Ráhkkan iežat doavttergalledeapmái- logi guigosa
Förbered ditt läkarbesök – tio tips

Go galggat ohcat divššu sáhtát ieš válljet man vuostáváldimis galggat galledit. Don sáhtát vuostáváldima olles riikkas, beroškeahttá gos leat sisa-čállojuvvon.

Don sáhtát válljet dikšoaddi sihke primáradivššus, ovdamearkka dihte dearvvašvuođaguovddážis, dehe rabas spesialiserejuvvon divššus, ovdamearkka dihte mánáidvuostáváldimis. Spesialiserejuvvon dikšui sáhtát dárbbahit sáddehaga.

Jus válljet ođđa dearvvašvuođaguovddáža dehe spesialistavuostáváldima bargoveahka ii doppe sáhte oaidnit daid journálaid mat dus leat ovddit dikšoaddi luhtte. Jus don háliidat ahte du ođđa dikšoaddi galgá beassat oaidnit du ovddit journálaid fertet dohkkehit dan. Ságas du ođđa dikšoaddiin got dahkat.

Dikšundáhkádus almmuha man guhká don guhkimusat dárbbahat vuordit oktavuođaoažžumis divššuin. Jus válljet divššu eará eanadikkis ii dikšundáhkádus leat vuoimmis.

Go leat doaktáris lea dehálaš ahte ipmirdat mii daddjojuvvo ja dat mearkkaša. Dikšunbargoveahka galgá fuolahit ahte don ipmirdat diehtojuohkima, ovdamearkka dihte mot dálkasiid galgá váldit. Dehálepmosiid sáhtát sihtat čállit muitui. Don sáhtát maid sihtat ođđa čoahkkima dikšunbargoveagain vai oaččut vástádusa iežat jearaldagaide.

Buot diehtojuohkin galgá leat heivehuvvon dutnje. Jus dus lea váttis ipmirdit dehe hupmat ruoŧagiela sáhtát sihtat dulkonveahki. Dat guoská maid jus dus lea heajos gullu, heajos oaidnu dehe leat bealjehis čalmmeheapme. Muital ahte dárbbahat dulkka go válddát oktavuođa vuostáváldimiin ovdal galledeami.

Mánáinnai lea riekti oasálastit iežaset dikšumii. Ii leat mangelágan mearriduvvon ahkerádji goas mánná oažžu leahkit mielde mearrideame dikšumis, muhto dat mearriduvvo máná rávisvuođa ja dikšundili vuođul.

Jus it sáhte váldit oasi diehtojuohkimis, ovdamearkka dihte dementiija geažil, galgá dikšunbargoveahka dan sajis addit dan lagamužžii.

Ovdal galledeami lea buorre jus ráhkkanat ja jurddahalat maid háliidat muitalit ja masa oažžut vástádusa. Muital doaktárii makkár vuordámušat dus leat galledeamis ja leago juoga mas erenomážit leat fuolas. Čále muitui iežat jearaldagaid ahte lea álkit muitit daid. Sáhtát maid sihtat soapmása eará čállit daid muitui. Dá leat moadde evttohusa maid sáhtát čállit muitui ovdagihtii.:

• Makkár váivvit dus leat.
• Goas váivvit álge ja mii dagaha ahte dat dovdojit eanet dehe unnit.
• Listu dálkasiin maid geavttát, reseaptaskeahtes go luonddudálkasiidnai.
• Jus dus leat dehe leat leamaš váralaš dávddat.

Nubbi buorre vuohki muitimii lea doallat beaivegirjji iežas váivviin. Don sáhtát ovdamearkka dihte čállit man dilis don oaččut váivviid, got dat dovdojit ja goigo lea bávččas.

Dus lea riekti dadjat iežat oainnu divššus ja leahkit mielde mearrideame daigo goigo lea vejolaš. Muhto vai basttát oasálastit galggat oažžut persovnnalaččat heivehuvvon diehtojuohkima:

• Du dearvvašvuođadilis.
• Makkár vuogit dutkamii ja dikšumii gávdnojit.
• Makkár riskkat ja siidováikkuhusat leat dutkama ja dikšuma oktavuođas.
• Goas sáhtát vuordit divššuoažžuma.
• Makkár dat vurdojuvvon dikšun lea.
• Maŋŋedikšun, mearkkaša makkár dikšuma ja fuolaheami don dárbbahat maŋŋel.
• Maid sáhtát dahkat eastalan dihte skihpamis ja iežat vahágahttimis.
• Jus dus lea doaibmahehttejupmi don galggat oažžut dieđu makkár veahkeneavvut gávdnojit.

Go leat ožžon diagnosa dávjá leat rutiinnat dutkamii ja dikšumii. Muhtumin leat sierra dutkan- ja dikšun molssaeavttut válljemis. Dalle dus lea riekti oažžut dieđu dain, sihke riekti válljet got du galgá dutkat dehe dikšut.

Don válljet ieš mieđihatgo vai gielddátgo dutkama dehe dikšuma.

Buohccin don it sáhte bágget dikšunbargoveaga dahkat dakkára mii soahtá diehtaga ja luohtehahtti vásihusa vuostá. Dikšunbargoveahka ii leat geatnegas doaimmahit molssaevttolašmedisiinna dálkkodeami.

