Samediggi - Saamelaiskäräjät - Eurohpa Ráđi historjjálaš seminára lei bivnnut

Seminárai oassálaste Eurohpa Ráđi soahpamušaid buot gozihanorgánat: vehádatrápmasoahpamuša, Eurohpa guovlluid ja vehádatgielaid guoski vuođđogirjji sihke Eurohpa rasismma ja utnohisvuođa vuostásaš komišuvnna ovddasteaddjit. Seminára lei áidnalunddot, daningo goassige ovdal ráđi sierra olmmošvuoigatvuohtaorgánat eai leat čoahkkanan gieđahallat ovttas ovtta álbmoga guoski vuoigatvuođaid Eurohpa Ráđi soahpamušaid dáfus.

Semináras badjánedje ságastallamii Ruošša sámiid sajádat ja dilli. Ruošša sámiid dearvvuođaid seminárai buvttii sámi parlamentáralaš ráđi ovddasteaddjin Valentina Sovkina. Sovkina buvttii ságastis ovdan Murmánskka leana virgeoapmahaččaid doaimma ja figgamuša stivredallat sámiid. Sovkina gávnnahii, vaikke Murmánskka guovlohálddahus leage nammadan ođđa orgána, Ruošša sámiid lihtu, ja dat lea stáhta jođiheami vuolde. Ruošša sámiid ovddasta Guoládaga sámeparlameanta, man jođiha Sovkina, ja dat joatká doaimmaidis. Ruošša stáhta ja Murmánskka virgeoapmahaččaid doaimmaid dubmejedje sáhkavuoruin sámedikki ságajođiheaddji Klemetti Näkkäläjärvi ja nuortalaččaid giličoahkkima ovddasteaddji Tauno Haltta.

Klemetti Näkkäläjärvi gieđahalai ságastis Suoma sámiid sajádaga ja deattuhii ságastis seminára historjjálaš mearkkašumi ja Eurohpa Ráđi soahpamušaid ja šiehtadallamiid gohcima mearkkašumi sámiide. ” Sávan, ahte dát seminára láidesta áibbas ođđalágan gulahallamii sámiid, virgeoapmahaččaid ja Eurohpa Ráđi gaskkas - ja lunddolaččat – sáhttit láhčit ođđa doaibmavugiid Eurohpa Ráđi doaimma ja sámiid vuoigatvuođaid ovddideapmái. ” Näkkälärvi gávnnahii.

Nuortalaččaid giličoahkkima ovddasteaddji Tauno Haltta muitalii ságastis nuortalaččaid dilis Suomas, Norggas ja Ruoššas. ” Nuortalaškultuvra lea hui áitatvuloš. Smávva sámegiela ja kulturjoavkku lea váttis seailluhit iežas giela ja identitehta váldokultuvrra deattu vuolde. Nuortalašgiella lea geavadis jávkan Norggas. Ruoššas nuortalašgiela máhttet dušše moadde olbmo. Suomas lea stuorra vástu das ahte nuortalašgiella ii jávkka máilmmis. Nuortalaškultuvrra sihkkarastin eaktuda lasi ruđa giela oahpahussii, ealáskahttimii ja nuortalaš kultur- ja dáiddaeallima doarjumii.” Tauno Haltta deattuhii semináras.

Riikkabeivviid veahkkevuoigatvuohtaáššealmmái Maija Sakslin gieđahalai ságastis sámemánáid ja nuoraid gielalaš vuoigatvuođaid. Sakslin lei erenomáš fuolas árrabajásgeassinbálvalusaid fálaldagas sámiid ruovttuguovllu olggobealde ja sámegielaid ealáskahttinprográmma njoazes ollašuhttimis.

”Sámegielaid mearkkašupmi lea stuoris olles sámekultuvrai. Sámegiella ii leat dušše dieđuid juohkin dahje gulahallan, muhto dat lea čatnasis ealáhusaide, duodjái, luohtái, dáidagii ja lundui”, Magga-Vars deattuhii. Norgga beale sápmelaš Sven Roald Nystø muitalii julivgiela dilis ja mo julivgiella lea ealáskahtton. Oasis lei sáhka maiddái sámi virtuálaoahpahusa hástalusain ja ođđa internetvuđđosaš heivehusain sámegiela geavaheami lasiheami olis.

