Suomeksi alempana.
Čoahkkaneimmet 20.3.2016 Lähteentie Pirttii Mii rs:iin ja Roavvenjárggas orru sámiiguin gumpostallat ja ságastallat árgabeaivvis gávpogis. Goahkát Eino Nuorgam ja Marketta Vuolab leigga buktán Ohcejogas Baišduottara bálgosis ávdnasiid gumposiidda, márffiide ja eará herskuide. Lähteentie Pirttis olbmuid vurddii njálgga hádja, mii buvttii máŋgasiidda mánnávuođa millii. Árbevirolaš boazomállásat leat okta vuohki, mo sámi árbevirolaš máhttut joatkašuvvet maid gávpogis.
Olbmuid geasuhii gumposiid lassin maid vejolašvuohta deaivvat oahppásiid. Ságaid molsuma maŋŋá juohkáseimmet guovtte jovkui ságastallat, mo sámevuohta oidno gávpotárgabeaivvis. Mielde ledje eará ahkásaš olbmuid vávvás áhkkui. Nuoramus oassálasti ođii beaivenahkáriid ságastallama áigge.
Ságastallamis bohte ovdán máŋggalágan árgabeaivásáhusat. Mánnábearrašat deattuhedje, man dehálaš doarjja sámegielat bálvalusat leat mánáid giellamáhttui. Ságastaladettiin fuomášeimmet, ahte sámegielat árabajásgeassin lea leamaš Roavvenjárggas jo guhká, jos lea hoksán ohcat dikšobáikki oahpes sámi bearašbeaivvedivššáris. Sámegielat árabajásgeassinbálvalusat eai leatge nu ođđa ášši Roavvenjárggas!
Mánnábearrašiid bálvalusaid lassin ságastalaimet boares olbmuid bálvalusain. Máŋgga ságastalli eallilan vánhemat orrot sámeguovllus ja geavahit Roavvenjárggas Lappi guovddášbuohcceviesu bálvalusaid. Olbmot ledje fuolas erenomážit das, mo muittohuvvan boarrásat birget ja nuppe dáfus dat, mo sámegielat buohcci sáhttá gulahallat go lea buohcceviesus dahje doahppehallá. Ságastallan bohciidii maid Roavvenjárgga sápmelaččaid iežaset boahttevuođas: máŋgasat leat orron Roavvenjárggas stuorámus oassi eallimis eaige sii pláne fárret eret oahpes gávpogis go ahki lassána. Makkár bálvalusaide dalle lea dárbu ja man gillii?
Jotkkiimet ságastallama boradanbeavddis. Njálgga borramuša ja miellagiddevaš ságastallama lassin okta eahkeda deháleamos ášši lei čoahkkanit oktii gávpoteallima hoahpuid gaskkas. Lei somá čoahkkanit oktii reaškit ovttas. Giitu oassálasttiide somás eahkedis! Giđđat mii ordnet ságastallandilálašvuođaid maid eará gávpogiin.
Kumpuksia ja keskustelua Rovaniemellä
Kokoonnuimme 20.3.2016 Lähteentien pirtille Mii ry:n ja Rovaniemen saamelaisten kanssa perinneruuan äärelle keskustelemaan arjesta kaupungissa. Kokit Eino Nuorgam ja Marketta Vuolab toivat Utsjoelta Paistunturin paliskunnasta raaka-aineet kumpuksiin, makkaroihin ja muihin herkkuihin. Tulijoita oli vastassa herkullinen tuoksu, joka toi monelle lapsuuden muistot mieleen. Perinteiset pororuuat ovat yksi tapa, jolla saamelaiset perinnetaidot jatkuvat kaupungissakin.
Ihmisiä houkutteli paikalle paitsi perinneruoka, myös mahdollisuus nähdä tuttuja. Kuulumisten vaihdon jälkeen jakaannuimme kahteen ryhmään keskustelemaan, miten saamelaisuus näkyy kaupunkilaisarjessa. Ikähaitari oli vauvasta áhkkuun, nuorin osallistuja nukkui päiväunet keskustelun aikana.
Keskusteluissa nousi esiin monenlaisia arjen kokemuksia. Lapsiperheet korostivat, miten tärkeä tuki saamenkieliset palvelut ovat lasten saamen kielelle. Jutellessa huomasimme, että saamenkielistä varhaiskasvatusta on ollut saatavilla jo pidempään, jos on hoksannut hakea hoitopaikkaa tietämältään saamenkieliseltä perhepäivähoitajalta. Saamenkieliset varhaiskasvatuspalvelut eivät olekaan niin uusi asia Rovaniemellä!
Lapsiperheiden palveluiden lisäksi ihmisiä puhuimme ikäihmisten palveluista. Monen keskustelijan iäkkäät vanhemmat asuvat saamelaisalueella, mutta käyttävät Rovaniemellä Lapin keskussairaalan palveluita. Huolta herätti erityisesti saamenkielisten muistisairaiden pärjäämisestä ja toisaalta se, miten saamenkielinen potilas voi ilmaista itseään erilaisten toimenpiteiden yhteydessä tai vakavien sairaskohtauksen sattuessa. Keskusteluissa heräsi myös kysymys keskustelijoiden omasta tulevaisuudesta: moni on ehtinyt asua Rovaniemellä suurimman osan elämästään eivätkä suunnittele muuttavansa pois tutusta kaupungista vanhoilla päivillään. Millaisia palveluita silloin tarvitaan ja millä kielellä?
Keskusteluja ja kuulumisten vaihtoa jatkoimme ruokapöydässä. Hyvän ruuan ja mielenkiintoisen keskustelun lisäksi yksi illan tärkeimmistä anneista oli kokoontuminen yhteen kaupungin kiireiden keskellä. Oli mukava kokoontua yhteen nauramaan saameksi. Kiitos kaikille mukavasta illasta! Kevään aikana järjestämme keskustelutilaisuudet myös muissa kaupungeissa.
Govat/Kuvat Tarja Porsanger
