Mannan vahkus dollojuvvui Alttas riikkaidgaskasaš konferánsa Sámi iešmearrideami birra. Prográmma lei viiddis ja logaldallit ledje eanaš láhkaáššedovdit, geat suokkardedje iešmearrideami iešguđet beliid: ekonomalaš, kultuvrralaš, oahppui ja dutkamuššii gullevaš gažaldagaid namalassii sámi diliid ektui.
Konferánsa álggii viidát konteavttas. Professor ja ON’a álgoálbmotvuoigatvuođaid spesiála-dieđiheaddji Rodolfo Stavenhagen hálai vuos eamiálbmogiid olmmošvuoigatvuođaid ja daidda gullevaš hástalusaid birra ja Professor James Anaya fas riikkaidgaskasaš lága birra. Eandalitge Stavenhagena sáhkavuorru bázii millii, go son čilgii mo eamiálbmogiidda gullet buot seamma vuoigatvuođat go eará álbmogiidda, muhto dat dávjá báhcet ollášuvakeahttá. Nappo lága ja duohtavuođa gaskkas lea ain stuorra gaskka. Stavenhagen maid čuoččuhii, iežas vásáhusaid vuođul, ahte eamiálbmogat birra máilmmi gillájit kultuvrralaš olggušteamis, rasismmas ja struktuvrralaš vealaheamis. Ovdamearkka dihtii sosiálabálvalusat ja -ásahusat leat ceggejuvvon bálvalit dihto osiid servodagas. Vai dát ja eará guovddáš ásahusat servodagas bálvalit maiddái eamiálbmogiid, lea dárbu daid ollásit ođasmahttit.
James Anaya sáhkavuorus bázii millii gažaldat eamiálbmogiid “erenoamáš vuoigatvuođaid” birra. Son deattuhii, ahte eamiálbmogiid riekti iešmearrideapmái ii leat miige “erenoamáš” dahje “sierra” vuoigatvuohta, muhto riekti mii gullá buot álbmogiidda seammaárvosaččat. Olmmošvuoigatvuođaid perspektiivvas sáhka ii leat iehčanassan šaddamis, muhto eamiálbmogiid olmmošrivttiid ollašuhttimis.
Professor Martin Scheinin muitalii Sámekonvenšuvnna birra – mii lea dan váldosisdoallu ja makkár mearkkašupmi das lea sámiid iešmearrideami ollašuhttimii. Su mielas Sámekonvenšuvdna – jos dat dohkkehuvvo, eandalitge Suopma lea goahcan proseassa – addá buriid vejolašvuođaid iešmearrideami duohtandahkamii. Su mielde dat ráhkada buriid rámaid, muhto mii dál váilu lea autonomiija ja oktasaš mearrideapmi. Maiddái James Anaya rámidii Sámekonvenšuvnna buorre ja erenoamáš ovdamearkan maiddái riikkaidgaskasaččat. Dat lea málle, mii – jos dat lihkostuvvá – láidesta ja addá ovdamearkka máilmmi eará eamiálbmogiidda.
Vuosttas beaivve maiddái doavttirgráda stipendiáhta Láilá Susanne Vars buvttii ovdan politihkalaš perspektiivvaid, mat gusket sámi iešmearrideapmái. Su mielde sámit gal eai leat vel ollen jur gosage iešmearrideami ollašuhttimis – leat easkka álgimin dan proseassa. Gažaldahkii sámiid ja davviriikkaid politihkalaš gaskavuođain son logai, ahte dan sáhttá meroštallat ain koloniála gaskavuohtan, vaikko buoridanvejolašvuođat maid gávdnojit.
Nuppi beaivve ságastallama vuolde ledje eananvuoigatvuođaid, ealáhusaid kultuvrra, dutkama ja ekonomiija gažaldagat iešmearrideami ektui. Mattias Åhren, nubbi doavttirgráda stipendiáhta lágas, celkkii ahte sámiin lea justá seamma stuorra – ii stuorat iige unnit – riekti luondduresurssaide go davviriikkalaččain. Stuorra hástalussan šaddá gávdnat vugiid hukset sámiid iešmearrideami guovllus, gos earáin leat maid vuoigatvuođat. Su mielas lea maiddái dehálaš ahte rikkes Davviriikkat leat dohkkehan Ovttastuvvan Našuvnnaid eamiálbmogiid rivttiid julggaštusa ovdamearkan ja mállen máilmmi eará, geafit guovlluide.
