Lea suohtas leat mielde váikkuheamen dasa mo sápmelaš dutkamuša státus loktana Roavvenjárggas Lappi universitehtas, gos sámiide guoski dutkan nannejuvvo omd. vuoigatvuoða suorggis. Universitehtas gávdno maid figgamuššan buoridit dieđiheami sámi dutkamušas ja eará sámi áššiin. Oalle movttiidahtti ovdáneapmi! Maid Árktalaš guovddáš lea guhká dutkan sámiide ja eará álgoálbmogiidda guoski áššiid, omd. árbedieđu, boazodoalu ja sámiid riekteipmárdumi ja vuoigatvuođaid. Universitehta ođđa figgamušain lea sihkkarit ávki maid Árktalaš guovddážii ja nuppegežiid.
Okta mearkkašahtti lávki sámi servodaga áššiid ovdanahttimis lea Sajos-dálu rahpan Anáris. Sámediggi muđui leamaš mielde jođiheamen Birasministeriija ceggen biodiversitehta bargojoavkku. Ášši guoská luonddu máŋggaláganvuoða (biodiversitehta) soahpamuša artihkkal 8(j) ollašuhttima Suomas. Das lea sáhka álgoálbmogiid ja báikkálaš álbmogiid árbevirolaš dieđu geavahusas ja soadjaleamis, bissovaš ovdáneami olis. Sápmelaš ealáhusat ja eallinvuogit sisttisdollet dan dieđu ja máhtu, man sámit leat birgejumi oassin háhkan ja ovddidan čudiid jagiid ja man olis sii gulahallet iežaset giela vehkiin.
Árbediehtu lea dál heajos dilis, nu maid dasa gulli sámegiella. Mii dárbbašatge lasihit dutkan- ja geavatlaš doaimmaid árbedieđu nannema várás dála servodagas ja boahtte áigái. Go dán figgamuša bidjá biodiversitehta artihkkala 8(j) oktavuhtii, de árbediehtu oažžu servodagas viiddis ja geavatlaš mearkkašumi fágalaš ja hálddahuslaš mearkkašumiid lassin. Mon máinnašan árbedieðu dutkama daningo dan servodatlaš nannen lea buot sámiide ávkin ja daningo dan mearkkašupmi lea viidát fuomášuvvon omd. álbmotrievtti ja dálkkádagaid ja globála rievdamiid oktavuoðas. Lea dehálaš ahte Lappi universitehtta ii gáržut menddo garrasit iežas dutkama fáddájoavkku ja oahpahusa mii guoská sámiide. Dán oktavuođas dajašin vel, ahte sámi jurddašanlági ja dutkanvugiid ovdanbuktin alit oahpus ja dutkamis lea stuorra hástalus midjiide buohkaide.
FD Elina Helander-Renvall, Árktalaš guovddáš
|