Mammongráfa
Mammografi

Almmolaččat

Mammongráfa lea rátti röntgendutkamus erenomáš röntgenteknihkain mii addá dárkilis govaid.

Dutkamuš sáhttá dahkkot eastadan dárkkuhusas dearvvašvuođadutkamin, ng. screenen, dehe go nisson ieš dehe doavttir lea dovdan soames rievdama rattis.

Ii galgga čađahit mammongráfadutkamuša dearvvašvuođadárkkisteapmin jus lea áhpeheapme dehe doavttir eahpida ahte lea buogu rattis.

Válmmastallamat

Ii dárbbat válmmastallat mange sierra ládje

Got dutkamuš dáhpáhuvvá?

Dutkamuš dahkko dávjá mammongráfaovttadagas, mii sáhttá leahkit friddja dehe buohccivies u röntgenossodaga oktavuođas. Mammongráfa dahkko maid sierra raddevuostáváldimiin ja dihto dearvvašvuođaguovddážiin.

Álggos oažžu vástidit röntgenbuohccedivššára muhtin jearaldagaide leatgo raddeváivvit dehe borrágo dálkasiid mat siskkildit hormonaid.

Dasto oažžu nuoladit bajit oasi gorudis ja buohccidivššár geahččá rattiid ja merke jus leat muhtin oinnolaš rievdamat, ovdamearkka dihte stuorit riegádanmearkkat dehe árppat ovddit čuohpademiin. Dat soitet oidnot röntgengovas ja dahkat váddáseabbon árvvoštallama.

Röntgendutkamis galgá čuožžut, ja bidjat ratti gearddiinis pláhta nala mas lea ng. govvadetektora. Raddi deddojuvvo leadjái nuppi pláhta vehkiin nu ahte šaddá oalle steažžasin. Dát dagaha ahte govva šaddá čielggas seamma áigge go suonjardandosa sáhttá dollot vuollin. Gieđa ferte doallat badjin ja vuoiŋŋastahttit apparáhta vuostá go guokte- golbma gova váldo. Dasto geardduhuvvo seamma bargu nuppiin rattiin.

Dat sáhttá dovdot unohassan dehe bávččagit oanehis botta go raddi deddojuvvo čoahkkái.

Got veadjá maŋŋel?

Dutkama maŋŋel veadjá dego dábálaččat.

Ratti röntgen

Mammongráfadutkamis raddi röntgejuvvo, teknihkain mii addá hui dárkilis govaid.

Mammongráfa dahkko juogo eastadeaddji dearvvašvuođadárkkisteapmin, ng. screenen, dehe daningo nisson ieš dehe doavttir lea dovdan ođđa bukki rattis. Juohke jagi dahkko eanet go 500 000 radderöntgendutkama Ruoŧas.

Metoda gávdnan dihte raddeborašdávdda árrat

Sosiálastivra ávžžuha mammongráfa nissoniidda 40 ja 74 gaskkan. Eanandiggi fállá buot nissoniidda 50 ja 69 jagi gaskkan vejolašvuođa čađahit mammongráfadutkama. Dávjjimus leanain fállojuvvo maid vel joavkkuide 40 ja 74 gaskkan dutkan, muhto dat rievdá variere goas álgo bovdejuvvo ja man guhká dutkan joatkašuvvá. Nuorat nissoniidda lea dábálaš dutkamiin jagi ja beannot jagi gaskkan. Boarráseappot bovdejuvvot dávjjimusat juohke nuppi jagi.

Dáin dearvvašvuođadutkamiin sáhttá raddeborašdávdašattalmas fuomášuvvot ovdalgo dat lea geargan dagahit mangelágán dávdamearkka, dehe ovdalgo dan dovdáge rattis.

Dieđalaš dutkamat leat čájehan nissoniin geat oassálastet mammongráfa dearvvašvuođadutkamiidda unnu jápmin raddeborašdávdii 40 proseanttain.

Riska maŋŋit áicamiin lea ahte borašdávda lea geargan viidut, ja dalle dárbbahuvvo stuorit ja váddásit dikšun go dalle go šattalmas áicojuvvo árrat.

Guldal jeavddalaččat rattiid

Nissona rattiin ii leat dássedis čoakkádus. Dat vuolgá das ahte rattis leat sihke mielkeravssat ja buoidegođđosat, ja danin dat dovdojit dásseheapmin. 50 jagis rattit šaddet dipmáseabbon dalle mielkeravssat ástet ja buoidegođđosat šaddet sádjái.