Sámenissoniid panela ságajođiheaddjin lei vehádatáittardeaddji Eva Biaudet. Panelas ságastallui erenomážit sámenissoniid vejolašvuođain beassat árbevirolaš sámeealáhusaid ollái ja maiddái sámenissoniid oassálastimis politihkai. Sámi nissonforuma ovddasteaddji Gudrun E. Lindi kritiserii ságastis, ahte dásseárvoáššit eai leat sámedikki doaimmas ovdasajis ja sámenissoniid dásseárvvus lea olu buoridanmunni. Norgga sámedikki stivrra lahttu Silje Katerine Muotka muitalii Norgga sámedikki dásseárvopolitihkas ja nissoniid vejolašvuođas beassat politihkai. ”Norgga sámedikkis lea dohkkehuvvon dásseárvopolitihkalaš prográmma ja dán áigge sámenissonat besset fárrui politihkai. Norgga sámedikkis leamašan erenomáš kampánja sámenissoniid oččodeamis oassálastit politihkai. Dán válgabajis sámedikki 39 ovddasteaddjis 20 leat nissonat, ovdal kampánjja álggaheami dušše 18 % politihkáriin ledje nissonat”, Muotka muitalii.

Sámenissoniid panela. Govas gurotbealde olgešbeallái: Moderáhtor Eva Biaudet, Gudrun E. Lindi, Heli Huovinen, Ellen Maret Hætta, Silje Katerine Muotka ja Berit Marie Eira. Govva: Sandro Weltin © Eurohpa Ráđđi

Norgga sápmelaš badjeolbmát Ellen Maret Hætta ja Berit Marie Eira bođiiga seminárai njuolgga bigálusain. ”Boazodoalus sihke albmát ja nissonat leat dásseárvosaččat ja barggut juhkkojit buohkaid gaskkas. Sámeservoša siste sámenissoniin eai leat váttisvuođat dásseárvvu ektui, Hætta muitalii”. Sihke Hætta ja Eira deattuheigga, ahte ”stuorámus áitta badjeolbmáid kultuvrai ja maiddái sámenissoniid vejolašvuhtii bargat árbevirolaš ealáhusaiguin lea Norgga stáhta áigumuš bággonjuovvat beali Norgga bohccuin boahtte jage bealde ”. Guktot badjenissonat duođalaččat balaigga boahttevuođa beales. ”Olles min eallin lea boazodoallu, dan birra vuođđuduvvá buot, sámegiela geavaheapmi, dujiid materiála ja daid válmmašteapmi, mánáid fárrui beassan iežas kultuvrrai ja dán ii ádde Norgga stáhta”, Eira konkretisere.

Sámenuoraid panelas ledje ovddastuvvon sámenuorat Suomas, Ruoŧas ja Norggas ja panela jođihii Tuomas Aslak Juuso. ” Sámenuorat leat jo gululdaga dolkan vuordit doaimmaid maidda stáhtat leat čatnasan. Resurssat leat geahnoheamet. Sámiid árbevirolaš ealáhusat eai gierdda šat lasi doaibmanvejolašvuođaid ja gánnáheami geahpedeami. Eurohpa Ráđđi galggašii maiddái beavttálmahttit gozihanproseassa ja buoridit sámiid osolašvuođa dan bargui.” Juuso gávnnahii. Ruoŧa sámenuoraid ságajođiheaddji Per Jonas Partapuoli muitalii sámenuoraid dilis Ruoŧas. ”Boazodoalu dilli lea váttis. Biebmat beađuid, ruvkeindustriija áitá ealáhusa, bieggamillot leat min duoddariid miehtá, ja luonddudili nuppástuvvan lea váttásmahttán min ealáhusa. Dilis leat kultuvrralaš, ekonomalaš ja psyhkalaš váikkuhusat olles sámekultuvrai ja dan boahttevuhtii. Boazodoalu boahttevuođa galgá sihkkarastit”, Partapuoli deattuhii.

