Hui buorre gullat ahte Norgga bealde leat maiddái morihan Deatnogátti ođđa duohtavuhtii turisttaid bártahuksema birra (geahča otná NRK Sámeradio ođasliŋkka). Suoma beal Deatnogáttis olbmot leamaš juo guhká fuolas dán ovdáneamis. Dás lea sáhka Deanuleagi gáddeláva ásaheamis mii leamaš barggu vuolde máŋga jagi. Gáddeláva ulbmilin lea stivret dan ahte huksen ii leat áibbas sáhtedohko joh´gáttis, muhto dálá láva mielde orru leamen nuppegežiid. Vuolggasadjin leamaš gulloma mielde ahte dat ahte turisttat geat ostet eatnama Deatnogáttis galget oažžut maiddái huksenlobi.

Ášši mii ii leat vel boahtán ovdan doarvái bures lea gáddeláva nuppi bealli; dat ahte báikkálaš olbmuid huksenlobit leat dál hui ráddjejuvvon ja máŋgasat eai oaččo šat hukset iežaset eatnamiidda Deatnogáttis. Ohcejoga gielda orru háliideamen oažžut eambbo turisttaid dan sadjái ahte báikkálaš olbmot eai fárre eret dahje ahte nuorat máhccet ruoktobáikái. Turisttat sáhttet buktit muhtin dietnasa gildii, muhto ollu stuorát mearkkašupmi ja boađut leat olbmuin geat ásset báikegottis birra jagi, eai dušše moadde vahku jagis. Jos mii háliidit ahte sámit orrot Sámis, dát lea okta stuorra hástalus Sámi parlamentáralaš ráđđái ja buohkaide earáide.

Guokte beaivvi dassái lei ođđasiin ahte Ohcejoga gielda áigu dinet miljovnnaid euroid turistabárttaid huksemiin. Gieldda guovloplánejeaddji Birit Vuolab lohká ahte gávppiid ja huksenbargid vearroboađuin lea sáhka duođaid stuorra supmis. Leagoson Ohcejoga gielda vuot dajuheamen iežas ja earáid miljovnnaid dietnasiin. Moadde jagi dassái dat lei Suttesája, mii galggai beastit Ohcejoga gieldda geafivuođas. Plánaid mielde Suttesádjagis galggai vuovdigoahtit juhkančázi máilmmi goikeguovlluide, eandalitge arabialaš máilbmái. Jos dat livččii ollašuvvan, diet fitnodat livččii dál jo koŋkaneamen dálá bensinhattiin: ulbmilin lei fievrridit čázi bassi gáldus tánkabiillain máilbmái.

Dán vuoro galgá turista beastit gieldda. Turista gii diŋgosta gárvves bártta interneahtas mii šaddá olu hálbbibun go oastit báikkálaš huksenfitnodagain. Turista gii buktá iežas buđehiidge fárus go dat leat hálbbit máddin bo báikegotti gávppis. Turista gii dálostallá moadde vahku jagis bárttastis ja geas ii leat mangelágan čanastagat báikái dahje beroštupmi dan buresbirgejupmái. (Smiehta ieš: man ollu don beroštat báikkálaš buresbirgejumis go leat lieggariikkas luomu doallamin? Juos deaivvat leat nu lihkolaš ahte dus lea doppe iežat bárta, de áidna fuolla dus lea ahte ii giige bilit du priváhta opmodaga dan botta go leat eret.)

Dat lea stuorra imaš go Ohcejoga gielda ii oro nákcemin ráhkadit plánaid, main livččii vehá guhkitáigge perspektiiva ja mat válddášedje buorebut vuhtii mii máilmmis dáhpáhuvvá. Ođđasat dál jo muitalit ahte turistamearri davvin lea dán gease unnon  alla bensinhattiid dihte. Sáhttá leat nu ahte  turisttat duođaid huksejit 400 ođđa bártta Suomabeal Deatnogáddái. Muhto naba jos dat moadde jagi geahčen eai šat suittege mátkkoštit davás ja bárttat báhcet guorusin? Gos dalle Ohcejoga gildii dat stuorra vearroboađut?

Máilmmi ekonomiija lea dál hui rášes dilis – vearrámus 1930-logu deprešuvnna rájes – eaige áššedovditge máhte albmaláhkai einnostit gosaguvlui dat allána. Dál lea ovdamearkka dihtii boahtán báifáhkka dat beaivi goas dábálaš amerihkalaš lea fáhkka beroštuvvan smávva ja hybridi biillain ja goas stuorra SUV:at báhcet gávpái go giige ii šat fuola daid, go golahit menddo olu bensiinna. (Soahtešiljuin riegádan Hummera ráhkadeami áigot oalát heaittihit – illubeaivi.) Mun vulgen Kanadas beannot jagi dassái iige dákkár ovdáneamis lean mangelágan mearkkat ii gostige. Jos dalle giinu livččii jearran mus goas boahtá dat beaivi ahte davvi-amerihkálaččat rievdadit iežaset doaladumiid biillaide ja biillavuodjimii, mun livččen vástidan ahte kánske 50 jagi geahčen. Dát beaivi bođii olu árat go livččen goassige sáhttán dahje duostan niegáditge.

Leago Ohcejoga gielda váldán dán ođđa dili vuhtii iežaset plánain? Ii oro leamen. Dat dušše áttestallá eará jierpmehis ja oanehisperspektiivva plánaid dego davviguovllu turistaguovddážiid mat leat maiddái huksemin dego jallat, vuordimin boahtteáigge turistavalvviid. Sidjiide máilbmi mii lea dál olles fártta rievdamin orru leamen nuppi plánehtas. Geavvágoson Ohcejoga gildii ja eará balvvaid siste girddášeaddjiide dego Amerihká biilaindustriijai: dál sii leat stuorra heađis go sii eai leat beroštan plánet ja buvttadit vuoruhit smávva hybrida biillaid – ovttas Bushiin General Motors ja earát gilde dálkkádatrievdama ja dan váikkuhusaid – eaige olbmot šat fuola sin stuorra bensenskievttideaddjiid, muhto válljejit asialaš ekonomalaš biillaid.