buvttii buori bohtosa,” ságajođiheaddji Näkkäläjärvi illudii. 

Govas gurotbealde sámedikki ságajođiheaddji Klemetti Näkkäläjärvi, ráđđádalli virgeolmmoš Eija Lumme, ráđđádalli virgeolmmoš Marina von Weissenberg ja luonddusuodjalanhoavda Ilkka Heikkinen Cop-12 čoahkkima sáles dohkkeheamen artikla 8(j):a guoski mearrádusaid. Sále lei tealttálágan ja álgočavčča buollašiid dihte čoahkkinlatnja lei viehka čoaskkis ja árktalaš čoahkkinbiktasat ledje dárbbašlaččat. Govva: Sámediggi.

 

 

Mearrádus ii nuppástuhte oassebeliid geatnegasvuođaid iige rievdat soahpamušteavstta. Oktavuođain, main ovdamearkan čujuhuvvo njuolgga soahpamuštekstii, sáhttá geavahit ain tearpma eamiálbmot- ja báikkálašsearvvuš. Mearrádus oaččui maiddái čoahkkimii oassálastán eamiálbmogiid doarjaga.  Suoma stáhtaráđđi lea jo ovdal linnjádan, ahte biodiversitehtasoahpamuša artikla 8(j) guoská Suomas dušše eamiálbmot sámiid.” Eamiálbmogat eai maiddái leat háliidan, ahte terminologiija nuppástus doalvvošii biodiversitehtasoahpamuša rahpamii, go dat livčče guhkes proseassa ja sáhtášii doalvut eamiálbmogiid duođalaš sajádaga hedjoneapmái. Mearrádus dárkkuha maiddái dan, ahte biodiversitehtasoahpamuša beavdegirjjiid oassebealit gieđahallet maiddái ášši ja mearridit, váldetgo terminologiija geavahussii. Biodiversitehtasoahpamušas leat guokte beavdegirjji: Cartagena biodorvvolašvuohtabeavdegirji ja Nagoya beavdegirji genaváriin. Go soahpamuša oassebealit leat ovttamielalaččat terminologiija nuppástuhttimis, jáhkán terminologiija nuppástuhttima leat dáid beavdegirjjiid oassebeallečoahkkimis leat dušše teknihkalaš mearrádus. ” Näkkäläjärvi joatká. 

Oassebeallečoahkkimis dahkkojedje mearrádusat maŋŋit idjii galbma dálkkis fuolakeahttá. Govva: Sámediggi

Čoahkkimis šihttojuvvui ahte ságastallo čiekŋalit temás ”guovllu oktavuođa hástalusat ja vejolašvuođat juhkkon árbevirolaš dieđu suodjaleamis árbevirolaš dieđu nannema dihte ja soahpamuša golmma ulbmila juksama dihte harmoniijas luondduin.”

” Sámiid dáfus čuovvovaš čiekŋalis dialoga fáddá lea hui heivvolaš, go sámit leat okta álbmot njealji stáhta viidodagas. Jáhkán, ahte sámiin lea olu addinláhkai dialogai. Čiekŋalis dialoga dárkkuhussan lea čielggadit sierra stáhtaid ja eamiálbmogiid buriid geavadiid áššis ja válmmaštallat mearrádusaid dili vejolaš buorideapmin” Nilla Tapiola čielggada. 

Riikkaidgaskasaš artikla 8(j)-bargojoavkku bargun addui ee. ráhkadit eaktodáhtolaš rávvagiid eamiálbmogiid dievas ja mearkkašahtti oassálastimii das, mo stáhtat sáhttet buoremus vejolaš vugiin ovddidit láhkaásaheami ja hálddahusa artikla 8(j):a ollašuhttima várás. 

”Eaktodáhtolaš rávvagat artikla 8(j):a ollašuhttima várás leat gávnnahuvvon Suomas ávkkálažžan. Dat čielggasmahttet stáhta ja eamiálbmogiid geatnegasvuođaid ja ráhkadit kriteeraid das, mo stáhta ja eamiálbmogiid ovttasbargu galgá dáhpáhuvvat” Nilla Tapiola ja Pertti Heikkuri deattuheaba. 

Riikkaidgaskasaš artikla 8(j)-bargojoavku lea válmmaštallan doaibmanplána luonddu máŋggahámatvuođa dábálaš suvdilis geavaheamis. Doaibmanplánas gieđahallojit soahpamuša artiklaid 8(j) ja 10(c) sullalasvuođat. Artikla 10(c) suodjala kulturvugiid mieldásaš luonddugeavaheami. Čoahkkin mearridii evttohit oassebeliide, ahte dat válddášedje álbmotlaš biodiversitehtastrategiijaid oassin dábálaš luonddugeavaheami suodjaleami.” Mearrádusas deattuhuvvo, ahte árbevirolaš diehtu ja  dábálaš luonddugeavaheapmi leat ekosystemalahkonanvuogi giddes oassi. Suomas soahpamuša ollašuhttin eamiálbmogiid oasil lea deattuhuvvan artikla 8(j):i ja leage dehalaš vuodjut Suomas erenomážit artiklaid 8(j) ja 10(c) sullalasvuođaide ja beavttálmahttin dábálaš luonddugeavaheami suodjaleami” Pertti Heikkuri muitala. 

Biodiversitehtasoahpamuša oassebeallečoahkkin mearridii joatkit riikkaidgaskasaš artikla 8(j)-bargojoavkku mandáhta ja ásahii bargojovkui ođđa bargguid. Čuovvovaš riikkaidgaskasaš artikla 8(j)-bargojoavkku čoahkkin dollo 2015. ” Oassebeallečoahkkima mearrádusat dárkkuhit dan, ahte riikkaidgaskasaš artikla 8(j)-bargojoavkkus leat boahttevuođas olu barggut. Vaikke bargojoavku lea vuođđuduvvon gaskaboddosažžan, dat lea geavatlaččat olles soahpamuša giddes oassi. Suomas oassebeallečoahkkima mearrádusat dárkkuhit lasi barggu biodiversitehtabargojovkui sihke álbmotlaš artikla (8j)-bargojovkui, man boahttevuohta ja joatkka gieđahallojit dán čavčča” Näkkäläjärvi deattuha.   

Pertti Heikkuri ja Nilla Tapiola čuovvumin oassebeallečoahkkima”. Govva: Sámediggi

 

 

“Fuomášanveara lea, ahte eamiálbmogat eai jur olláge leat ovddastuvvon stáhtaid delegašuvnnain. Norga, Suopma ja Ruoŧŧa leat dás spiehkastahkan. Stuorámus oassi eamiálbmogiin leat ovddastuvvon siviilaorganisašuvnnaid ja fierpmádagaid bokte. Lea duođaige dehalaš, ahte eamiálbmogat leat ovddastuvvon organisašuvnnaid bokte oassebeallečoahkkimis, muhto lea goittotge oalle váidalahtti, ahte sin ovddasteaddjit eai váldo stáhtaid delegašuvnnaid oassin. Dat, ahte sámit leat ovddastuvvon stáhtaid delegašuvnnain muitala stáhtaid čatnaseamis eamiálbmotvuoigatvuođaid ovddideapmái ja oasálašvuođa sihkkarastimii. Suopma ii maiddái dahkan artikla 8(j):i gulavaš áššiin čoahkkinmearrádusaid, main stáhtas ja sámedikkis eai lean oktasaš oainnut. Anán dan duođaige buorre ja mearkkašahtti áššin ”, Klemetti Näkkäläjärvi linnjáda.