| Sįmedikki stivrra jagi vuosttas čoahkkin |
|
|
|
Sámedikki stivra doalai jagi vuosttas čoahkkima telefončoahkkimin 12.1.2015. Čoahkkima áššelisttus lei boazodoalu guoski guovtte cealkámuša dohkkeheapmi.
Lappi Guovlluhálddahusvirgedoaimmahagas (GUVI) lea nannenláhkai Neakkela bálgosa čoahkkima dahkan mearrádus, mii guoská bálgosa juohkima mátta ja davvi oassái. Lappi GUVI lea bivdán áššis cealkámuša sámedikki lassin sierra virgeoapmahaččain ja organisašuvnnain. Sámediggi lea o˛˛on jagi 2012 vuosttas evttohusa guovllu sámiin bálgosa juohkimis. Sámediggi lea gullan cealkámuša válmmaštallamis Neakkela bálgosa badjeolbmuid ja vuhtiiváldán bálgosa osolaččaid addin cealkámušaid Lappi GUVI:i loahppačavččas 2014 ordnejuvvon osolaččaid čálalaš gullamis. Sámediggi lea maiddái vuhtiiváldán AHR:a jagi 2014 dahkan mearrádusa Mäntyjärvi bálgosa juohkimis ja ovttastahttimis guovtte kránnjábálgosii. AHR lea čovdosis gávnnahan, ahte bálgosa juohkin lea lágalaš ja sihkkarastá boazodoallolágas bálgosa bargun ásahuvvon geatnegasvuođaid. Boazodoallolága 7 § mielde bálgosa bargun lea ee. fuolahit das, ahte bálgosa osolaččaid bohccot dikšojuvvojit bálgosa viidodagas ja ahte bálgosa osolaččaid boazodoallobarggut bohtet bargojuvvot.
Sámediggi lea gieđahallan cealkámušas Neakkela bálgosa mearrádusa ja dan váikkuhusaid sámedikki lágas ásahuvvon bargguid, sámekultuvrra, sámiid kollektiivvalaš vuoigatvuođaid ja sámiid vuoigatvuođasajádaga perspektiivvas. Sámediggi guorahalai bálgosa mearrádusa danláhkai, mo bálgosa dahkan mearrádus sihkkarastá sámiid vuođđolágalaš ja riikkaidgaskasaš soahpamušain dáhkidan vuoigatvuođaid.
Neakkela bálggus lea juohkásan siskkáldasat bálgosa olles doaibmaáigge guovtte oassái, mátta ja davvi oassái. Bálgosa davvioasis boazodoallu ollašuhtto sámekultuvrra árbevieruid mielde siidavuogádaga vuođul ja boazodoalus lea guovllu sámekultuvrra ja sámegiela bajásdoalli ja doarju mearkkašupmi. Goappat guovllus leat ie˛aset boazodoallomállet, guohtoneatnamat, miessemearkungárddit ja bálgosa mátta- ja davvioasi bohccot lohkkojit sierra. Bálggus ii leat boazodoalu dáfus oktilaš muhto juohkásan guovtte sierra oassái. Boazodoaluin leat bastán bargat ceavzilit guktuid guovlluin ja bálggus lea bastán doaibmat hálddahuslaččat ovttas, daningo bálgosa siskkáldas guohtoneanarádjá ja bálgosa mearrádusat leat gudnejahtton. 2000-logu álgojagiid rájes mátta guovllu badjeolbmot leat boahtán davvioasi guohtoneatnamii juohke dálvvi. Davvioasi badjeolbmot leat bargan áššis rihkusalmmuhusaid ja bálggus lea bargan mearrádusaid, mas dat lea eaktudan mátta guovllu badjeolbmuid doalvut bohccuideaset ie˛aset guohtoneatnamiidda. Bálgosa mearrádusat eai leat gudnejahtton ja guohtoneanarihkkumušat leat joatkašuvvan goittotge logi jagi áigge.
Sámediggi válddii cealkámušas vuhtii Neakkela bálgosa dahkan lágalaš mearrádusa, Lappi GUVI doaibmaválddi, Suoma sisriikkalaš ja riikkaidgaskasaš geatnegasvuođaid sámiid ektui ja boazodoallolágas bálgosii ásahuvvon bargguid ja gávnnahii, ahte Neakkela bálgosa dahkan mearrádus suddje sámiid vuođđolágalaš kulturhámi ja lea Suoma vuođđolágas dárkkuhuvvon álbmotlaš ja Suoma olmmošvuoigatvuođaid mieldásaš riikkaidgaskasaš geatnegasvuođaid mielde. Mearrádus bálgosa juohkimis gullá bálgosa mearridanváldái ja mearrádus lea dahkkon dásseveardásaččat ja boazodoallolága mielde. Sámediggi doarju Neakkela bálgosa mearrádusa ja evttoha, ahte GUVI nanne bálgosa juohkima ja bálgosiid rájáid Neakkela bálgosa mearrádusa mielde. Sámediggi čujuhii cealkámušas maiddái AHR:a čovdosii Mäntyjärvi bálgosa rájáid nannemis, mas AHR addá mearkkašahtti deattu bálgosa ie˛as mearrádussii. Sámedikki áddejumi mielde boazodoalu sivat eaktudit bálgosa juohkima bálgosa mearrádusa gáibidan vugiin. Bálgosa juohkin eaktuda rádjaáiddi áiduma.
Sámediggi attii cealkámuša eana- ja meahccedoalloministeriijai hápmosis gumpenáli dikšunplánan. Sámediggi eaktudii cealkámušas ahte sámiid ruovttuguovllu bálgosiid galgá gullat sierra dikšunplánas. Sámedikki oainnu mielde sámiid ruovttuguovllus máŋgga sierra riikka viidodagas ealli gumppiid suodjaleami galggašii ordnet stáhtaid ja sámedikkiid gaskasaš ovttasbargguin ja oktasaš dikšunplánain. Sámediggi evttoha oktasaš spirekomišuvnna vuođđudeami Suoma, Ruošša, Norgga, Ruoŧa sihke guđege riikka sámedikki gaskii, mii pláne spirenáliid dikšuma ja suodjaleami. Sámediggi atná dikšunplána merkejumi boazodoalloguovllu gumpenáli laskama ráddjemis erenomáš dehala˛˛an, muhto deattuha viidásabbot, ahte gumpenáli sturrodaga árvvoštallamis ja gumpenáli dikšumis galgá vuhtiiváldit maiddái Skandinavia ja Ruošša gumpepopulašuvnnaid.
Sámedikki čuovvovaš stivrra čoahkkin ordnejuvvo guovvamánus.
|
|
| Viimeksi päivitetty ( 20.01.2015 ) |