Bátnedikšu go lea badjel 20 jagi – stáhtalaš bátnedikšodoarjja
Tandvård när man är över 20 år - statligt tandvårdsstöd

Dan jagi go deavdá mákságoahtá 20 bátnedikšu

Vuosttaš beaivvi ođđajagimánus dan jagi go deavdá 20 ferte eanemus eanandikkiin máksit iežas bátnedivššu ovddas. Dávjá sáhttá joatkit oažžut gohččumiid iskamiidda muhto muđuin ferte ieš diŋgot áiggi bátnedoaktára dahje bátnehygienistta lusa.

Ekonomalaš doarjja bátnedikšui

Oaččut ekonomalaš doarjaga. Vuosttaš beaivvi suoidnemánu 2008 rájis gávdno stáhtalaš bátnedikšodoarjja man ožžo dan jagi go deavdá 20. Ekonomalaš doarjagis leat guokte oasi:

• Almmolaš bátnedikšodoarjja, ATB, 150 dahje 300 ruvnnuin jahkái ja lea gitta man boaris lea.
• Allagollosuodji, mii addá hálbbádusa hattis go dat nu gohččoduvvon refereansahattit bátnedivššus mákset eanet go 3 000 ruvnnu jagis.

Ii oačču doarjaga dahje ruđaid sáddejuvvon ruoktot ja ii ge dárbbaš máksit dáid ruđaid, dat gessojuvvot eret go galgá máksit iežas bátnedikšomannaleami ovddas. Bátnedoavttir dahje bátnehygienistta oažžu de buhtadusa maŋŋil Dáhkádusgássas.

Ekonomalaš doarjja lea gustovaš visot iskamiidda ja eanemus gieđahallamiidda. Muhto ii leat gustovaš visot bániide ja ii gieđahallamiidda mat dahkkojit dušše buorit hámi dihte, dego ovdamearkka dihte bátneguvggodeapmi, olgguldas hábmen dahje bátneluovit.

Gávdnojit mearriduvvon nu gohččoduvvon refereansahattit mat leat vuođđun das mii lea lohpi rehkenastit allagollosuoddjái. Jus bátnedoavttirvuostáiváldi haddi lea alibut go refereansahaddi de lea dušše refereansahaddi mii oažžu rehkenastot allagollosuodjái. 

Heahtebátnedikšu sáhttá šaddat divraseappot

Muhtimin ferte oažžut veahki dakkaviđe, nu gohččoduvvo heahtebátnedikšu. Juohke gearddi go ohcá heađis de láve fertet máksit heahteiskama ovddas. Dávjá lea maid dušše dat eanemus hoahpus mat iskojuvvot ja dikšojuvvot. Jus dárbbahat eanet divššu maŋŋil vai visot galgá válbmanit šaddá máksit dan ovddas maid. Dasa lassin lea dávjábut divraseappot eahkes ja basiid jus lea joura-áigi.

Gávdnojit maid bátnedoavttirvuostáiváldimat mat álo leat rabas eahkes ja basiid ja geat eai váldde lassemávssu das.

Válljet bátnedoaktára ja bátnehygienistta

Sáhttá válljet makkár bátnedoaktára dahje bátnehygienistta háliidat, makkár báikkis háliidat. Sáhttá válljet oažžut iežas bátnedivššu álbmotbátnedivššus dahje priváhta vuostáiváldimis.

Jus lea bátnedikšooktavuohta ovdalis de sáhttá joatkkit dáinna.

Vai galgá oažžut ekonomalaš doarjaga de bátnedikšovuostáiváldin ferte leat čadnon doarjagii Dáhkádusgássas, ja dat eanemusat leat. Oažžut diehtit jus leat čadnon jus jearat dan bátnedikšovuostáiváldima gos diŋgot áiggi. 

Gávdnat listtuid bátnedoaktáriin jus háliida ođđa bátnedoavttiroktavuođa sáhttá ovdamearkka dihte mannat álbmotbátnedoavttir dahje Priváhtabátnedoaktára webbasajiin.

Álo jeara man ollu boahtá máksit

Bátnedoaktárat ja bátnehygienisttat oažžut iežat mearridit mas váldet mávssu sin sierra iskamiin ja dikšumiin. Go hattit sáhttet rievdat daid sierra bátnedikšovuostáiváldimiin ja dat njuolggadusat mat stivrejit allagollosuoji lea dárkilat, berret sihtat haddedieđuid ovdal gieđahallan álgá. Lea vuoigatvuohta oažžut diehtit jus sáhttá oažžut ekonomalaš doarjaga.  

Jus dikšu dahkko máŋgga lávkkiin, dahje jus dárbbaha dikšuma máŋgii, lea vuoigatvuohta oažžut čálalaš evttohusa man ollu boahtá máksit ja jus dat gullo allagollosuodjái. Jus lea váttis addit hatti jur juste lea vuoigatvuohta oažžut sullásaš hatti dahje árvvoštallama maid máhttá máksit unnimusat ja eanemusat.

Bátnedikšovuostáiváldimat galget čielgasit vuosehit sin haddelisttuid vuordinlanjas, vai galgá sáhttit buohtastahttit juo ovdal dikšu álggahuvvo. Muhtin vuostáiváldimiin lea maid haddelisttut sin webbasajis.

Doarjja juohkehažžii

Vuosttaš beaivvi suoidnemánus dan jagi go deavdá 20 jagi lea vuoigatvuohta jahkásaš bátnedikšodoarjagii. Dan namma lea bátnedikšodoarjja ja oaniduvvo ATB:

• Dan jagi rájis deavdá 20 ja dan jahkái gitta 29 doarjja lea 300 ruvnnu jahkái.
• Dan jagi rájis deavdá 30 ja dan jahkái gitta 74 doarjja lea 150 ruvnnu jahkái.
• Dan jagi rájis deavdá 75 doarjja lea 300 ruvnnu jahkái.

Oažžu ođđa bátnedikšodoarjja vuosttaš beaivvi suoidnemánus rájis juohke jagi, Doarjja geassu dábálaččatgo galgá máksit, muhto sáhttá leat buorre ieš lohkat jus háliidat geavahit dan.

Bátnedikšodoarjja sáhttá seastit ovtta jagis nubbái

Sáhttá seastit doarjaga ovtta jagis nubbái ja geavahit guokte doarjaga seamma jagis, seammás dahje guokte sierra háviin. Muhto ii mana seastit dahje geavahit eanet go guokte doarjaga hávil. Jus ovdamearkka dihte lea 28 jagi boaris sáhttá seastit ovtta jagi doarjaga 300 ruvnnuin ja geavahit goappeš doarjagiid boahtte jagi, dainna oaivvilduvvo 600 ruvnnu.

Jus ovdamearkka dihte lea 29 jagi ja oažžu 300 ovtta jagi ja oažžu boahtte jagi 30 jahkásažžan 150 ruvnnu almmolaš bátnediksodoarjagiin, 450 ruvnnu daid guokte jagiid ovddas.

Jus lea eahpesihkkar jus lea geavahan iežas bátnedikšodoarjja sáhttá jearrat bátnedoaktáris.

Almmolaš bátnedikšodoarjja sáhttá maid geavahuvvot máksit nu gohččoduvvon abonnemáŋabátnedivššu. Lea máŋgga jahkásaš soahpamuš oassemáksimiin maid sáhttá čálihit álbmotbátnedivššuin ja muhtin priváhta bátnedikšovuostáiváldimiin

Allagollosuodji muhtin supmi maŋil

Vai bátnedikšu ii galgga máksit ila ollu gávdno allagollosuodji mii mearkkaša ahte oažžu veahki viissis supmi bajábealde. Dát allagollosuodji lea earálágán go allagollosuodji buohccedivššus go ferte máksit alibut supmi ieš ovdal go suodji doaibmagoahtá, ja dan maŋŋil oažžu dušše veahki oasi hattis.

Ekonomalaš doarjja go bátnedikšu divru

Veaháš álkidahtton allagollosuodji doaibma ja máksá olles golu iežas bátnedikšui gitta 3 000 ruvnnu rádjái, dan maŋŋil oažžu ekonomalaš doarjaga osiin golus dan supmi badjel. Dađi divraseappot šaddá, dađi stuoribut ekonomalaš doarjja. Oažžu hálbbádusa hattis

• 50 proseanta das mii máksá gaskkal 3 001 ruvnnu ja 15 000 ruvnnu
• 85 proseanta das mii máksá gaskkal 15 000 ruvnnu.

Áigodat got gollu rehkenasto ovttas lea gustovaš guoktenuppelot mánu, maŋŋil álgá ođđasit. Jus ii geargga dikšojuvvot válmmas guoktenuppelot mánus šaddá álggahit ođđa áigodagain ja máksá álggus. Ferte ieš muitit loahppabeaivvi.

Sáhttá válljet loahpahit ja álggahit ođđa áigodaga árabut go guoktenuppelot mánu. Soaitá gánnáhit jus ovdamearkka dihte juo lea álggahan áigodaga ja de dárbbaha dikšuma mii boahtá ádjánit guhkes áiggi ja boahtá máksit ollu. Ii sáhte rievdadit álggahanbeaivvi maŋŋil.

Bátnedikšovuostáiváldiin oaččut dieđuid Dáhkádusgássa bokte man ollu dan bátnedivššus maid lea ožžon mii sáhttá rehkenastot allagollosuodjái. Jus molsu vuostáiváldima dat ođđa vuostáiváldin sáhttá oaidnit man ollu lea.

Sáhttá geavahit allagollosuoji vuosttaš beaivvi ođđajagimánu dan jagi go deavdá 20.

Dađi divraseappot, dađi eanet ekonomalaš doarjja

Dás leat guokte rehkenastinovdamearkka vuosehan dihte got allagollosuodji váikkuha man ollu loahpas galgá máksit.

Vuosttaš ovdamearka:
Oažžu iskamiid ja divššu 10 000 ruvdnui.
Álggu máksá ieš 3 000 ruvnnu.
Maŋŋil máksá 50 % das mii máksá gaskkal 3 001 ja 15 000, 50 %  7 000 ruvnnus = 3 500
De galgá ieš oktiibuot máksit 3 000 + 3 500 = 6 500.
Allagollosuoji vehkiin šaddá máksit 6 500 mihá buorebut go 10 000 ruvnnu.

Nubbi ovdamearka:
Oažžu iskamiid ja divššu 24 000 ruvdnui.
Álggu máksá ieš 3 000.
Maŋŋil máksá 50 % das mii máksá gaskkal 3 001 ja 15 000, 50 % 12 000 ruvnnus = 6 000.
Maŋŋil máksá 15 % das mii máksá eanet 15 000, 15 % 9 000 ruvnnus = 1 350.
De galgá ieš oktiibuot máksit 3 000 + 6 000 + 1 350 = 10 350.
Allagollosuoji vehkiin šaddá máksit 10 350 mihá buorebut 24 000 ruvnnu.

Visot ii siskkilduvvo

Gávdnojit njuolggadusat makkár iskamat, divššut ja ávdnasat mat gokčojuvvot allagollosuojis. Jus válljet dikšuma mii ii ollenge gullo allagollosuodjái fertet máksit olles golu ieš. Muhtimin muhtin oasit gieđahallamis addet vuoigatvuođa ekonomalaš doarjagii.

Bátnedoavttir dahje bántehygienistta lea geatnegahtton dieđihit mii gullo dasa.

Makkár iskamat ja dikšumat gullet doarjagii?

Njálbmi lea juhkojuvvon njeallje oassái. Vuosttaš oassi lea olgeš oassi badjeollolis, nubbi oassi lea gurot oassi badjeollolis, goalmmát oassi lea gurot oassi vuolleollolis ja njealját oassi lea olgeš oassi vuolleollolis. Bánit juohke oasis ožžot nummara ovddus guovllus 1 gitta 8 rádjái. Dikšun bániin 1 gitta 6 gullet meastá álo allagollosuodjái.

Juohke bánis lea erenoamáš nummar dan oasis gos lea, ovdamearkka dihte bániin oasis 3 leat nummarat 31, 32, 33, 34 ja nu ain. Visot iskamat ja eanemus gieđahallamat addet vuoigatvuođa ekonomalaš doarjagii. Muhto ii oačču doarjaga nu gohččoduvvon kosmehtalaš dikšumii mii dušše dahkko buoridit bániid hámi.

Lea álo vuoigatvuohta oaččut dikšuma jus lea bávččas dahje dávda, muhto ii oačču makkárge ekonomalaš doarjaga máttadivvumis agibánis.

Jus gibut gullet ovtta dain guoktenuppelot báni ovddimusat badje- ja vuolleollolis de meastá visot dikšuma gullet dasa. Jus dárbbaha divvut ráiggi de gullo dasa beroškeahttá gokko njálmmis lea. 

Luovus protesaid gullojit álo allagollosuodjái.

Ruvnnut buhtaduvvot allagollosuojis bániide 1-6 ovddal jus bánis lea bahás vihki. Ja bátnái 7 jus bátni guhtta seammá bealis váilo.

Mii guoská nu gohččoduvvon rukku ja implantáhtaid gávdnojit máŋga dárkilis njuolggadusat mat stivrejit makkár bánit rehkenastot allagollosuodjái ja makkár lágan ávdnasat gullet dasa. Danin lea buoremus jearrat bátnedoaktáris mii lea gustovaš.

Dikšumis leat máŋga oasi

Iskamis dahje dikšumis leat máŋga oasi. Jus ovdamearkka dihte dárbbaha geassit báni de dasa gullo earret geassin maid jámihahttin, varrabissen ja vejolaš goarruma mii lea dárbbašlaš. Maid dárkkisteapmi ja máŋŋedikšun, ovdamearkka dihte váldit eret árppuid goarru maŋŋil, gullo dasa.

Jus dárbbaha jámiheami de álo gullo dasa.

Muhtimin divru

Jus dárbbaha ollu dikšuma sáhttá muhtimin leat váttis bátnedoaktárii diehtit juste man ollu dikšu dárbbahuvvo ja man ollu sáhttá máksit. Haddeevttohus álggus rájis sáhttá rievdat jus lea dárbu eanet dikšumiidda go álggus jáhkii, sáhttá ovdamearkka dihte šaddat komplikašuvnnat dahje savvon ádjána guhkibut.

Dalle sáhttá šaddat máksit dan lasse dikšuma masa lea dárbu, muhto lea vuoigatvuohta oažžut diehtit dakkaviđe go bátnedoavttir moaitá ahte haddi divru.

Refereansahaddi lea vuođđun allagollosuodjái

Dan hatti maid bátnedoavttir váldá ii álo leat seamma maid oažžu rehkenastit allagollosuodjái. Mii stivre man ovddas sáhttá oažžut veahki leat dat nu gohččoduvvon refereansahattit.

Refereansahaddi lea mearriduvvon haddi das mii oažžu rehkenastot allagollohaddái, ii leat gaskamearálaš haddi dahje ávžžuhuvvon haddi maid bátnedoavttir ferte váldit.

Visot bátnedoaktárat ja bátnehygientisttat ožžot bidjat iežas hattiid, lea nu gohččoduvvon friddja haddebidjan. Jus vuolgá bátnedoaktárvuostáiváldimii mii váldá alibut hatti go refereansahatti ožžo dušše rehkenastit refereansahatti allagollosuodjái, ja maŋŋil máksit earuhusa ieš. Go bátnedoavttir dahje bátnehygientisttat váldet iežá hatti go refereansahatti lea álo vuolibut haddi mii lea vuođđun allagollosuodjái. 

Vuostáiváldin váldá dávjá alibut hatti bátnedivššus joura-áiggis, muhto refereansahattit leat seamma go dalle go oažžu plánejuvvon bátnedivššu.

Refereansahattit ođasmahttot ja rivdet juohke jagi.

Haddelisttu galgá leat čielggas

Juo ovdal go manná bátnedikšonvuostáiváldimii galgá oažžut diehtit hattiid. Haddelisttu galgá gávdnot vuordinlanjas. Vuostáiváldin galgá čielgasit čilgehit refereansahattiid ja iežas hattiid vai sáhttá buohtastahttit.

Jus lea iskojuvvon ja dárbbaha eanet dikšumiid lea vuoigatvuohta oažžut čálalaš evttohusa man ollu boahttevaš dikšun máksá ja jus dat gullo allagollosuodjái. Jus lea váttis dieđihit juste hatti dikšumii de lea dan dihte vuoigatvuohta oažžut diehtit sullásaš hatti dahje árvvoštallama man ollu sáhttá máksit unnimusat ja eanemusat.