Hormonarievdamat váikkuhit rattiide mii dáhpáhuvvá nissona mánodávda-sihkkela áigge ja sáhttet danin dovdot sierralágánat vuolgá das goas dutká daid. Beaivvi maŋŋel mánodávddaid maŋemus beaivvi lea buorre beaivi iešdutkamii, daningo rattit lávejit leahkit dipmásat ja geahppasat dalle dutkat.

Buot nissonat galggale ieža jeavddalaččat dutkat rattiideaset. Lea vuogas válljet mearriduvvon beaivvi mánus vai álkibut sáhttá veardidit maid dovdá. Buorre dilálašvuohta sáhttá leahkit riššus daningo lea álkit guldalit go ráttit lea sáibbohuvvon. Millosepmosit galggalii guldalit sihke go čuožžu ja go velleha.

Buorresorttat buhkkot dábálaččat

Jus fuomášivččii buogu dehe dokŋama gođđosis sáhttá šaddat leaboheapmin, muhto dávjjimusat dat lea buorresorttat rievdan, erenomážit nuorat nissoniin. Dat sáhttá leahkit cysta, dat mearkkaša čáhceskoavhli, dehe buorresorttat čanasgođđosa assun.

Doavttir galgá dutkat buot rievdamiid

Radderavssa rievdama sáhttá maid raddeborašdávda dagahan. Raddeborašdávda lea okta dábáleamos nissoniid borašdávdafoarbma. Juohke jagi ožžot Ruoŧas sullii 7000 nissona ja 40 dievddu raddeborašdávdda. Riska oažžut raddeborašdávdda lassána agi mielde.

Dábáleamos symptoma raddeborašdávddas lea boahku rattis dehe gieđavuolis. Nubbi lea ahte čižžeruobbi dehe raddeliiki geassása sisa guvlui.

Unnit dábálaččat symptomat leat čilgetmeahttun ruvssodeapmi dehe raddebohtaneapmi, hávvi mii ii savo, dehe varaseagat čáhci čižžeruoppis.

Buot rievdamiid rattis galgá váldit duođas ja doavttir galgá dutkat daid. Sáhttá jorgasit iežas dearvvašvuođa guovddáža, nissondearvvašvuođadivššu dehe sierra raddevuostáváldima beallái mat leat muhtin stuorit buohcciviesuin. Doavttir guldala dárkilit ratti ja mearrida galgágo dahkkot mammongráfadutkan.

Erenomáš röntgenapparáhtta dárbbahuvvo

Mammongráfa dahkko dávjá mammongráfaovttadagas, mii sáhttá leahkit sierra dehe buohccevies u röntgenossodaga oktavuođas. Dutkamuš dahkko maid sierra raddevuostáváldimiin ja dihto dearvvašvuođaguovddážiin.

Dat röntgenapparáhtta mii gevtojuvvo lea erenomážit hábmejuvvon vai sáhttá addit buriid govaid raddegođđosis gehpes röntgensuonjardeami vehkiin. Dihto dáhpáhusain sáhttet boraššattalmasat mat leat beare moadde millimettara stuoru áicojuvvot.

Ná dat dáhpáhuvvá

Ii dárbbat ráhkkanit mange sierra ládje. Álggos oažžu vástidit moatti jearaldahkii ja muitalit jus leat leamaš váivvit rattiin, dehe jus borrá dálkasiid mat siskkildit hormonaid. Oažžu nuollat bajit oasi gorudis ja buohccidivššár geahččá rattiid ja merke jus leat oinnolaš rievdamat, ovdamearkka dihte riegádanmearkkat dehe árbbit ovddit čuohpademiin. Dat soitet oidnot röntgengovain ja dulkojuvvot boastut borašdávdašattalmassan.

Dasto oažžu mannat röntgenapparáhta lusa ja čuožžut dan ovddas. Raddi gearddiinis bidjo pláhta nala mii siskkilda govvadetektora. Raddi njuvdojuvvo dasto čoahkkái čađačuovgi pláhtain mii deddojuvvo ratti vuostá. Gieđa ferte doallat badjin ja vuoiŋŋastahttit apparáhta vuostá dan bottago guokte golbma gova váldojuvvot. Lea dehálaš čuožžut siivvuid. Dasto dahkko seamma ládje nuppiin rattiin. Olles dutkamii gollá 15-30 minuhta, ieš govaváldimii 5- 10 minuhta.