Professor Ole Henrik Magga hálai dutkama mearkkašumis iešmearrideami huksemis. Son deattuhii ahte dutkan lea guovddáš oassi kultuvrras, mii riggodahttá dan ja lea dehálaš diehtoovdaneapmái. Dutkan lea maiddái dehálaš váikkuhangaskaoapmi; earret eará politihkkárat dárbbašit dutkamušaid ákkastallat áššiid ja áigumušaid. Son máinnašii maiddái eamiálbmogiid iežaset dieđu (árbevirolaš dieđu) mearkkašumi, ja dan, mo dat dávjá badjelgehččojuvvo ja hilgojuvvo doalahit válddi. Sámit leat maiddái massan eatnamiid, go sis leat váilon “albma” nappo čállon dokumeanttat.
Rune Fjellheim, boahttevaš Norgga Sámedikki direktevra, fas buvttii ovdan miellagiddevaš sáhkavuoru das, mo Sámedikki ruhtadeami galggašii ordnet aibbas ođđasit ja nuppelágan vuođu ala. Šaddá gelddolaš oaidnit leago vejolaš ollašuhttit dan kreatiivvalaš jurddašeami su áigodagas direktevran – sávvat ollu lihku dan hástaleaddji bargui!
Goalmmat ja maŋimuš beaivve ledje vel guokte sártni. Vuokko Hirvonen ja Asta Balto Sámi allaskuvllas logaldalaiga oahpahussii guoskevaš áššiin. Ovdamearkkaid bokte soai čájeheigga ahte dan suorggis lea maiddái vel guhkes mátki dasa, ahte sámi oahpahus lea šaddan iešmearrideaddji sajádahkii.
Aibbas maŋimužžan ledjen mun – in lean gal aibbas duđavaš dasa, go mu fáddá guoskkahii gažaldaga makkár vuođu ala mii huksejit iežamet iešmearrideami, ja válditgo vuhtii nissoniid oainnuid ja diliid. Dálá dilis dat dávjá vajálduvvojit ja – hoigaduvvojit maŋimužžan. Konferánssa lágideaddjit ledje bidjan mu logaldallama bajilčálan “Nissonperspektiiva sámi iešmearrideapmái” – eaige lean rievdan dan vaikko sáddejin sidjiide rivttes bajilčállaga. Mu mielas iešmearrideapmái ii gávdno dađe eanet nissonperspektiiva go gávdno almmáiperspektiiva. Lea stuorra erohus das, ahte gáibidit iešmearridanstruktuvrrain, málliin ja orgánain ahte dat váldet vuhtii eamiálbmotnissoniid perspektiivvaid, dárbbuid ja diliid go navdit ahte gávdno muhtin “oktasaš” nissonperspektiiva áššái.
Oppalaččat konferánsa lei buorre ja ávkkálaš. Vaikko ledjege ollu logaldallamat, maiddái lei várrejuvvon bures áigi ságastallamii, ja mángasat bukte ovdan hui buorre ja dehálaš gažaldagaid ja perspektiivvaid. Maiddái guokte dáža geat vuostálasttiiga sámi iešmearrideami (“Etnihkalaš ja demokráhtalaš dásseárvu” searvvis) čohkkaiga doppe gitta álggus lohppii ja maiddái jearaiga moadde gažaldaga dan birra, go sámit áigot olgguštišgoahtit earáid Finnmárkkus. Muđuige oassálastiid joavku lei oalle girjái: doppe ledje sihke akademalaš olbmot, politihkkárat (Norgga Sámedikki presideantage čohkkai gitta álggus lohppii ja oassálasttii ságastallamii) ja sámi servviid ovttasteaddjit. Muhto dat čuozai čalbmii man unnán oasseváldit ledje Suoma ja Ruoŧa Sámis, dušše moattis. Ii Suoma iige Ruoŧa Sámedikki presideanttat lean boahtán, eaige máŋgasat earát, vaikko hárve lea dilli beassat guldalit nu viiddes áššedovdejoavku dán guovddáš fáttás Sámi boahtteáiggi ektui.
Báhcen maid váillahit loahppasániid, mat livčče láidestan barggu ovddosguvlui – oktiigeasu dahje muhtin fuomášumiid das, makkár gažaldagat ledje badjanan golmma beaivvi áigge maid galgá ovddosguvlui guorahallat lagamus áigges, ja mo mii áigut das ovddosguvlui. Hástalusaid ja višuvnnaid gilvin min bargui dás duohko livččii lean buoremus vuohki loahpahit dán dehálaš konferánssa, eandalitge go deaivvai leat vel sámi álbmotbeaivi!!
Sáhtát geahččat olles konferánssa vuolábeal linkkas. Sáhkavuorut ja kommeanttat leat juogo sámi-, dáro- ja eaŋgalsgillii. Vállje beare beaivvi ja sáhtát maid sirdit kursora ovddosguvlui jos háliidat njuiket ovddosguvlui: