Mii lea ráđđen ja mo dat spiehkkasa hálddašeames? Mat leat buori ráđđema iešvuođat? Mii lea dasto ieš-ráđđen? Mii lea beaktilis iešstivren ja mo dan sáhttá hukset? Dát golmmaoasat artihkalráidu guorahallá dáid gažaldagaid, mat leat hui áigeguovdilat eamiálbmotmáilmmis, maiddái Sámis. Artihkalráiddu vuođđun lea earret eará dutkanbohtosat maid muhtin dutkit leat buktán ovdan.
Ovdalis dán jagi dollojuvvui Alttas konferánsa Sámi iešmearrideamis ja dan ollašuhttimis. Konferánssas ledje ollu buorre sáhkavuorut iešmearrideami iešguđet oliin muhto unnit konkrehta evttohusat dasa makkár sámi iešmearrideapmi galggašii dahje sáhtášii leat.
Iešmearrideapmi máksá oktageardánit dan, ahte ovttaskaš olmmoš dahje olmmošjoavku dahje álbmot sáhttá ieš mearridit iežas áššiin. Álbmogiidgaskasaš lágas iešmearrideapmi lea kollektiiva riekti, mii gullá buot álbmogiidda (ii dušše stáhtaide). Dát riekti gullá maiddái eamiálbmogiidda, dego diibmá nannejuvvui Ovttastuvvan Nášuvnnaid váldočoahkkimis, mii dohkkehii – máŋgalogi jagi barggu maŋŋá – Eamiálbmogiid rivttiid julggaštusa. Julggaštusa dohkkeheapmi mearkkaša dan, ahte julggaštuš šaddá vehážiid mielde oassin álbmogiidgaskasaš lágas.
Julggaštusa njeallját artihkkalis čuožžu ahte eamiálbmogiid iešmearridanriekti addá eamiálbmogiidda vuoigatvuođa autonomiijai dahje iešráđđemii sin siskkáldas ja báikkálaš áššiin. Buot davviriikkat dorjo ovttajienalaččat ON:a Eamiálbmotrivttiid julggaštusa. Dát čatná ja geatnegahttá davviriikkaid ráhčat ollašuhttit sámiid iešmearrideami ja láhčit albma vejolašvuođaid dasa.
Julggaštusa dohkkeheapmi lea okta sivva manne eamiálbmogat birra máilmmi leat guorahallagoahtán iešmearrideapmái gullevaš gažaldagaid dárkileappot. Mii lea autonomiija ja iešráđđen ja mo hukset dan? Mo heivehit árvevirolaš ráđđenvuogádagaid ja -ásahusaid otná dillái? Mo hukset iešguđet eamiálbmoga autonomiija ođđasit? Ođđasit danne go historjjálaččat eamiálbmogat leamaš iešráđálaččat – sis leamaš iežaset autonomiija hámit, vuogit ja njuolggadusat ráđđet iežaset servodagaid. Sámis dat ortnet leamaš siida. Sáhka ii lea nappo rievttis man stáhtat sáhttet addit eamiálbmogiin, muhto mii álo leamaš eamiálbmogiin, vaikko stáhtat eai lean dovddastan dan rievtti.
Mii lea ráđđen? Dát ii leat dušše ráđđehus dahje eará ásahusat. Oktageardánit dadjat ráđđen oaivvilda njuolggadusaid vuođđudeami muhtin servodaga dahje joavkku várás. Ráđđen sisttisdoallá maiddái doaibmavugiid ásaheami ja mearrádusaid dahkama ja daid ollašuhttima. Muhtin servodagain dát njuolggadusat leat oalle oktageardánat go eará servodagain dat leat mohkkái ja máŋggadásat (dát erohus ii mearkkaš ahte nubbi lea buoret go nuppi). Muhtin servodagain dát njuolggadusat eai leat čállon bajás gosage muhto dat leat oassin servodaga vieruin, árvvuin ja njálmmálaš árbbis. Olbmot ohppet dáid njuolggadusaid seammás go sii šaddet oassin iežas servodaga ja kultuvrra. Eará servodagain fas leat čállon vuođđolágat ja eará njuolggadusat, mat ásahit vuođu maiddái ráđđenvuogádagaide. Ráđđen lea nappo servodatlaš ortnet mii dahká vejolažžan oktasaš áššiid gieđahallama, guorahallama ja čoavdima ja masa buohkat oassálastet.
Muhtin servodagat válljejit iežaset ráđđehusaid go fas eará servodagain earát válljejit sidjiide ráđđehusa. Dát lea oassin kolonialismma historjjás. Álbmot dahje servodat lea iešráđđejeaddji dalle go dat sáhttá ieš hábmet ja gohcit iežas njuolggadusaid, čoavdit nákkuid ja eará váttisvuođaid ja ásahit iežas hálddašanásahusaid ollašuhttit dáid doaimmaid.
Lea čielggas ahte buot ráđđehusat ja ráđđenásahusat eai doaimma seamma bures. Muhtin ráđđehusat leat beaktilut go earát. Dehálaš bealit mat earuhit beaktilis ráđđehusaid geahnohis ráđđehusain leat sihke álbmoga iežas ja olggobeale álbmogiid luohttámuš ja dohkkeheapmi. Beaktilis ráđđehusat eai leat dievaslaččat muhto dat návddasit legitimitehta iežas álbmoga gaskkas ja daid maiddái eará álbmogat gudnejahttet. Nuppegeažis leat fas ráđđehusat ja ráđđenásahusat main váilu luohttámuš juoba iežas álbmoga gaskkas. Oktageardánit dadjat buorre ráđđen mearkkaša dan ahte servodagas leat vejolašvuođat deavdit ja ollašuhttit iežas álbmoga dárbbuid.
(Dát lea golmmaoasat čálusráidu iešmearrideami ollašuhttimis mii almmustuvvá Ávviris. Dát vuosttas oassi lea otná aviissas.)