Skuvllat leat heaitihuvvon muhto gopmit leat báhcán. Kanada lea ásahan Ásodatskuvllaid duohtavuođa ja soabadankomišuvnna, man ulbmilin lea beassat eret maid gopmiin. Komišuvdna álggaha barggus geassemánus ja áigumuššan lea doallat almmolaš gullandilálašvuođaid birra riikka. Buohkat geat leat vásihan skuvlla ávžžuhuvvojit hállat friddjat iežaset vásáhusain. Stáhta lea juolludan komišuvnna doibmii 60 miljovnna dollára ja dat galgá viđa jagis buoridit háviid mat leat báhcán Kanada eamiálbmogiid gaskii.
Intiánaide oaivvilduvvon ásodatskuvlaortnet, mii álggahuvvui Kanadas 1879, doaimmai stáhta ja girkkuid ovttasbargun. Stáhta rolla lei ruhtadit ásodatskuvllaid vuođđodoaimmaid, ásahit vuođđogáibádusaid ja bearráigeahččat skuvlla hálddahusa. Girkkuid doaibman lei jođihit ja doallat skuvllaid báikkálaš dásis. Golmma jagi ovdal ásodatskuvlaortnega, 1876, Kanada ráđđehus lei ásahan “intiánalága” (Indian Act) stivret ja gáhttet intiánaid ja sin eatnamiid. Lága olis ásahuvvui ođđa Intiánaáššiid ministeriija, man ulbmilin lei ollašuhttit eamiálbmogiid assimilerema Kanada servodahkii. “Intiánalága” olis ásahuvvojedje maiddái reserváhtat (mat ledje maŋŋelis mállen Mátta-Afrihká apartheid-ortnegii). Geatnegasvuohta oahpahit intiánamánáid eurohpálaš árvvuide ja dábiide lei guovddaš oassin dán lágas. “Intiánaláhka” dagai Kanada eamiálbmogiid stáhta hovdenvuložin. “Intiánalahka” ođasmahttojuvvui 1920, goas skuvlavázzin buot intiánamánáide šattai bákkolažžan.
1900-logu álggos Kanadas doaimmai oktiibuot sullii 100 ásodatskuvlla, ja sullii 150 000 intiána- ja inuihtamáná váccii dáid skuvllaid. Mánát čohkkejuvvojedje skuvllaide muhtimin máŋggaid čuđiid kilomehteriid duohken, ja muhtin mánát eai beassan fitnat ruovttus máŋgga jahkái. Sin oahpaheaddjin ledje báhppat ja nunnát, geat máŋgii ledje boahtán njuolgga Eurohpás čuvgehit “ruškes meahccemánáid.” Ásodatskuvllat rábmojedje iežaset ásahussan, mat bestet intiánamánáid eallimiid. Duođalaš ágga mánáid sirremii eret sin bearrášiin, servodagain ja kultuvrrain lei goit stivret ja assimileret eamiálbmogiid beaktilabbot ja buktit sin “čuvgehusa biirii.” Vai Kanada (mii lei aiddo riegádan riika) sáhtii ollašuhttit dan, stáhta ja girkkuid ovttasteaddjit gáibidedje ahte eamiálbmogat fertejedje hilgut iežaset kultuvrra, vuoiŋŋalašvuođa ja johtti eallinvuogi.
Duohtavuohta ásodatskuvllain lei goit áibbas nuppelágan: stuorra mearri mánáin jámii eandalitge tuberkulosii, masa ledje sivvan skiluhis hálddahus, ruđahisvuohta, fuones hygienia ja menddo ollu mánát ovtta sajis – muhtin skuvllain mánát ledje máŋga čuođi iešguđet guovlluin. Goarideami ja dávddaid lassin ásodatskuvllaid eallimii lei mihtilmas hui garra stivren, juohkebeaivválaš fysálaš ráŋggašteapmi ja almmolaš ja priváhta bolgen ja árvvohuššan. Dát koloniála ortnet doaimmai gitta 1969 radjái, goas stáhta válddii badjelasas dievaslaš geatnegasvuođa jođihit ásodatskuvllaid. Maŋimuš ásodatskuvla Kanadas heittii doaimmas 1996, badjel čuohte jagi dan maŋŋá go ortnet álggahuvvui.
1980-logu beallemuttu rájes iešguđetlágan raporttat, čilgehusat ja ovttaskas olbmuid duođaštusat leat buktán almmolasvuhtii ásodatskuvlaortnega diliid ja vásáhusaid, maiddái daid skuvllaid stuoramus suollemasvuođa, viidát leavvan mánáid illásteami ja eará seksuála buorringeavaheami. Báhpat ja nunnát, geat virggálaš retorihka mielde fuolahedje ja válde buoret vára intiánamánáin go mánáid iežaset vánhemat ja sohka, ledje dán buorringeavaheami duohken.
Ásodatskuvlaortnet lei oaivvilduvvon dušše eamiálbmotmánáide ja dan diehtomielalaš ulbmilin lei assimileret eamiálbmotmánáid váldoservodahkii ja gáidadit sin eret sin bearrašis ja kultuvrras. Muhtin mánát gárte eret ruovttus 4-5-jahkásažžan ja sii geat geahččaledje báhtarit dávjá ráŋggaštuvvojedje garrasit. Dát ahte mánát ledje váldon eret ruovttuideaset duššadii maiddái eamiálbmotservodagaid sosiála fierpmadaga ja kultuvrra jotkkolašvuođa. Máŋgasat masse eatnigielaset skuvllas, gos sii eai ožžon hállat iežaset gielaid ja gos maid dávjá eai lean verddet, geain sii livčče sáhttán hállat iežaset giela (Kanadas lea máŋgalogi earálágan eamiálbmotgiela). Seamma bearraša mánát sirrejuvvojedje ja gánddat ja nieiddat orro ja vázze skuvlla sierra. Máŋga nuppi buolvva ásodatskuvlamáná eai oppa oahpange eatnigielaideaset – sin vánhemat eai šat máhttán dan dahje eai háliidan sin mánáid oahppat giela, mii lei dagahan sidjiide gillámušaid.
