Jávohisvuođa gáibádus ja suolemassandoallama njuolggusvuohta
Tystnadsplikt och sekretess

Skriv ut

Go jorgasa divššu beallái lea dehálaš ahte olbmoš lea luohttámuš dan bargovehkii geaid deaivá. Luohttámuš lea dehálaš vai olmmoš sáhttá dovdat oažževuođa ja duostá sárdnut friija dain váivviin dehe symptomain mat sus leat ja dainna lágiin oažžu dan divššu man dárbbaha. Danin buohkain geat barget dearvvasvuođa- ja buohccedivššus lea jávohisvuođa gáibádus.

Skriv ut

Vuođđoprinsihpa lea ahte ii giige divššus oaččo guođđit dieđuid ovttaskasa dohkketkeahttá. Dat gusket ovdamearkka dihte dieđuid dan skibasvuođas mii olbmoš lea, dan divššu man oažžu dehe ovttaskasa priváhta dilálašvuođa.

Buohccedivššus guoská suollemasvuođasuodji buot buhcciid ja beroškeahttá leago olbmoš riekti orodit Ruoŧas dehe ii.

Almmolašvuođa- ja suollemasadoallamaláhka stivre jávohisvuođa gáibádusa daidda geat barget stáhta, eanadikki ja gieldda vuolde dan sajis go dat geat barget priváhta dikšoaddi vuolde galgá čuovvut buohccesihkkarvuođa jávohisvuođa gáibádusa njuolggadusaid. Dat gii rihkku jávohisvuođa gáibádusa sáhttá dubmejuvvot duopmostuolus dehe eará ládje eiseválddit geat bearráigehččet divššu ráŋggáštit.

Buohcceviesu dehe dearvvašvuođaguovddáža bargoveagas lea jávohisvuođa gáibádus. Beare dat geat dikšot buohcci ožžot sárdnut gaskaneaset buohcci dearvvašvuođadilis dehe persovnnalaš dilis. Dat mearkkaša ovdamearkka dihte ahte doavttir oažžu ságastit buohcci dikšumis bargoguimmiin beare jus dat dikšu seamma persovnna.

Jávohisvuođa gáibádus guoská buot bargoveaga man ovttaskas deaivá divššus. Beroškeahttá leago almmolaš dehe priváhta divššus ja beroškeahttá leago doaktárat, buohccedikšárat dehe hálddatlaš bargoveahka. Dulkkat ja jorgaleaddjit geat barget bargogohcumušas dearvvašvuođa- ja buohccedivššus lea maid jávohisvuođa gáibádus. Jávohisvuođa gáibádus guoská maid daid geat barget apotehkas.

Olmmoš mearrida ieš

Olmmoš mearrida ieš

Lágat mearkkašit ahte ii oamiolbmošge leat riekti oažžut diehtit mii dadjo ja dáhpáhuvvá buohcceviesus jus ovttaskas ii hálit ahte sii galget diehtit. Bargoveahka láve jearrat geasa sii ožžot guođđit dieđuid. Dalle ovttaskas vállje ieš geaid sii ožžot informeret. Ovdamearkka dihte ovttaskas sáhttá ovdal čuohpadeami dadjat bargovehkii ahte sii ožžot muitalit got čuohpadeapmi lea mannan ovdamearkka dihte oamiolbmui ovdalgo ieš lea badjánan.

Fäll ihop

Mánáid dahkko

Mánáid dahkko

Mii guoská mánáide ja nuoraide vuollái 18 jagi fuolaheaddjis dábálaččat lea riekti váldit oasi mánás divššus ja diehtit mii lohká journálas. Muhto mánáin ja nuorain vuollái 18 jagi lea riekti ieš mearridit ožžogo dikšubargoveahka guođđit dieđuid ja geasa. Dat mearkkaša ahte fuolaheaddjis dehe soames eará lagaš olbmos ii álot leat lohpi beassat diehtit maid mánná lea muitalan dikšubargovehkii dehe mii lohká journálas.

Ii leat sierra ahkerádji goas mánná oažžu ieš mearridit muhto dan oažžu mearridit olbmos olbmui.

Jus buohccedivššus dehe sosiálabálvalusas eahpiduvvo ahte mánná illástuvvo fuolaheddjiid luhtte dehe fuolaheaddji ii sáhte suddjet máná, ii journála guđđo olggos.

Dutnje gii leat vuollái 18 jagi ja galledat nuoraidvuostáváldima guoská jávohisvuođa gáibádus eanas dáhpáhusain. Bargoveaga jávohisvuođa geatnegasvuođa sáhttá rihkkut jus don ieš attát lobi ja jus lea du dearvvasvuođavárra soames ládje.

