Sámediggi lea ráđđádallan čakčamánu loahpa rájes ráđđehusa evttohushápmosis eamiálbmot- ja čeardaálbmogiid guoski Ilo 169-soahpamuša ratifiseremis vuoigatvuohta- ja eana- ja meahccedoalloministeriijaiguin. Ráđđádallamat joatkašuvve 28.10.2014 rádjai. Sámedikki ráđđádallin ledje sámedikki ságajođiheaddji Klemetti Näkkäläjärvi, I várreságajođiheaddji Tiina Sanila-Aikio ja II várreságajođiheaddji Heikki Paltto.

Dievasčoahkkin dohkkehii soahpamuša ratifiserenáššebáhpáriidda lakton čilgehusa, mii guoská erenomážit soahpamuša artikla 14. Artikla 14 gieđahallá eatnamiidda ja čáziide gulavaš vuoigatvuođaid. Ráđđehusbellodagat leat dohkkehan čilgehusa ja ráđđehusa evttohusa vuođustusaid. Ráđđehusa evttohus Ilo 169-soahpamuša ratifiseremis addo riikkabeivviide vejolaččat skábmamánu álggus. 

” Čakča leamašan hui hohpolaš ja ráđđádallamat leat gáibidan olu ja ráđđádallamat leamašan nu sámedikki ja stáhta gaskkas go maiddái stáhtaráđi sistege. Ságajođiheaddjit ráđđádalle gitta loahpa rádjai oažžun dihte sámiide nu buori ráđđádallanbohtosa go vejolaš. Soahpamuša ratifiseremis lei gažaldat árvvuin, sámiid historjjás, sámekultuvrra árbevieruin ja eandalitge sámekultuvrra boahttevuođas. Mearrádus leamašan sihkkarit máŋgga sámediggelahttui váttis, nu maiddái munnjege. Iežan oaidnu dasa, ahte mearridin várrugasat ávžžuhit dievasčoahkkimii soahpamuša ratifiserema vuođđuduvai maŋimuš muttus ožžojuvvon lasáhusaide čilgehussii ja ráđđehusa evttohusa vuođustusaide, mat addet buori vuođu soahpamuša ollašuhttimii. Jáhkán, ahte Ilo-soahpamuša ratifiseren fállá vejolašvuođaid dasa, ahte sámemánát ja nuorat besset šaddat ráfis almmá vaššiságaid ja vealaheami haga, hállat sámegiela ja bargat sámeealáhusaiguin dálá buoret máilmmis” ságajođiheaddji Näkkäläjärvi vuođustallá.

Ráđđádallamiid maŋimuš muttus čilgehussii láidehusoassái lasihuvvui teaksta, mas Suoma stáhta dovddasta, ahte sámiin leat iežaset kultuvrra, vuoigatvuođaid ja historjjá guoski áddejumit sámiid ruovttuguovllu hápmašuvvamis, návddašeamis, guovllu oamasteamis ja hálddašeamis. Lassin artikla 14 vuođustusaide váldui sámiide hui dehalaš máinnašupmi sámiid siidavuogádagas sámiid árbevirolaš kultuvrra ja ealáhusaid institušuvdnan. 

” Lean ilus, ahte dievasčoahkkin doarjjui Ilo 169-soahpamuša ratifiserema. Soahpamuša ratifiserema eavttut eai lean sámiid dáfus vuordámušaid miel, muhto dát lea áidnalunddot vejolašvuohta. In jáhke, ahte livččiimet sáhttán beassat buoret ráđđádallanbohtosii. Jos  sámediggi livčče ratifiserema hilgon, vejolašvuohta livčče vejolaččat manahuvvon sohkabuolvvaid áigái. Lea hui dehalaš, ahte čilgehusas Suoma stáhta čatnasa ollašuhttit Ilo 169-soahpamuša geatnegasvuođaid dievasmearálaččat” II várreságajođiheaddji Heikki Paltto muitala. 

”Munnje lei dehaleamos, ahte sámediggi mearridii stuorra jienaid eanetloguin ja sámediggi čájehii fámu ja dáhtu ovddidit sámiid vuoigatvuođaid. Ilo 169-soahpamuš lea hui dehalaš maiddái nuortalaččaide ja nuortalaččaid giličoahkkin leamašan fárus soahpamuša ratifiserenproseassas ja nuortalaččaid vuoigatvuođat leat dovddastuvvon čilgehusas. Jáhkán, ahte soahpamuša ratifiseren nanne nuortalaččaid giličoahkkima sajádaga.” I várreságajođiheaddji Tiina Sanila-Aikio gávnnaha. 

”Sámiide lea hui dehalaš, ahte čilgehusas čatnasuvvo dasa, ahte ovddiduvvojit eamiálbmotvuoigatvuođat. Nuppiid sániiguin Ilo 169-soahpamuša ratifiseren ii dárkkut dan, ahte sámiid vuoigatvuohtasajádaga ovdáneapmi bisánivčče dahje ahte buot vuoigatvuođat livčče dál čovdojuvvon. Suopma čatnasa maiddái árvvoštallat soahpamuša ollašuhttima ovttasráđiid sámedikkiin. Lea hui dehalaš, ahte čilgehusas Suoma stáhta dovddasta, ahte Suopma joatká barggu sámiid eamiálbmotvuoigatvuođaid ollašuhttima dihte sihke soahpamuša mearrádusaid ja geatnegasvuođaid dievasmearálaš ollašuhttima várás ovddidemiin láhkaásaheami ja hálddahusa ovttasráđiid sámedikkiin.” ságajođiheaddji Näkkäläjärvi muitala duhtavažžan.

” Dát lea ođđa álgu Suoma stáhta ja sámedikki gaskavuođain ja maiddái ođđa álgu sámediggái. Mearrádusa mielde geahččagoahtit vássán áiggis boahttevuhtii ja fállat boahttevaš sámebuolvvaide ja sámediggái dálá buoret vejolašvuođaid doaibmat ja bajásdoallat iežamet kultuvrra. Ovttas sámediggelága ođastusain dát sámediggi ja stáhtaráđđi addet buori árbbi boahttevaš buolvvaide” ságajođiheaddjit namuhit duhtavažžan.  

”Vaikke ráđđehusbellodagat leat soahpamuša ratifiseremis ovttamielalaččat, sámedikki bargu soahpamuša ratifiserema beales ii noga dása. Sámediggi galgá ráhkkanit máŋggaid váljagoddegullamiidda ja gohcit beaktilit ovdduidis, vuoi soahpamuša ratifiseremii livčče riikkabeivviid viiddis doarjja” várreságajođiheaddjit Sanila-Aikio ja Paltto guorahallaba jo boahttevaš hástalusaid.