Nákkus: Sámeoahpahusa ovddideapmi oktasgaš oahpaheaddji duohken
Struktuvrraid ja guottuid galggašii rievdadit vai sámeoahpahus doarjjošii buorebut sámegiela ja kultuvra čájeha Rauna Rahko-Ravantti nákkosdutkamuš. Dálá dilis sámeoahpahusa ovddideapmi ovttasgaš oahpaheaddji duohken ja sámeoahpahusa sajádat lea heittot. Ovddidanbargu galggašii leat olles skuvla oktasaš áššin.
Varas nákkosdutkamuš buktá oidnosii oahpaheaddjiid vásáhusaid vuođul sámeoahpahusa dili Suomas. Historjás sámeoahpahusa ulbmilin lea leamašan oahpahit suomagiela sápmelaččaide. Dađi mielde go máilbmi lea muhttášuvvan lea sámeoahpahusa ulbmilin šaddan sámegiela oahpaheapmi ja seailluheapmi.
Giela oahpaheami lassin oahpahussii leat čatnon kultuvralaš sisdoalut dego duodji, musihkkaárbevierru, boazodoallu, guolásteapmi, murjen – dat maid iešguhtege oahpaheaddji lea atnán dehálaččan ja mii lea leamašan iešguhtege oahpaheaddjái lunddolaš. Oahppoplána ja das asahuvvon gáibádusat váikkohit dasa man olu sámesisdoaluid sáhttá čatnat oahpahussii.
Rauna Rahko-Ravantti nákkosdutkamuša mielde sámeoahpahusa ovddideapmi hástalussan lea dat ahte sámeohapheaddjit bastet váikkohit iežas bargui, oahpahusa sisdoaluid lassin hui uhcán.
Struktuvrrat ja guottu estet ovddideami
Sámeaohpaheddjiid vásáhusaid vuođul oahpahusa hástalussan leat heterogenalaš oahpahusajoavkkut, oahppomateriálaid ja resursssaid vátnivuohta ja menddo čovgadit čatnon diibmojuohkku.
-Oahpahusa guovddážis galggašii leat sámegiella, sámekultuvrii čatnon oahppomateriála, báikálašvuohta ja sápmelaš aige-, baike ja diehtoipmárdus. Oahpaheaddjit leat diđolačča sámeoahpahusa sisdoaluid ovddideami dehálašvuodas ja figget dahkkat dan, muhto deivvidit struktuvrraide ja guottuide mat eai doarjjo sámeoahpahusa ovddideami, dadjá Rahko-Ravantti.
Váikko sámeoahpaheaddji bargu lea dutkamuša mielde muhtumin lossat ja aktonas, de lea oahpheddjiin dahttu ja movtta bargat bargguset sámeoahpahusas.
– Ilu oahpaheddjiid árgabeaivái bukte oahppit ja ohppiid čeavláivuohta iežaset sámeidentitehtas. Lassin maiddái deaivvadeamit eará sámeoahpaheddjiin fámuidahtte, muitala Rauna Rahko-Ravantti.
Ovddidanbargu olles skuvla áššin
Sámeoahpahusa ovddideamis lea sáhka sámiid iešmearrideamis, vejolasvuođas váikkohit iežas álbmoga oahaphusáššiide. Sáhka lea maiddái vuođđolágas dorvvastuvvon rievttis iežas gillii ja kultuvrii.
Vai skuvlakultuvrra ja doaibmamálliid sáhtášii heivehit sámepedagogihkii heivvolaš lahkonanvuohkkái, gáibidivččii dat Rauna Rahko-Ravantti mielde struktuvrralaš rievdadusaid lassin maiddai rabas ságastallama iešguhtege skuvllas.
Sámeoahpahusa ovddideapmi galggašii leat olles skuvla oktasaš ášši:
– Sámiid iešmearrideami oahpahussuorggis galggašii lasihit. Dehálaš livččii ahte sámeoahpahusa ovddideapmi dáhpáhuvvá báikálaš dásis ja váldá vuhtii báikálaš kultuvra ja dárbbuid dadjá Rahko-Ravantti.
Sámeoahpahusa ovddideami vuolggasajiid galggašii su mielde smiehttat eanet. Ođđa oahppoplána vuođuštusat deattuhit interkultuvralaš geavadagaid, osolašvuođa ja ovttaveardásašvuođa:
– Skuvllaid dásis galggašii smiehttat sámeoahpahusa sajádaga skuvla gievadagain ja sagastallat rahpasit ovttaveardásašvuođas, mii ii eisige oaivvil seammaláganvuođa ja seammalagan geavadagaid buohkaide, muhto earálagan vuolggasajiid ja kultuvra vuhtiiváldima, deattuha Rahko-Ravantti.
Dieđut nákkosdilálašvuođas:
Bajásgeassindiehttagiid magister Rauna Rahko-Ravantti nákkosgirji Saamelaisopetus Suomessa – Tutkimus saamelaisopettajien opetustyöstä suomalaiskouluissa dárkkistuvvo Lappi Universitehta bajásgeassindiehttagii dieđagottis bearjadaga 14.10.2016 diibmu 12.00, logaldallansáles 2. Vuostenákkáhallin lea dosentta Tere Vadén Tampere universitehtas ja kustos professor Kaarina Määttä Lappi universitehtas. Buresboahttin!
Dieđut nákkáhalli birra:
Rauna Rahko-Ravantti (r. 1981 Roavvenjárga) lea čállán studeantan Lŧseonpuisto logahagas jagis 2000. Son lea gárvvásmuvvan luohkkáoahpaheaddjin Sámi Allaskuvllas Guovdageainnus jagis 2005 ja bajásgeassindiehttagiid magisteris Lappi universitehtas jagis 2012.
Rahko-Ravantti lea bargan Sámedikkis ja oahpaheaddjin. Jagi 20122 rájes son lea bargan Lappi universitehta bajásgeassindiehttagiid dieäágottis sámegiela- ja kulturvra universitehta oahapheaddjin.
Lassedieđut:
Rauna Rahko-Ravantti
rauna.rahko-ravantti (at) ulapland.fi
tel. 040 7533406
Nákkosgirjji vuovdin ee. verkkokauppa Juvenes. Jearaldagat ja preassaprentehusat leat fidnemis Lappi universitehtagoastideamis, p. 040 821 4242, julkaisu (at) ulapland.fi.
Girjji dieđut:
Rauna Rahko-Ravantti: SAAMELAISOPETUS SUOMESSA. Tutkimus saamelaisopettajien opetustyöstä suomalaiskouluissa. Acta Universitatis Lapponiensis 332. Lapin yliopistokustannus. Rovaniemi. 2016. ISBN 978-952-484-922-7. ISSN 0788-7604. Verkkoversio (pdf): Acta electronica Universitatis Lapponiensis 200. ISBN 978-952-484-923-4. ISSN 1796-6310.
|