Antibiotika dehálaš válmmastallan
Gođusiskosa oktavuođas oažžu dábálaččat antbiotihkatableahta. Muhtumin oažžu maid mielde antibiotihkatableahta ruoktot vai sáhttá váldit moadde diimmu maŋŋel. Lea hui dehálaš váldit tableahtaid eastadan dihte infekšuvnnaid. Jus lea hearki soames soarttat antibiotikai, ovdamearkka dihte penicilliidna, lea dehálaš váldit oktavuođa dainna klinihkain dehe vuostáváldimiin gos dutkan boahtá dahkkot.
Dálkkodeami sáhttá dárbbahit rievdaduvvot
Jus váldá Warandiippat varanjárbudandálkasa das galgá almmuhit vuostáváldimii vahku ovdal dutkama. Vara PK- árvvu ferte geargat divvut, dat mearkkaša ahte varra galgá geargat giellut dego dábálaččat. Dat doavttir gii lea mearridan dálkasa galgá geahččat bearrái ahte dosa unniduvvo ovdal dutkama.
Vuostáváldin ferte maid oažžut diehtit áiggil jus olbmoš lea vihki váibmouvssohiin, váibmovihki riegádeami rájes dehe uvssotprotesa. Seamma ášši guoská jus lea leamaš bakteriijainfekšuvdna váibmouvssohiin. Jus olbmoš lea sohkardávda dehe dikšojuvvo kortasonatableahtaiguin lea maid dehálaš dieđihit dan vuostáváldimii. Antibiotihkadikšun ferte muddejuvvot juohke persovnna sierra váttuide.
Dutkan manná jođánit
Ieš dutkan váldá sullii kvártta ja sáhttá dahkkot jámálkeahttá. Dat lea oalle eaŋkilis ja jođánis dutkan man measta buot sáhttet čađahit.
Jur ovdal dutkama ovttaskas manná hivssegis ja guđđe čoali ja ráhku. Dihto buohcciviesuin sáhttá ovdal dutkama leat ožžon nu gohčoduvvon mikrobahtačoalledoidima man ovttaskas galgá leat váldán ruovttus.
Go dutkojuvvo ovttaskas veallá seaŋgabeaŋkka nalde. Goruda vuolit oassi lea báljis ja sihkaldat gokčá vuolleoasi. Doavttir álgá guldalemiin ovdaravssa suorpmain bahtačoalis. Ovdaraksa lea dássil, divttis ja vehá elastalaš. Jus ovdaraksa lea garrasit go dábálaččat sáhttá dat leahkit mearka borašdávddas.
Ultrajietna addá gova ovdaravssas
Dasto ovdaraksa dutkojuvvo ultrajiena vehkiin. Nu gohčoduvvon Ultra-jietnasoabbi dolvojuvvo várrogasat veháš mátkki bahtačoallái ja doavttir golaha moadde minuhta ovdaravssa dutkamii. Ultra-jietnasoabbi lea sullii 20 centimehtera guhkki, muhto beare bajimus oassi dolvojuvvo sisa moadde centimehtera. Soappi čađamihttu lea sullii 2,5 centimehtera.
Soappi siste lea Ultra-jietnasáddejeaddji. Dat sádde jietnabáruid maidda dasto goruda siskkit orgánat dávistit. Ultra-jietnabárut dolvojuvvo dihtorii mii muhtá daid govvan maid doavttir vuorustis sáhttá oaidnit govvašearpmas. Govva lea čáhppesvielgat ja addá čađačuhppojuvvon gova ovdaravssas.
Gođus váldo olggos biopsanáluin
Dan maŋŋel váldo gođusiskkus ravssas. Ultra-jietnasoabbi lea kanálas gosa biopsanállu coggojuvvo. Nállu čađamihttu lea moadde millimettara. Dat čuggejuvvo čoallešliiveasi čađa ovdaraksii. Ultra-jietnagova vehkiin govvašearpmas sáhttá doavttir siktet nálu nu ahte dat deaivá njuolga. Nálus lea lihtti mii jođánit čuggejuvvo ovdaraksii ja mii dievvá ovdaraksagođđosiin. Dávjjimusat doavttir čugge máŋgii ja váldá iskosiid ovdaravssa sierra báikkiin. 8 ja guoktenuppelot iskosa leat dábálaččat.
Sáhttá dovdot vehá unohas
Ieš Ultra-jietnasoabbi ii atte mangelágán bákčasa muhto sáhttá unohastit vehá. Go dat deddojuvvo ovdaraksii sáhttá dovdot cissahoahppu. Danin lea buorre guđđet ráhku ovdal dutkama. Go gođusbinnát váldojuvvojit biopsanáluin dat sáhttá orrut unohas ja muhtimin bávččagit. Measta buot geat leat čađahan iskkusváldima vásihit ahte sii leat dovdan beare unnánaš bákčasa dehe eai oppanassiige bákčasa. Lea vejolaš oažžut báikkálasjámiheami jus šaddá garra gihppu .
Jurddašit maŋŋel dutkama
Gožžaráhkoinfekšuvnna vealtimii lea buorre juhkat valjit nu ahte ráhku doidasa buhtisin.
Lassedávddat ja riskkat
Varra siemagolgosis, gožžas ja baikkas lea dábálaš dakkár dutkama maŋŋel iige leat makkárge mearka sivas. Olmmoš sáhttá dovdat vehá bákčasa ja dovdat cissahoahpu dakkaviđe maŋŋel.
Varra siemagolgosis sáhttá leat guhkit áiggi, muhtimin máŋga vahku. Varra gožžas ja baikkas láve mannat meaddel moatti beaivvis.
Vaikko lea ožžon antibiotihka eastadan dárkkuhusas olmmoš sáhttá muhtimin oažžut infekšuvnna man baktearat leat dagahan. Riska lea stuorimus vahku maŋŋel dutkama. Jus olmmoš oažžu febera ja dovdá iežas skibasin galgá dakkaviđe váldit oktavuođa doaktáriin dehe mannat fáhkkavuostáváldimii.