Mot mammongráfa dovdo?

Sáhttá dovdot unohas dehe bávččagahttit oanehis botta go raddi deddojuvvo čoahkkái. Muhto dat ferte dahkkot, daningo govva oažžu buoret kvalitehta ja dutkan šaddá sihkkareabbon. Dan lassin sáhttá gevtot vuollegit suonjardosa go jus raddi ii livččii deddojuvvon čoahkkái.

Muhtumin oažžu boahtit ruovttoluotta

Dávjjimustá leat guokte doaktára geat beroškeahttá nuppiideaskka árvvoštallaba mammongráfagovaid. Dat lasida árvvoštallama sihkkarvuođa. Jus soai áicaba juoidá mii ii oro leahkime nu go galgá, bovdejuvvo ruovttoluotta ođđa dutkamii. Dalle váldojuvvo lasse mammongráfagovat ja dalle dutkojuvvo dávjá maid Ultra-jienain.

Doavttir sáhttá maid váldit iskosa rievdamis. Jus lea beare una rievdan mii lea váttis dovdat iskkus sáhttá váldot ođđa mámmongráfain dehe Ultra-jiena vehkiin. Fiinna nállu čuggejuvvo rievdamii ja seallaiskkus njammojuvvo olggos. Iskkus sáddejuvvo mikroskohpalaš dutkamii. Buot dát dahkko sihkkarastin dihte ahte ii leat borašdávda.

Vástádus mámmongráfadutkamis sáddejuvvo njuolga ruoktot guovtti vahku siste dasgo lea bovdejuvvon dearvvašvuođa dárkkisteapmái. Jus lea vuolggahuvvon mammongráfii oažžu dieđu dutkanbohtosis iežas doaktáris.

Hormonadikšun sáhttá dahkat árvvoštallama váddáseabbon

Muhtin nissonat ožžot hormonadikšuma jorggáldatjagiid áigge dehe maŋŋel dehe go borret p-billara. Dakkár dikšun váikkuha raddegođđosii nu ahte dat šaddá diktábun mii dagaha mammongráfagovaid váddáseabbon árvvoštallat. Danin lea dehálaš muitalit jus borrá dálkasiid mat siskkildit hormonaid.

Dutkan ii leat váralaš

Dat suonjarmearri masa šaddá mammongráfadutkamis lea nu unni ahte dat ii buvtte mangelágán riskkaid. Ja dáhpáhuvvá jámma teknihkalaš ovdáneapmi dárkkuhussan unnidit suonjardosaid vel eanet. Ii galgga biehttalit mannamis mammongráfadutkamii go bovdejuvvo, dehe jus lea áican rievdama iežas rattis.

Mammongráfain sáhttá dutkat vaikko olbmos lea raddeimplantahtta. Ii leat mangelágán riska ahte implantáhtta cuovkana, muhto go dalle ii sáhte deaddit rattiid čoahkkái dego nissoniin implantáhtahaga sáhttá dárbbahuvvot individuálalažžat heivehuvvon dutkan. Dávjjimusat kompletterejuvvo maid mammongráfa ahte rattit guldaluvvo čađa ja dutkojuvvo Ultra- jienain.

Gean ii galgga dutkojuvvot mammongráfain?

Go lea hui nuorra lávejuvvo dutkat Ultra-jienain mammongráfa sajis. Dat vuolgá das go raksagoađus lea nu divttis ahte mammongráfagovaid lea váttis dulkot. Ultra-jietna addá dalle sihkkarit vástádusa.

Jus doavttir vihku ahte rattis lea bohtaneapmi dalle lávejuvvo mammongráfa garvit daningo lea biidnu deaddit ratti čoahkkái. Dan sajis sáhttá leahkit buorre čađahit Ultra-jietnadutkama, oaidnin dihte leago siedja man dárbbaha bohčit olggos. Go infekšuvdna lea dikšojuvvon galgá goittotge čađahit mammongráfa. Dat lea erenomáš dehálaš jus lea boarrásit.

Jus lea áhpeheapme ii gálgga čađahit dearvvašvuođadutkama, ng. screnen, mammongráfain. Muhto jus áicá rievdama rattis galgá álo váldit oktavuođa divššuin vai jođánit beassá dutkamii, vaikko lea áhpeheapme. Dalle dutkan álggahuvvo Ultra-jienain ja dievasmahtto mammongráfain jus dárbbašĺas.