SÁRA-fitnu giđđa leamaš dievva barggu ja miellagiddevaš áššiid. Mii leat beassan bures johtui dieđu čoaggimis. Leamaš somá fuobmát, mo bures gávpogiid sámesearvvit leat váldán min vuostá ja leamaš beroštuvvan min dutkánfáttás. Joavkoságastallamiin Roavvenjárggas, Tamperes, Jyväskyläs ja Helssegis bohte ovdan olbmuid iežálágán vuogit birget árgabeaieallimis ja seailluhit sámegiela ja –kultuvrra gávpotbirrasis.
Sámegielat árabajásgeassima mearkkašupmi giela ja kultuvrra seailumii lea boahtán ovdán juohke deaivvadeamis. Máŋggain gávpogii fárren dahje gávpogis bajásšaddan olbmuin ii leat leamaš vejolašvuohta oahppat sámegiela, muhto sii addit árvvu dasa, ahte sin mánát ohppet sámegiela. Giellaealáskahttin lea vuolgán bures johtui árabajásgeassimis ja giellabesiin, muhto boahttevuođas dárbbašuvvot ain lasi vejolašvuođat joatkit sámegiela oahppama ja geavaheami gávpotbirrasis. Gávpotsápmelaččain leat maid olu vuordámušat sámegiela gáiddusoahpahusa ektui. Erenomážit unna giellajoavkkut, nuortalaččat ja anáraččat, dárbbašit erenomáš doarjaga giellaealáskahttimii maid gávpotbirrasis.
Dat bohtosat muitalit, man dehálaš ášši giella lea. Joavkojearahallamiidda oassalástan olbmot vásihedje, ahte giella lea máŋgga láhkai čoavdda sin identitehtii gávpogis. Nuppe dáfus dehálaččat leat maid nana oktavuođat fulkkiide, sihke gávpotguovlluin ja sámeguovllus. Gávpotsápmelaččat mielas guossohit fulkkiid ja nuppe dáfus dál geassit máŋgasat mátkkoštit fas davás, luossabivdui ja miessemearkumii. Lassin olbmot muitaledje máŋggaid unna ja stuorra “bálvalusaid” birra, nugo árbevirolaš borramuša ja earálágan biergasiid háhkamis. Dat “bálvalusat” dievasmahttit sihke gávpogis ja sámeguovllus orru sápmelaččaid buresbirgema ja birgema árgabeaieallimis.
SÁRA báhcá suoidnemánus oanehis geasseboddui heivehallat jurdagiid. Oassi mis vuolgá miessemearkumii, oassi Deanogáddái ja oassi návddaša geasis gávpogis. Doaibma vuolgá johtui fas borgemánu loahpas, go deaivat Oulu Sámit rs:iin. Lassin mii leat plánen gávpotsámeservviid oktasaš deaivvadeami čakčamánnui. Ulbmilin lea fállat vejolašvuohta oassálastit jearahallanskovi hábmemii ja váikkuhit konkrehtalaččat dasa, makkár ja mo dieđut sápmelaččaid buresbirgemis ja bálvalusaid dilis čoggojuvvot. Čakčat mii máhcat bargui ođđa jurdagiiguin ja ilolaš mielain.
—
SÁRA-hankkeen kevät on ollut täynnä työtä ja mielenkiintoisia asioita. Olemme päässeet hyvin vauhtiin tiedonkeruussa. On ollut mukava huomata, miten hyvin kaupunkien saamelaisyhdistykset ovat ottaneet meidät vastaan ja osoittaneet kiinnostusta tutkimusaihettamme kohtaan. Rovaniemellä, Tampereella, Jyväskylässä ja Helsingissä käydyissä ryhmäkeskusteluissa valottuivat ihmisten monenlaiset tavat pärjätä arjessa sekä säilyttää saamen kieli ja kulttuuri kaupungissa.
Saamenkielisen varhaiskasvatuksen tärkeä merkitys kielen ja kulttuurin elävänä säilymiselle nousi esiin jokaisessa tapaamisessa. Monella kaupunkiin muuttaneella tai kaupungissa kasvaneella ei ole ollut mahdollisuutta itse oppia saamen kieltä, mutta he pitävät tärkeänä, että heidän lapsensa oppivat kielen. Kielenelvytys on lähtenyt hyvin vauhtiin varhaiskasvatuksessa ja kielipesissä, mutta tulevaisuudessa tarvitaan yhä enemmän mahdollisuuksia jatkaa saamen kielten opiskelua ja käyttöä kaupunkiympäristössä. Kaupunkisaamelaisilla on myös paljon odotuksia saamen kielten etäopetuksen suhteen. Erityisesti pienimillä kielivähemmistöillä, inarin- ja kolttasaamelaisilla, kielen siirtäminen sukupolvelta toiselle on ollut monista eri syistä johtuen vaikeinta ja he tarvitsevat erityistä tukea kielenelvytykseen myös kaupunkiympäristössä.
Kaiken kaikkiaan nämä tulokset kertovat siitä, miten tärkeä asia kieli on. Ryhmäkeskusteluihin osallistuvat kokivat, että kieli on monella tapaa avain heidän identiteettiinsä, ja sen merkitys korostuu kaupungissa. Toisaalta tärkeiksi koettiin myös yhteydet sekä saamelaisalueella että lähialueella asuviin sukulaisiin. Kaupunkisaamelaiset ottavat mielellään vastaan vieraita saamelaisalueelta ja toisaalta näin kesäisin monet matkustavat vuorostaan pohjoiseen lohenpyyntiin tai vasanmerkityksiin. Lisäksi ihmiset kertoivat monista muista pienistä ja vähän suuremmista vastavuoroisista ”palveluista”, kuten perinteisten elintarvikkeiden ja erilaisten tarve-esineiden hankinnasta. Nämä palvelut täydentävät kätevällä tavalla täydentävät sekä kaupungissa että saamelaisalueella asuvien saamelaisten arjessa pärjäämistä ja hyvinvointia.
SÁRA jää heinäkuussa pienelle kesätauolle kypsyttelemään ajatuksia. Osa meistä lähtee vasanmerkityksiin, osa Tenon rannalle ja osa nauttii kesästä kaupungissa. Toiminta lähtee taas käyntiin elokuun lopussa, kun tapaamme Oulu Sámit ry:n kanssa. Lisäksi olemme suunnitelleet kaupunkisaamelaisyhdistysten yhteistä tapaamista syyskuulle. Tarkoituksena on tarjota mahdollisuus osallistua kyselylomakkeen muokkaamiseen ja vaikuttaa konkreettisesti siihen, millaisia ja miten tietoja saamelaisten hyvinvoinnista ja palvelujen tilanteesta kerätään. Syksyllä palaamme töihin uusien ajatusten kanssa ja iloisin mielin.
