MO GÁVPOGIID SÁPMELAČČAT VEDJET?
Gávpogiin orru sápmelaččain ja sin eallindilis ii leat jur ollenge diehtu. Dat oaidnemeahttun álbmotjoavku lea sturron dássidit, muhto leat báhcán olggobeallái áigeguovdilis máŋggakultuvrralašvuođa guoskevaš ságastallamiin. Das fuolatkeahttá sápmelaččat ásset meastá buot Suoma gielddain, ovdamearkka dihte oaivegávpotguovllus 1300, Roavvenjárggas vehá badjel 1000, Oulus badjel 900 ja Tamperesge 400. Jo 65% sápmelaččain orrot sámeguovllu olggobealde.
Lappi
universitehta SÁRA-dutkanjoavku ollašuhttá dál jearahallandutkamuša, mii lea
ráhkaduvvon ovttas sámedikkiin ja sámeservviiguin. Jearahallan lea
oaivvilduvvon sámeguovllu olggobealde orru sámi ollesolbmuide ja dainna
čielggadit sin vásáhusaid sosiála- ja dearvvašvuođa- sihke
árabajásgeassinbálvalusain. Lassin čielggadit dárbmu iežas gielat ja kultuvrii
vuođđuduvvi bálvalusaide. Erenomážit geahčadit dan, mo sápmelašvuohta johtá
mielde árgabeaieallimis. Makkár erenomáš dárbbut gávpogiin orru sápmelaččain
lea gielaset ja kultuvrraset sirdimis maŋisbohttiide? Dovdágo dálá
bálvalanortnet doarvái daid dárbbuid? “
Dutki Elsa
Laiti-Hedemäki mielde lea dehálaš čielggadit, dustetgo sápmelaččat buktet ovdan
dan, ahte leat eamiálbmot. ”Doaivvu mielde nu máŋgasat go vejolaš vástidit
jearahallamii danin, ahte dieđuin iskat buoridit sápmelaččaid bálvalusaid
oažžuma ja ovttagearddášvuođa ollašuvvama čuovvuma. Lea miellagiddevaš diehtit,
mo mii gillet unna álbmogin dáistalit sámegiela sirdimis maŋisbohttiide ja mo
sámekultuvrra hámiid, vieruid ja árvvuid sáhttá ollašuhttit gávpotolbmuid
eallimis. Vai jávkágo sápmelašvuohta vehážiid mielde gávpogiin dan
bálvalusortnega bokte, mii ii doarvái olu dovdda earalágánvuođa?
Elsa
Laiti-Hedemäki lea ieš vuosttas buolvva gávpotlaš ja dovdá bures gávpogiin ássi
sápmelaččaid eallindiliid ja hástalusaid. Son govvida iežas árgabeaivvi ná:
” Lean
orron Ohcejogas mu vuosttas 20 jagi. Dan maŋŋá fárrejin studeret Roavvenjárgii.
Dan maŋŋá go lean válmmaštuvvan, lean leamaš sosiála- ja dearvvašvuođasuorggi
eará bargobáikkiin sámeguovllus. Mu bárdni riegádeami maŋŋá lean ássán
bissovaččat Roavvenjárggas. Mii dáistaleimmet vuos gándda sámegielat
beaivedivššuin ja de sámegielat skuvlaoahpahusain. Dakkár dábálaš muitalus. Nu
váigat go vejolaš fievrridit máná bálvalusaide. Skuvllas ii lean dalle sámegiela
oahpahus, fertii gaskkan beaivvi fievrridit beaiveruktui sámeoahpahussii. Ja go
áigi golai doarvái, de gándda háliidiige suomastit. Nu ollašuvai dat vuoigŋa,
ahte ”diihan gal birgebehtet suomagielain”. ”
Jearahallan
lea oassi viidásut SÁRA-dutkanollisvuođa, mas čielggadit gávpogiin orru
sápmelaččaid birgema árgabeaieallimis. Fidnu lea riikaviidosaš, Eurohpá
sosiálaruhtaráju ruhtadan ja Sosiála- ja dearvvašvuođaministeriija koordineren
dutkanfidnu. Dan ruhtadit maid Lappi universitehta ja Lappi buohccedikšunbire.
Jearahallama sáhttá vástidit maid neahtas čujuhusas
www.saradutkan.fi/kysely.
Lassedieđut:
Elsa Laiti-Hedemäki, elsa.laiti-hedemäki@ulapland.fi, 040-484 4162 ja Lydia
Heikkilä, lydia.heikkila@ulapand.fi, 040 484 4080
|