Pigga Keskitalo, Sámi allaskuvla
EAMIÁLBMOTMETODOLOGIIJAT JA BARGOBÁJIT
Dutkiidjoavku Pigga Keskitalo Sámi allaskuvllas, Pirjo Kristiina Virtanen Helssega universitehtas ja Torjer Olsen UiT Norgga árktalaš universitehtas ožžo Suoma kulturruhtarádjosis guovttejagát ruhtadeami eamiálbmotmetodologiijat bargobájiide, mat galget lágiduvvot 6 stuhka guovtti jagi áigge. Vuosttaš deaivvadeapmi lea Sámi allaskuvllas 31.5. Sámi pedagogihka konferánssa olis. Ulbmilin lea guorahallat eamiálbmot dutkanmetodologiijaid ja daid oahpaheapmi allaoahpahusas.
Duogáš lea go máŋgga sajis leat álgán ja álgimen oahput mas eamiálbmotmetodologiijat leat guovddážis. Earret eará Sámi allaskuvllas lea álgimen Sámi vuođđoskuvlaoahpaheaddjeoahpu viđa jagi master 1.-7. ja 5.-10. cehkiide. Lea dárbu systematiseret eamiálbmotdutkanmetodologiijaid dieđuid ja vásáhusaid ovttas singuin geat leat bargan dáiguin áššiiguin. Viiddis ovttasbargu álggaha álo synergiija, ja mii sáhttit oahppat nubbi nuppis.
Sámi allaskuvla, Tromsa ja Helsset koordinerejit ovttasbarggu gaskkal daid ásahusaid gos lea sámedutkan: Oulu universiteahtta, Lappi universiteahtta Roavvenjárggas, Ubmi universiteahtta, UiT Norgga árktalaš universiteahtta ja Sámi allaskuvlla dutkit leat 20 fárus dán fierpmádagas. Dieđalaš sáhkavuoruid doallit bohtet miehtá máilmmi bargobájiide. Bargobájit leat reaidu mas sáhttit ovttas suokkardallat iešguđetge fágasuorggi siskkobealdi mo dutkat iešguđetge áššiid nugo vaikkeba luohtedutkan, skuvladutkan, historjádutkan, girjjálašvuođadutkan jna.
Mihtilmas eamiálbmotmetodologiijaide lea dat ahte dat váldet vuhtii ja buktet ovdan eamiálbmogiid jiena dutkamuša bokte, huksejit šalddi iešguđet dieđalaš ja eará ságastallamiid gaskii, juhket dieđuid politihkalaš mearrideami várás ja mii várra deháleamos ahte nanne servodaga ja olbmuid.
Eamiálbmotdutkamuša plánemis, čađaheamis ja loahpaheamis galgá váldit vuhtii dihto áššiid. Vuosttažettiin báikkálaš eamiálbmoga miellahtut ja erenoamážit vuorrasut olbmot ja eará dehálaš ovttasbargoguoimmit galget leat áššedovdi rollas dutkamušas. Nubbin álgoálbmotdutkamis diehtu galgá ipmirduvvot eallin ja heiveheaddjin diehtovuogádahkan, mii sisttisdoallá vássán áiggi, dálá áigge ja boahttevuođa geahččanguovlluid mat dutkamuša reaidduiguin sáhttet ovdánit ja nanosmuvvat. Goalmmádin báikkálaš giella láhčá vuođu dutkamuša dulkomii ja mearkkašumiide. Njealjádin lea dehálaš ipmirdit sierralágan diehtoáddejumiid (eamiálbmogiid ja oarjemáilmmi) oktavuođa diehtovuogádagaide. Viđádin dutkamuša vuolggasadjin galgá leat dat ahte servošat oamastit dieđu ja ahte dieđus leat máŋga dási. Guđádin dutkamušas galgá čájehit servoša ja indiviida ovddasvástádusa dieđus ja dieđu oamasteamis. Eamiálbmotdutkái leat maiddái gáibádusat, nu ahte dutki galgá juohkit dieđu eamiálbmotservodaga ja árbevirolaš dieđu hálddašeddjiide ja ovddalgihtii fidnet sis lobi dutkamuša čađaheapmái.