Sámedikki nuoraidráđi ovddastii sámenuoraid vuoigatvuođaid gieđahalli panelas ráđi várreságajođiheaddji Minna Lehtola. Su sáhkavuoru temán lei vehádat vehádaga siste. Lehtola oaidná sámekultuvrra boahttevuođa positiivvalažžan ” Nuoraid jurddašeapmi lea rahpasut ja sii iežaset vugiin ovddidit ja dollet sápmelašvuođa eallinfámolažžan. Mu mielas kultuvrra árvvusatnin lea buorránan, ii leat šat heahpat leat sápmelaš. ” Lehtola gieđahalai ságastis iežas duogáža ja doaladumi sámekultuvrai” Vaikke gulange vehádaga vehádahkii, in dovdda dan heittot áššin, muhto dat lea šaddadan sidnáivuođa ja luonddu, hálo bargat áššiid iežan álbmoga ovdii ja doaibmat nu, ahte boahttevuođasge livččiimet ealli álbmot, eatge dušše muitu historjjá girjjiin. Dovddan maiddái vástu das, ahte lean sámekultuvrra oassi eallimiin dan. ” ná Lehtola loahpahii sáhkavuoru.

Easkkavuođđuduvvon Queer Sápmi searvvi ovddastedje semináras searvvi ságajođiheaddji Tobias Poggats Ruoŧas ja várreságajođiheaddji Stina Roos Suomas. Stina Roos ávžžuhii sámedikkiid buoridit doaimmaid seksuálavehádagaid vuoigatvuođaid ovddideami várás. Poggats muitalii iežas ságastis Queer Sápmi searvvis ja dan barggus. Poggats skeŋkii Suoma sámediggái sámi seksuálavehádagain muitaleaddji girjjiid.

Semináras doarjaledje Eurohpa Ráđđái ja dan veahkkái Ruošša sámiide ja Norgga boazodoalu sihkkarastimii. Eurohpa Ráđđi válddii seminára fáttá duođalaččat ja sámit ožžo lohpádusa, ahte Eurohpa Ráđđi vuodju dán dillái. Eurohpa Ráđi rasismma ja utnohisvuođa komišuvnna (ECRI) ságajođiheaddji Christian Ahlund muitalii ECRI:a addin ávžžuhusain Supmii, Norgii ja Ruoŧŧii. ”ECRI lea ávžžuhan, ahte Suopma beavttálmahttá doaimmaid sámegielaid ealáskahttima dihtii, sámegiela oahpahusa ovddideami dihtii ja sámi giellalága duohtandahkama dihtii. Suoma virgeoapmahaččat galggašedje maiddái álgit doaimmaide lasihan dihtii almmolaš diđolašvuođa sámiid birra váldoálbmoga gaskavuođas nu oahpahusa go kampánjjaid vehkiin; Ahlund deattuhii.

Semináras válmmaštuvvá raporta ja Suoma sámediggi ja Eurohpa Ráđđi čuvvot seminára buktin váikkuhusaid. ”Seminára buvttii lasi dieđu sámiin Eurohpa Ráđđái ja lasihii diđolašvuođa Eurohpa Ráđis ja dan mearkkašumis. Dábálaččat vuorrováikkuhus Eurohpa Ráđiin dáhpáhuvvá čálalaččat ja lea duođaige dehalaš, ahte mis lei vejolašvuohta eakti vuorrováikkuhussii. Vuorddán stuorra beroštumiin, mii seminára maŋŋá dáhpáhuvvá. Semináras bođii maiddái ovdan, ahte sámedikki dásseárvo- ja ovttaveardásašvuohtabarggus eai leat doarvái dieđut sámiidge gaskavuođas ja mii galgat buoridit diehtojuohkima dáid áššiin” ságajođiheaddji Näkkäläjävi muitalii.