Fäll ihop

Spiehkastat jávohisvuođa gáibádusas

Spiehkastat jávohisvuođa gáibádusas

Vaikko suolemassandoallama ja jávohisvuođa gáibádus lea viiddis sáhttá suolemassandoallama gáibádus gaskkalduhttot dihto dilis, vaikko buohcci ii atte dasa lobi. Dat guoská ovdamearkka dihte

  • jus duopmostuollu, alaguoddi- ,poliisa- ruvdnofogda dehe vearroeiseváldi váhtá oažžut diehtit jus dihto persovdna lea dikšunlágádusas
  • Sosiálastivrra ráđđi vuoigatvuođalaš, sosiálalaš ja medisiinnalaš jearaldagain dárbbaha dieđuid sin
  • doibmiifievrridanstivra dárbbaha dieđuid geahččaladdat soapmása heivvolašvuođa oamastit vuodjinkoartta, tráktorkoartta dehe táksivuodjinlegitimašuvn
  • nadieđut dárbbahuvvojit go galgá geahččaluvvot galgágo studeanta giddejuvvot allaskuvla
  • oahpahusasdieđut dárbbahuvvojit riektemedisiinnalaš dutkamii.

Go eahpiduvvo rihkkus mii lea nu duođalaš ahte dat addá unnimus jagi fáŋgala dikšunveagas lea riekti rihkkut jávohisvuođa gáibádusa dahkamiin poliisaalmmuhusa rihkkosis ja vástidit poliissa ja alaguoddieiseválddi jearaldagaide. Ovdamearka dakkár rihkkosis lea goddin, veagalváldin ja roaves illasteapmi. Leat maid dihto trafihkarihkkosat vuolit ráŋggáštuskálain ovdamearkka dihte gárrenvuodjin man dikšunveagas lea riekti almmuhit.

Sierra spiehkastagat mánáide

Go guoská mánáid dahkko spiehkastat jus dikšunbargoveahka eahpida ahte mánná šaddá rihkkosa čuozáhahkan. Dat sáhttá leahkit illasteapmi dehe seksualálalaš boasttogeavahus.

Jus dikšubargoveahka eahpida ahte mánná gieđahallo heajuid bargoveahka galgá almmuhit dakkár eahpidemiid sosiálabálvalussii, mii dutká ja dahká vejolaš poliisaalmmuhusa. Dat guoská maid jus lea jođus soameslágan dutkan mii guoská agivuloš suodjedárbbu. Dikšunbargoveahka lea geatnegas guođđit dieđuid mat leat mearkkašahttit dutkamuššii.

Dáhkáduskássa ja dáhkádusfitnodatsearvi

Olmmoš mearrida ieš oažžugo dearvvasvuođa –ja buohccedikšun guođđit dieđuid makkár skibasvuođat ovttaskasas leat ja makkár divššu lea ožžon. Muhto jus olmmoš lea skibas ja ohcá buohccebuhtadusa dáhkádusfitnodatsearvvis dikšubargoveahka oažžu guođđit dieđuid mat dárbbahuvvojit mearridan dihte leago ovttaskasas riekti buohccebuhtadussii.

Dat guoská maid jus bártida dehe skihppá ja háliida buhtadusa dáhkádusfitnodatsearvvis. Dalle lea dáhkádusfitnodatsearvvis riekti oažžut oasi dain dieđuin mat dárbbahuvvojit mearridan dihte leago ovttaskasas riekti buhtadussii.

Rihkkus jávohisvuođa geatnegasvuhtii

Vaikko leat dihto dilálašvuođat go dikšubargoveahka oažžu rihkkut jávohisvuođa gáibádusa leat beare spiehkastahkan. Vuođđojurdda lea ahte jávohisvuođa gáibádus lea buohcci suddjemii.

Jus olmmoš buohccin eahpida soamis dikšunbargoveagas lea rihkkon jávohisvuođa gáibádusa sáhttá dan almmuhit poliisii dehe Sosiálastivrii. Dat sáhttá doalvut dasa ahte persovdna šaddá sivahallot ja dubmejuvvot.

Fäll ihop
Skriv ut
Senast uppdaterad:
2015-02-18
Redaktör:

Redaktevra: Ingemar Karlsson Gadea, 1177 Vårdguiden

Granskare:

Dárkkisteaddji: Pia Aprea, oktavuođadoalli, patientnämnden, Region Skåne, Malmö