SÁRA-dutkanfitnus mii čoaggit máŋggalágán dieđuid gávpotsápmelaččaid buresbirgejumis. Mii leat álggahan čoaggit dieđu Roavvenjárggas, gos ordniimet joavkoságastallamiid. Seammalágan joavkoságastallamat leat giđđat vel Tamperes, Jyväskyläs ja Helssegis. Ulbmilin lea maid jearahallat ovttaskas olbmuid. Jearahallamiid ja joavkoságastallamiid lassin mii čoaggit dieđu maid jearahallanskoviin.

Manin jearahallanskovit? Dán gažaldaga mii leat gullan máŋgga gávpogis, go leat fitnan muitaleamen dutkamuša birra sámeservviide. Olbmuin leat oalle heajos vásáhusat jearahallanskoviin: skovi deavdin lea lossat, gažaldagaid lea váttis ipmirdit ja skoviin jerrojuvvot áššit, mat eai leat olbmuid mielas dehálaččat. Álo ii leat diehtu, masa skovi dieđut geavahuvvot. Lassin máŋgasat leat váiban go skovit ihttet nu dávjá poastakássái – sápmelaččat dutkojuvvot nu olu, ahte meastá buohkat leat goas nu vástidan man nu jearahallanskovvái.

SÁRA-fitnus álgga jearahallanskoviid geavaheapmái bođii sámedikkis. Jearahallanskoviiguin lea vejolaš buktit áššiid oidnosii stuorát servodatlaš dásis ja ákkastallat bálvalandárbbuid eiseválddiide. Ovddit dutkandiehtu sápmelaččaid buresbirgemis – sámeguovllus ja dan olggobealde – lea oalle unnán. Mii doaivvut, ahte jearahallanskovit buktit lasi dieđu fáttas ja ahte dieđuid sáhtášii veardádallat sámeguovllu bohtosiidda. SÁRA jearahallanskovi vuođđu – jos dat lihkostuvvá – báhcá fitnu maŋŋá Sámediggái. Sámediggi sáhttá geavahit dan ovdamearkka dihte válggaid oktavuođas, jos háliida čielggadit buresbirgejupmái laktáseaddji áššiid.

SÁRA-fitnus mii háliidit ođasmáhttit vugiid bargat jearahallanskoviiguin ja rievdat boares dutkanvuogi, masa olbmot eai leat leamaš duđavaččat. Lihkus gávpotsápmelaččain lea hui olu buorit jurdagat. Ovdamearkka dihte Helssegis mii leat ožžon tipsa, ahte jearahallanskovi gánnehivččii bidjat nehttii. Mii leatge dál čielggadeamen, mo dat livččii teknihkalaččat vejolaš. Lassin mis leamaš nu buorit ságastallamat olbmuiguin, dábálaš gávpotsápmelaččaiguin, dutkamuša fáttáid birra, ahte smiehttagođiimet, mo mii ožžošeimmet sin máhtuid ja dieđuid fárrui dutkamuššii. Gažaldat ii leat dušše das, mo mii jearrat áššiid skovis, muhto maid das, mat áššit leat olbmuid mielas dehálaččat: maid mii obanassiige galggašeimmet jearrat. Nu mearrideimmet bargat dán dutkamuša vehá eará láhkai ja váldit dábálaš olbmuid fárrui dutkanbargui jo dutkamuša álggu rájes.

Mii ordnet vuosttas deaivvadeami jearahallanskovi birra Roavvenjárggas gaskavahkku 11.5.2016 d. 17.30 universitehta sávdne- ja semináradálus (Ahkiomaantie 17). Jurddan lea gáfestallat ovttas ja smiehttat seammás, maid gažaldagaid galggašeimmet bidjat skovvái ja mo daid áššiid gánneha jearrat. Makkár jearahallanskovvái olbmot háliidit vástidit? Bures boahtin mielde Roavvenjárgii dahje maŋŋeleabbo eará gávpogiidda. Jearahallanskovvái laktáseaddji ideaid sáhttá lasihit maid blogga kommeanttaide.

—-
SÁRA-tutkimushankkeessa kerätään monenlaista aineistoa kaupunkisaamelaisten hyvinvointiin liittyen. Olemme aloittaneet aineiston keräämisen käymällä ryhmäkeskusteluja Rovaniemellä ja toukokuun aikana on tarkoitus käydä samanlaisia keskusteluja myös Tampereella, Jyväskylässä ja Helsingissä. Tarkoitus on myös haastatella yksittäisiä ihmisiä. Haastattelujen ja ryhmäkeskustelujen lisäksi keräämme tietoa myös lomakekyselyllä.

Miksi ihmeessä lomakekysely? Tätä on kysytty useammassa kaupungissa, kun olemme käyneet esittelemässä hanketta saamelaisyhdistyksille. Ihmisillä on lomakkeista huonoja kokemuksia: lomakkeen täyttäminen on työlästä, kysymyksiä on vaikea ymmärtää ja lomakkeissa kysytään ihmisten mielestä epäolennaisia asioita. Aina ei ole selvää, mihin lomakkeilla kerättyä tietoa käytetään. Lisäksi moni on väsynyt postilaatikkoon kolahteleviin lomakenippuihin – saamelaisia kun tutkitaan niin paljon, että harva on välttynyt kyselylomakkeeseen vastaamiselta.

SÁRA-hankkeessa on päädytty lomaketutkimukseen saamelaiskäräjien aloitteesta. Lomaketutkimuksella voidaan tehdä näkyviksi asioita isossa mittakaavassa ja perustella palvelutarpeita päättäjille. Aiempaa tutkimustietoa saamelaisten hyvinvoinnista – saamelaisalueella ja sen ulkopuolella – on todella vähän. Lomakkeella kerätyn tiedon toivomme tuottavan lisää tietoa vähän tutkitusta aiheesta ja olevan vertailukelpoista saamelaisalueella kerättyjen tietojen kanssa. SÁRA:ssa luotu lomakepohja – jos se onnistuu – jää hankkeen jälkeen Saamelaiskäräjien käyttöön ja Saamelaiskäräjät voi toteuttaa sen pohjalta kyselyitä hyvinvointiin liittyen esimerkiksi vaalien yhteydessä.

SÁRA-hankkeessa haluamme uudistaa tapaa tehdä lomaketutkimusta ja muuttaa vanhaa tutkimustapaa, johon ihmiset eivät ole olleet tyytyväisiä. Onneksi kaupunkisaamelaisyhteisöissä on valtavasti hyviä ideoita. Helsingistä olemme esimerkiksi saaneet vinkin, että kysely kannattaisi toteuttaa nettiversiona. Selvitämme parhaillamme teknisiä ratkaisuja tähän liittyen. Lisäksi olemme käyneet niin hyvää keskustelua ihmisten, tavallisten kaupunkisaamelaisten, kanssa tutkimuksen aiheista, että aloimme miettimään, miten saisimme heidän osaamisensa ja tietonsa mukaan tutkimukseen. Kyse ei ole vain siitä, miten kysymme asioita lomakkeella vaan mitä tavalliset ihmiset pitävät tärkeänä: mitä meidän pitäisi ylipäänsä kysyä. Niinpä päätimme kääntää perinteisen tutkija-tutkittava-asetelman ympäri ja ottaa ihmiset mukaan tutkimuksen tekoon heti alusta alkaen.

Järjestämme ensimmäisen lomaketyöpajan Rovaniemellä keskiviikkona 11.5.2016 klo 17.30 yliopiston sauna- ja seminaaritilassa (Ahkiomaantie 17). Tarkoituksena on kahvistella yhdessä ja miettiä samalla, mitä lomakkeessa olisi tärkeää kysyä ja miten. Millaiseen kysymyslomakkeeseen ihmiset haluavat vastata? Tervetuloa mukaan Rovaniemelle tai myöhemmin muihin kaupunkeihin. Ideoita lomakekyselyyn liittyen voi heittää meille myös blogin kommenteissa.