Stuorimus oassái dus lea riekti gieldit dan divššu mii dutnje fállojuvvo. Spiehkastahkan leat go lea jearaldat psykiátralaš bággodikšumis ja dihto nu gohčoduvvon almmolašváralaš njoammu dávddat, ovdamearkka dihte HIV, mii gožihuvvo njoammusuodjelágas.

Lagamusas ii leat mangelágan riekti mearridit maidege dan divššus man galggat oažžut. Jus ieš it sáhte dadjat maid háliidat, dikšunbargoveahka sáhttá jearrat soapmásis du oapmahaččain, jus sii dihtet maid don háliidat.

Muhtumin soaitá leahkit buorre jus lagamuš lea mielde galledeamis. Son sáhttá veahkehit muitimis mii lea daddjon ja leahkit lagaš doarjja. Muhto dat leat don gii mearridat mas du lagamuččat ožžot diehtit. Jávohisvuođa gáibádus ja suollemasvuođa geatnegasvuohta dahká ahte lagamuččat sáhttet váldit oasi dieđuin jus don leat mielde galledeamis, muhto don sáhtát dadjat dikšunbargovehkii ahte du lagamus oažžu váldit oasi diehtojuohkimis. Bargoveahka láve jearrat geasa oažžu guođđit dieđuid.

Jus leat vuollái 18 jagi ja ozat divššu eai dárbbat ráves olbmot, geat leat ruovttus, eanas dáhpáhusain, diehtit das. Sidjiide ii váldo ovdamearkka dihte oktavuohta jus

• manat nuoraidvuostáváldimii
• deaivvat kuratora
• oažžut veahki suojis áhpehisvuođa vuostá
• testet iežat sohkabealedávddaid dihte.

Sii eai dárbbat oažžut sealvvi jus leat ohcan divššu dearvvašvuođaguovddážis. Dat mii mearrida galgágo ráves olbmuide váldit oktavuođa, lea makkár divššu ozat, muhto maid man boaris ja rávis don leat. Muital iežat doaktárii jus it hálit ahte du váhnemiidda váldo oktavuohta. Don sáhtát lohkat eanet jávohisvuođa gáibádusas ja suollemasvuođa geatnegasvuođas UMO.se

Go lea jearaldat una mánáin fuolaheaddjit mearridit ožžogo dieđuid guođđit olggos dehe ii. Muhto mađi boarrásit ja rávvásit mánná šaddá son ieš bastá mearridit ožžogo dikšunbargoveahka guođđit dieđuid ja geasa.

Don galggat oažžut čielgasa goas ja geainna galggat váldit oktavuođa oažžun dihte dieđu vástádusaid iskosiin ja dutkamiin. Don galggat maid oažžut čielgasa gosa galggat jorgasit hedjonat.

Jus leat ožžon divššu buohcceviesus fertet ovttas dikšunbargoveagain dahkat dikšunplána ja nannet dikšunplána ovdalgo du čállojuvvo olggos.

Jus dus leat máŋga sierra oktavuođa dearvvašvuođa- ja buohccedivššus, dalle sáhtát bivdit bissovaš dikšunoktavuođa oažžuma. Son sáhttá ovttastahttit buot du oktavuođadoallamiid.

Jus dus lea heakkaváralaš dávda, erenomáš váralaš dávda dehe vahát, dalle dus lea vejolaš oažžut ođđa medisiinnalaš árvvoštallama eará doaktáris, nu gohčoduvvon second opinion. Dat sáhttá veahkehit du jus eahpidat mii dikšun lea buoremus dutnje. Ođđa medisiinnalaš árvvoštallama háliideapmi ii dárbbaš mearkkašit ahte leat duhtameahttun iežat doaktárat árvvoštallamii. Don sáhtát válljet dan doaktára olles riikkas gii dahká ođđa medisiinnalaš árvvoštallama. Jeara iežat doaktáris jus háliidat diehtit eanet.

Jus leat duhtameahttun dan dikšui man don, dehe du lagamuš, lea ožžon lea buorre ahte muitalat iežat oainnu. Dainna vugiin veahkehat buoridit divššu.

Vuosttažin lea buorre jus jorgasat njuolga dan doaktára dehe dikšunbargoveaga beallái gii lea dutkan ja dikšon du. Sáhtát maid jorgasit ossodaga doaibmajođiheaddji beallái gos leat ožžon divššu. Doaibma galgá dutkat mii lea dáhpáhuvvan ja muitalit maid sii áigot dahkat ahte dat ii geardduhuvvo.

Don sáhtát maid jorgasit Buohccelávdegotti beallái vai oažžut veahki jearaldagaiguin. Juohke eanadikkis galgá leahkit buohccelávdegoddi dehe buohcceáššeolmmái gii galgá veahkehit du. Buohccelávdegoddi dehe buohcceáššeolmmái váldet vuostá oainnuid ja váidalemiid, muhto sis ii leat riekti mearridit leago buohccedikšunbargoveahka dahkan boastut. Buohcceorganisašuvnnatnai sáhttet muhtumin veahkehit du áššiidgieđahallamis mat gusket váidalemiid.

Jus dovddat ahte leat vealáhuvvon divššus sáhtát almmuhit dan vealáhan-áššeolbmái,DO.

Jus leat vaháguvvan divššus dehe jus leat dovdan váilliid buohccesihkkarvuođas sáhtát almmuhit dan IVO:ii. Dikšun ja fuolaheami dárkkisteapmái. Sii gehččet earet eará mii lea šaddan boastut ja manin, seamma dáhpáhus ii geardduhuvvo.