Eamiálbmotdutkanmetodaid iešvuođat
Metodat leat prinsihpas heivehuvvon hámis seammaláganat go earáge diehtagiin muhto eamiálbmot dutkanmetodologiijat váldet vuođu árbevirolaš máhtus, eamiálbmogiid vásáhusain ja beroštumiin, ja dasa lassin seammás váldet váikkuhusaid maiddái dábálaš diehtaga vugiin čoaggit dieđuid. Dat earru lea dat ahte makkáraš vuolggasajis dutkan dahkko, gean dárbbuide dat dahkko ja makkáraš áddejumi dieđu birra lea go dutkamuš dahkko. Eamiálbmot dutkanmetodologiija bidjá eamiálbmoga dárbbuid guovddážii. Lea maiddái dehálaš juohkit dieđuid eamiálbmogiid eallindiliin. Sáhttit hállat máinnastanárbevieru, vásáhusa, dialoga, dáiddabarggu, divtta, luođi, sámi musihka ja máŋggabealat vásáhusaid metodain. Áiddo dáid máŋggabealat ovdanbuktinvugiide ja diehtoháhkanvugiide vuodjut bargobájiin ja systematiseret daid eará dutkiiguin. Eamiálbmotmetodologija deattuha kvalitatiivvalaš lahkoneami, čiekŋalis ipmárdusa, oassálastima ja etihkalaš prinsihpaid vuhtiiváldima.
Etihkalaš dutki lea ovttasbarggus servodagain, ja sáhttá dadjat ahte servoža lea dehálaš kommenteret dutkanbohtosiid. Dát lea guhkes proseassa álggu rájes gitta lohppii dutkamuša dagadettiin. Dutki gulahallá, šiehtadallá, doaibmá sensitiivvalaččat ja eamiálbmogiidda mihtilmas vugiin ja iská iežas gávnnahemiid sihkkarastimiin máŋggabealagit leatgo su gávnnaheamit dollevaččat kritihkalaččat. Kritihkalaš dutkan mearkkaša gálduid dovdama viidát ja nágodit leat gáldokritihkalaš ja maiddái čujuhit iešguđet ságastallamiidda viidát. Lea mearkkašahtti dehálaš geahččat ovdal dahkkon dutkamiid dasgo ovdamearkan lappologat leat juo čállán vaikkeba bajásgeassinárbevierus. Diehtu háŋkejuvvo eamiálbmogiidda mihtilmas vugiiguin. Geavahuvvojit dakkáraš vuogit mat leat dohkálaččat, nugo joavkku iežaset giella jna., jus dat leažža vejolaš.
Skuvladutkama vásáhusat
Lean jearahallan ja áiccadan skuvlaárgabeaivvi máŋgga gillii, daiguin gielaiguin maid hálddašan. Nu ahte sámeoahpahusa máŋgga riikka oaidninvuogis lea dieinna lágiin hástaleaddji muhto gelddolaš dutkat. Dát leat dahkkon sámi oahpaheaddjeoahpu ovddideami várás ja loahpas máŋggabealat skuvlaárgabeaivvi ovddideami várás. Loahpalaččat lea mánná dahje nuorra luohkkálanjas dat gii galggašii ávkašuvvat sámeoahpahusa ovddideamis, nu ahte son oažžu buoret boahttevuođa, buoret eallineavttuid ja ahte su eallámušmáilbmi váldojuvvošii vuhtii nu bures go vejolaš skuvlengeavadiin. Ja ahte son birgešii bures iežas eallimis. Dás lea dievasmahttinskuvlejumis ja oahpaheaddjeoahpus mearkkašahtti rolla, ja olu bargu dasgo leat olu suorggit maiguin sáhtášii eambo bargat nugo árbevirolaš mahtu rollain skuvllain dahje olgobiraspedagogihkain, sámegiela ja girjjálašvuođa didaktihkain, sáme- ja máŋggagielat álgooahpahusain, giellaealáskahttimiin, iešguđetge oahpahusfága didaktihkaiguin jna.
Bargobájiid boađus
Ulbmilin lea ahte ságastallan dieđalaš áššiin joatkašuvvá ja nánosmuvvá. Eamiálbmot metodologiijat ovdánit dan guvlui ahte boahtá dovddusin ahte dat dahkko kultuvrralaččat bistevaš vugiin, eamiálbmogiidda mihtilmas árvvuid mielde ja árbevieruid gudnejahttimiin. Galgá dieđusge gulahallat ovddalgihtii servožiin, proseassa áigge ja ahte dutkanbohtosat máhcahuvvojit servožiidda.
Bargobájiid ulbmilin lea maiddái ahte diehtu eamiálbmotrivttiin leavvá ja nanosmuvvá, ja ahte diehtu nannejuvvo daid mohkkás diliin gos eamiálbmogat ellet; ovdal ja dál, birrasa ja olbmuid ektui. Bargobájiin deattuhuvvo dat ahte eamiálbmogiid vásáhusat ja diehtu leat dehálaččat, ja ahte dat leat guovddážis.
Bargobájiin galget dutkanáššit oidnot allaoahpahusa studeantta dásis, ja ahte sii besset fárrui dáidda proseassaide, ráhkaduvvojit oahppomateriálat ja dieđalaš áššiin ságastallo viidát. Bargobájit dieđusge galget geavatlaš dásis váikkuhit ja bidjat proseassaid johtui. Ja ahte bistevaš ovdáneapmi dáhpáhuvvá ain eamiálbmot metodologiijaid olis.