Bargat Ruoŧa girkus mearkkaša bargat juoidá mas berošta

Ruoŧa girkus leat bálkkáhuvvon bargit ja eaktodáhtolaš mielbargit. Oktiibuot girkus leat sullii 25 000 bargi, eatnasat sis barget searvegottiin.

Virggit Ruoŧa girkus
Ruoŧa girkus leat máŋggat sierralágan virggit. Báhpat, girkočuojaheaddjit, visttihálddašeaddjit, diakonat ja searvegoddepedagogat leat dábálaš virggit girkus. Doppe leat máŋggat eará bargit go dát, earret eará ekonomat, kantuvrrabargit, diehtojuohkkit ja juristtat.

Diakona
Diakonan barggat searvegottis, girkolaš institušuvnnas dehe gaskariikkalaččat. Bargu sáhttá leat máŋggalágan, ovdamearka dihte idjavázzin gávpogis nuoraid dihte, mannat ruovttus boarrásiid ja buhcciid luhtte, lágidit joavkkodoaimmaid nuoraide geaid vánhemiin leat váttisvuođat mirkoávnnasgeavahemiin, bargat demensabuhcciid oktasaš orronsajiin, gefiid boradanbáikkiin ja bargat oahpahemiin.

Diakonaoahpus leat máŋga oasi, earret eará Ruoŧa girku vuođđogurse, golmmamánnosaš praktihkka bagadalliiguin ja vel gursebeaivvit ovttas olbmuiguin geat leat válbmaneame searvegoddepedagogan, girkočuojaheaddjin ja báhppan. Don fertet čađahan alit dási virgeoahpu, ovdamearka dihte sosionoma-, psykologa-  dehe buohccedivššárskuvlla. Maŋimus oassi oahpus lea jahkásaš oahppu, nu gohččoduvvon karitatiiva profiilaoahppu.

Searvegoddepedagoga
Searvegoddepedagogan don galggat ráhkadit birrasiid gos olbmot sáhttet ovdánit ja nannet iežaset risttalašvuođa. Don barggat mánáiguin, nuoraiguin ja rávvásiiguin ja sáhtát šaddat bargat rihppaskuvlaoahpaheaddjin, doallat ipmilbálvalusaid, jođihit pedagogalaš bargguid rávesolbmuide dehe addit jođiheaddjioahpu eaktodáhtolaš berosteddjiide.

Searvegoddepedagogaoahpus leat máŋga oasi, earret eará Ruoŧa girku vuođđogurse, golmmamánnosaš praktihkka bagadalliiguin ja gursebeaivvit ovttas olbmuiguin geat leat válbmaneame diakonan, girkočuojaheaddjin ja báhppan. Don fertet čađahan alit dási virgeoahpu, ovdamearka dihte juogalágan oahpaheaddjiskuvlla. Maŋimus oassi searvegoddepedagogaskuvllas lea jahkásaš oahppu mas Ruoŧa girkus lea ovddasvástádus.

Girkočuojaheaddji
Bargu girkočuojaheaddjin lea molsašuddi ja addá dutnje vejolašvuođa čuojahit seammás go beasat movttidahttit earáid ovdánit iežaset musihkkaráhkadeamis. Don beasat bargat čuojaheaddjin, lávlunjoavkojođiheaddjin ja pedagogan. Don beasat maid lágidit konsearttaid ja hábmet musihkka eallima dehálaš dáhpáhusaide dego risttašeapmái, heajaide ja hávdádusaide.

Kántor
Don sáhtát šaddát kántorin jos čađahat guovttejahkásaš oahpu álbmotallaskuvllas, allaskuvllas dehe musihkkaallaskuvllas. Dasa lassin gullo Ruoŧa girku vuođđogurse, praktihkka ja gursebeaivvit ovttas olbmuiguin geat leat válbmaneame searvegoddepedagogan, diakonan dehe báhppan. Jos áigo šaddat dohkálaš kántorin de ferte oahpu gazzat guovtti ja bealle jagis gitta golmma jahkái.

Orgelčuojaheaddji
Don šattat orgelčuojaheaddjin jos čađahat dáiddalaš kandidáhttaeksámena girkomusihkkasuorggis (golmmajahkásaš oahppu) soames musihkkaallaskuvllas Ruoŧas. Maŋŋil dan ferte čađahit loahpalaš oahppojagi ovdal go oažžu virggi Ruoŧa girkus.

Báhppa
Leat báhppan mearkkaša veahkehit olbmuid oažžut ipmárdusa Ipmilis eallimisttiset, oažžot olbmuid nannet jáhkuset. Don gávnnadat olbmuiguin eallima sierralágan dásiin ja diliin. Risttašeamit ja heajat leat buohtalaga rihppaskuvlajoavkkuiguin ja nuoraid čoahkkimiiguin. Sáhttá maid leat jearaldat jávohisvuođa bakku bakte ságastallat olbmuiguin persuvnnalaččat oskku- ja eallingažaldagaid birra.
 
Báhppaoahpus leat máŋga oasi. Don galggat lohkat 300 allaskuvlačuoggá teologiijas universitehtas dehe allaskuvllas, oassálastit praktihkas ja de lohkat loahpalaš termiinna Ruoŧa girku báhpalaš instituhtas Uppsalas dehe Lundas.

 

//