Ámadadju: Veahkkeprofessor Sanna Valkonen “sámáiduhttá” dieđu

Lappi allaoahpahat guoddá dál ovddasvástádusa Suoma servodatdieđalaš ja juridihkalaš sámedutkamušas. Oahpahusministeriija juolludii universitehtii dán barggu organiserema várás diibmá ovtta miljovnna euro, man vehkiin vuođđuduvvojedje golbma sámedutkamuša doaimma. Miessemánus álggahii veahkkepofessor Sanna Valkonen iežas doaimma, čakčat bargui boahtiba dutkidoavttir Lydia Heikkilä ja nuorat dutki Anne Nuorgam.

Lappi universitehta veahkkeprofessoráhta lea professoriid karrieramálle (ng. tenure track) ovdánan muddu, mii jorgaluvvo eŋgalsgillii “associate professor”. “Assistant professor” čujuha bealistis dutkái, guhte lea iežas karriera álgogeahčen. Karrierabálggissystema lea Suomas velá ođas ja namahusain leat ain erohusat sierra allaoahpahagaid gaskkas. Valkonena doaibma lea nappo ovdánan dutki bargu, mas sáhttá skáhppot olles professoráhta gelbbolašvuođa.

Suoma beale sámedutkamuša suorggis doaibma lea áidnalunddot. Váldooassi sápmelašvuhtii čatnaseaddji professoráhtain lea gielladutkamuša suorggis, vaikkoge máŋga giellaprofessora, dego Pekka Sammallahti, leat leamaš aktiivvalaččat maiddái servodatgažaldagain. Sanna Valkonena doaibma lea várra lagamustá Oulu universitehta sámekultuvrra professoráhta, man dikšu lagas kollega ja sámedutkamuša Suoma beali jierbmeolmmoš Veli-Pekka Lehtola.
 

Sámedutkin juo lohkamiiddis áigge

Sanna Valkonen lea Muonás eret ja son lea geargan magisttarin Jyväskylä allaoahpahagas ja lea nákkáhallan doavttirin Lappi universitehtas jagis 2009. Ovdal son lea dutkan ee. arktalaš dutkiskuvllas ja Suoma Akademiija ruhtadan læstadialašvuođa prošeavttas. Dego máŋga earáge dutki Valkonen lea maid gaskkohagaid leamaš bargguheapme ja gártan mielde veahkkeruđa oaivejorgása sisa.

Varas veahkkeprofessor lea aiddo sámedutki, ja su buvttadeapmi čatnasa ollásit sápmelašvuhtii. Mokta dán fáddái riegádii lohkamiid álgobáliid Jyväskyläs.

- Beroštupmi bođii sihkkarit das ahte ieš lean sápmelaš, muhto dego lea dábálaš mu sohkabulvii, álgen lohkat sámiid historjjá ja politihkalaš organiserema ja doaimmaid birra easkka universitehtas. Skuvllas Muonás 1980-logus ja 1990-logu álgogeahčen dáid áššiid birra ii ollu ságastallon. Sápmelašvuohta lei munnje lagas ášši, muhto dat bođii ovdan eanet soga eallinvuogi ja kultuvrra bokte go servodatlaš gažaldahkan, Sanna Valkonen dadjá.

Sápmelašvuođa servodatlaš luonddu hámuheapme šattai Valkonenii karriera álgogeahčen guovddášgažaldahkan. Beakkán, Vastapaino goasttidan, nákkosgirji “Politihkalaš sápmelašvuohta” hámuhii sápmelašvuođa hegemonalaš muitalusaid, dahje nuppiin sániiguin, dan makkárin sápmelašvuohta politihkalaš ságastallamis hábmejuvvo.

 
Sámiid diehtu iežas árvui

Politihkalaš sápmelašvuohta –girjjis leat oaidnimis maiddái Valkonena máŋggat eará beroštumit dego sohkabeallái, “rumašin šaddamii” ja táhpejeaddji olbmuid dillái gullevaš gažaldagat. Veahkkeprofessor lea queer-teoretihkár, geasa máŋggalágan olbmui guoskevaš kategoriat buktet ovdan fápmoviggamušaid. Joavkkuid iešvuođaid ja čoakkádusaid meroštallet sii, geain lea diehto- ja politihkalaš fápmu.

