Jus dárbbaha ollu bátnedivššu
Jus lea muhtin bistevaš dávddat ja doaibmahehttehusat dárbbaha dávjá eanet bátnedivssu go earát. Sivva dasa lea go dávda dávjá dagaha stuorit vára bátnevahágiidda dahje váttisvuođaid dikšut iežas bátnebuhtisvuođa, ovdamearkka dihte danin go doarggista dahje lea oassái dahje ollásit gálnnas ámadajus.
Sáhttá dávdda sivas maid leat váttis cakkastit njálmmi ja dalle sáhttá leat váttis bátnedoaktárii dahje bátnehygienisttii čađahit bátnedivššu. Bátnedikšu máksá dalle seamma ollu dego buohccedikšu. Dat mearkkaša ahte divat ožžo rehkenastot čoahkkái iežá divaiguin dearvvašvuođa- ja buohccedikšui ja dalle gullot buohccedivššu allagollosuodjái.
Ii leat visot bátnedikšu mii gullo doarjagii. Dat bátnedikšu mii gullo dasa lea iskamat, eastin dikšu, gieđahallan bátneluovvanandávddas, ruohtasdeavdimat ja geassimat bániin. Luovus protesat gullot maid bátnedikšodoarjagii. Muhto protesat mat leat gitta dego ruvnnut, šalddit ja implantáhtat eai gullo dasa.
Vállje ieš makkár bátnedoaktára ja bátnehygienistta lusa háliidat mannat.
Geas lea vuoigatvuohta bátnedikšodoarjagii?
Lea eanandiggi dahje guovlu gos orru mii mearrida jus lea vuoigatvuohta bátnedikšodoarjagii. Juohke ohcamuš geahččaluvvo individuálalaččat. Ii leat doarvái ahte lea ožžon diagnosa iežas dávddas dahje iežas dilis. Doaibmahehttehus galgá maid árvvoštallot, dainna oaivvilduvvo got dávda váikkuha vejolašvuođa dikšut iežaset njálbmebuhtisvuođa ja makkár váttisvuođa sáhttet ihtit bátnedikšogieđahallamis.
Daidda bistevaš dávddaide ja doaibmahehttehusaide mat sáhttet addit rievtti bátnedikšodoarjagii gullot:
- Psykalaš dávddat mat dagahit ahte ožžo váttisvuođa dikšut iežaset bátnebuhtisvuođa.
- Parkinson dávda, multipel skleros, MS
ja amyotrofisk lateralskleros, mat buohkat leat dávddat dovdosuonain.
- Cerebral pares, CP.
- Reumatoid artrit, sklerodermi ja systemisk lupus erythematosus, SLE.
- Liittut dahje vahágat olloliin.
- Doaibmahehttehusat stroke maŋŋil.
- Erenoamáš diagnosat Sosiálastivrra logahallama jelgii.
Got ohcá bátnedikšodoarjaga?
Vai galgá sáhttit ohcat doarjaga dárbbaha erenoamáš doavttirduođaštusa gos doavttir čilge dávdda ja doaibmahehttehusa. Lea doaktáris geas gieđahalli mas lea dieđut makkár dieđuid eanandiggi dahje guovllut gáibidit doaktárduođaštusas.
Doaktárduođaštus sáddejuvvo doaktáris, bátnedoaktáris dahje pasieanttas dan ossodahkii mas lea ovddasvástádus bátnedivššus eanandikkis dahje guovllus gos orru. Muhtimin gohččojuvvo bátnedikšoossodat (tandvårdsenheten), muhto dat sáhttá rievdat báikki mielde gos orru. Dan maŋŋil mearrida árvvoštallanbátnedoavttir mearrádusa jus lea vuoigatvuohta bátnedikšodoarjagii ja man guhká bistá.
Jus lea riekti bátnedikšodoarjagii ožžo goartta dahje duođaštusa, man vuoseha bátnedoaktára dahje bátnehygienistta luhtte. Bátnedikšogoartas sáhttá leat sierra bistevašáiggit das got doaibmahehttehus árvvoštallo ja galgá álo vuosehuvvot go manná bátnedoaktára luhtte. Dalle máksá iežas bátnedivššuáiggi ovddas seamma láhkai go buohccedivššus- Ožžo maid steampala allagollosuojis ja jus lea friddjagoarta de dat lea maid gustovaš go manná bátnedikšui.
Geainna váldá oktavuođa jus leat jearaldagat?
Jus leat jearaldagat dahje háliida diehtit eanet bátnedivššu birra bistevaš dávddaid ja doaibmahehttehusaid oktavuođas galgá álggus jearrat iežas bátnedoaktáris dahje gieđahalli doaktáris. Nuppi vuorus jearrá jearaldagaid dan ossodagas geas lea ovddasvástádus bátnedivššus eanandikkis dahje guovllus gos orru.