Eanaš mánáin ohpe skuvllas vuođđodáidduid dego lohkat, čállit ja rehkenastit. Vaikko muhtin ovttaskas oahpaheaddjit válde duođas sin geatnegasvuođaid oahpahit eamiálbmotmánáid, stuorra oassi mánáin eai ožžon lahkage seamma buorre ja máŋggabealat oahpahusa go vilges mánát eará skuvllain. Stáhta ja girkkuid mielas lei doarvái, ahte intiánat ohpe dušše dan mađe ahte birgešedje vuolitárvosaš rumašlaš dahje bálvalanbargguin. Giela ja kultuvrra massima lassin stuorra oassi ásodatskuvllaid vázziin masse maid bajásgeassindáidduideaset. Skuvllas sii ohpe dušše rumašlaš ráŋggašteami, gohččuma ja árvvohussama, ja dábálaččat oanehis áigi ruovttus luomuid áigge ii lean doarvái emotionála dáidduid ja gaskavuođaid skáhppomii.
Ásodatskuvlla árbi ja váikkuhusat eai guoskka dušše daidda eamiálbmot-sohkabuolvvaide, geat gárte dohko, muhto dat joatkašuvvet máŋggaláhkai otná beaivvis ásodatbuolvvaid máŋisboahttiid eallimis. Kultuvrralaš gáidan, soardin ja badjelgeahččan máŋga sohkabuolvva áigge leat dagahan iešguđetlágan sosiála váttisvuođaid dego alkoholismma, narkotihkaid geavaheami, rihkolašvuođa, veahkaválddi ja seksuála illásteami. Iešsoardinlogut Kanada eamiálbmogiid gaskkas lea máŋgalogi gearddi stuorát go váldoservodagas. Máŋgasat leat hállagoahtán historjjálaš traumas, mii sirdašuvvá buolvvas nubbái. Dán trauma čihkkojuvvon kollektiivvalaš muittut sirdašuvvet dávjá mánáide ovdamearkka dihte vánhemiid doaibman- ja láhttenmálliid bokte.
Skábmamánu 20. beaivve 2005 Kanada stáhta ja Assembly of First Nations (intiánaid váldosearvi Vuosttaš Álbmogiid Ráđđi) čálle vuollái historjjálaš soahpamuša man mielde stáhta máksá buhtadusa buot intiánaide ja inuihtaide, geat leat šaddan vázzit ásodatskuvlla. Soahpamuša ulbmilin lea buhtadit Kanada eamiálbmogiidda giela, kultuvrra ja bearašeallima massima, man sii vásihit bákkolaš ásodatskuvla-eallima ja dan čuovvumusaid geažil. Ovttaskas olbmot, geat cevzet ásodatskuvlla ožžot vuos vuođđosupmi, 10 000 Kanada dollára, ja dasa lassin 3000 juohke jagi ovddas, man sii vázze skuvlla. Olbmot, geat gartet gillát seksuála illásteami dahje eará buorringeavaheami, sáhttet ohcat lassebuhtadusa.
Duohtavuođa ja soabadankomišuvdna lea okta oassi dán šiehtadusas ja dan ulbmilin lea doaibmat gaskkusteaddjin sihke báikkálaš ja našunála dásis. Báikkálaš dásis lávdegoddi čohkke eamiálbmogiid, girkkuid ja stáhta ovddasteaddjiid gulahallat ja láhčá saji intiánaide muitalit iežaset vásáhusaid birra ja ná dahkat ásodatskuvlahistorjjá oinnolažžan ja almmolažžan. Komišuvnna jurdaga duohken lea oaidnu, ahte vássán áiggi boasttovuođaid ja háviid galgá gieđahallat ja dikšut sihke persovnnalaččat ja oktasaččat olles álbmogin ovdalgo lea vejolaš joatkit ovddosguvlui, eallit dearvan boahtteáigges ja ovddidit servodaga viidáseappot.
Eamiálbmotservošat galget oažžut vejolašvuođa oktasaš, kollektiivvalaš buorráneapmái vai dat sáhttet botket koloniála veahkaválddi árbevieru, mii boahtá ovdan earret eará bearaš- ja seksuálalaš veahkaválddi, mánáid seksuálalaš illásteami ja homofobiija hámis. Ruđalaš ja eará buhtadusat eai veahket nu guhká go eamiálbmogat ieža eai vuos gieđahala servošiiddiset siskkáldas doaibman- ja láhttenhámiid, mat sordet sin ja maid sii leat áiggi mielde ieža oamastan.
Geassemánus álgi Duohtavuođa ja soabadallankomišuvdna bovde maiddái sin hállat geat ledje sivalaččat veahkaváldái ja soardimii; muitalit sin beali dáhpáhusain. Komišuvnna ulbmil lea duohtavuohta, ii sivahallan dahje dubmen. Gullandilálašvuođaid lassin ja daid oktavuođas dollojuvvo maiddái čieža stuorra dáhpáhusa maid guovddážis leat sii geat cevze ásodatskuvllaid. Dasa lassin leat plánejuvvon máŋggat báikkálaš ruohttasdási dáhpáhusat birra riikka.
(Boarrásut veršuvdna dán čállosis lea almmustuvvan Min Áiggis juovlamánus 2005.)