Unnitloguid ja funet birgejeaddji joavkkuid dili buorideapmi gáibida kategoriaid kritihka ja ođđa vugiid buvttadit dieđu. Valkonenii dát oaivvilda konkrehtalaččat omd. dan ahte sámiid iežaset diehtu galgá servodatlaš ságastallamis váldojuvvot duođalažžan.

- Sámiid diehtima ja dieđuidbuvttadeami vugiid deattuheapmi lea dehálaš, eandalit go váldojuvvo vuhtii ahte juo doliin olggobeale olbmot leat meroštallan sámeáššiid. Maŋemuš áiggiidnai sáhkavuoruin lea oaivvilduvvon ahte sámiid diehtu iežaset birra omd. rivttiid ja servodatlaš sajádaga surggiin, lea eanet “ivdnejuvvon” go váldoálbmoga dutkiid “objektiivvalet” diehtu.

- Dán ságastallamii áiggon oassálastit iežan dutkamušaid vuolggasajiid vuođul, dat lea ahte vikkan hutkat sierralágan dieđuid buvttadanvugiid, maidda sámit oassálastet. Siskkáldas oaidninčuoggát giddejit fuomášumi iešguđetlágan áššiide ja buvttadit dain earálágan áddejumi go vierrásat, mat datge leat dehálaččat aiddo dán sivas. Olggobealde boahtán fuomášupmi sáhttá giddejuvvot dakkár áššiide, mat siskkobealde eai oro leamen jearaldagat dahje problemat oppanassiige. Nubbi ášši lea, makkár gaskavuhtii dát dieđut ja diehtinvuogit biddjojuvvojit ja makkár politihkalaš čuovvumušat dain leat.

- Konkrehtalaš ovdamearka sierralágan diehtima ja meroštallama vugiid gilvvuin, lea šaddan ságastallan sámemeroštallama birra, dat lea, gii lea sápmelaš. Veahkkeprofessor atná tematihka dehálažžan, muhto lea dolkagoahtán dasa, ahte sápmelašvuhtii čatnaseaddji almmusvuohta jorrá nannosit meroštallangažaldaga birra.

- Sápmelašvuohta lea nu ollu earáge go meroštallannággu.
 

Čearddalaš gaskavuođaid birra

Sámedutkamuša veahkkeprofessora álgoboddu lea lunddolaččat čatnasan Sanna Valkonena juo ovdal álggahan prošeavttaide. Son dutká dál báikkálaš álgoálbmotáddejumiid ja čearddalaš gaskavuođaid ja dasa lassin lea barggu vuolde čálus sámenissoniid birra vuoiŋŋalaš lihkadusas.

- Liikon dutkat ja čállit. Dasto liikon bargat ovttas earáiguin, ovdamearkka dihte dál lean čoaggimin dutkamušávdnasa ovttas Helssega universitehta guvttiin dutkiin. Lean maid čállán čállosiid ovttas earáiguin, mat leatge vuogas prošeavttat.

- Mu lagamus bargoguoimmit leat politihkkadiehtagiid ja sosiologiija olbmot, riektatvuođa mielde barggan oppa áigge máŋggain olbmuin sierra dieđagottiiguin ja allaoahpahaiguin sihke sámiiguin ja earáiguin. Sámedutkamuša lagas bargoguoimmit leatge Giellagasa olbmot. Mii leat buđaldan máŋggalágan hommáiguin dego sámedutkamuša seminára ja riikkaidgaskasaš konfereanssa ordnemiiguin.

Boahtte áiggis veahkkeprofessor sávvá ahte son sáhttá eanet ságastallat sámeguovllu olbmuiguin. Dutkit dutket muhto empiralaš bargu ii lihkostuva almmá báikkálaš servodagaid oassálastima haga.

- Beroštan gullat báikkálaš sámiid evttohusaid dehálaš dutkanfáttáid birra. Oppalohkái davi servodagaid seailuma ja eallinnávccaid problematihkka servodaga rievdama áigodagas lea guovddáš dutkanfáddá, man ferte guorahallat máŋgga diehtaga ja máŋgga oaidninčuoggá olis.

LU / dieđiheapmi / Tapio Nykänen