Gáldu Gulahallan lea veahá eahpeformálalaš deaivvadanbáiki buohkaide geat beroštit sámi vuoigatvuođaáššiin.  

- Jurdda Gáldu Gulahallamiin lea oažžut johtui eanet ságastallama sámi ja álgoálbmotvuoigatvuođaid birra olbmuid gaskkas geat eai jođe konferánssain ja seminárain mat lágiduvvojit akademalaš birrasiin. Ságastallamat ja oaivilat mat bohtet ovdan dáin čoagganemiin galget leat ávkkálaččat, go olbmot háhket eanet dieđuid sámi ja álgoálbmotvuoigatvuođaid birra. Jurdda lea njuolgut nannet gelbbolašvuođa erenoamážit sámi birrasiin álgoálbmotrivttiid birra, lohká Gáldu direktevra Laila Susanne Vars.

Davviriikalaš sámekonvenšuvnna birra

Diibmá lágidii Gáldu Gulahallama giđđaloddema, duoji ja sámi dearvvašvuođabálvalusa birra. Dán jagi šaddá Gáldu Gulahallan vel eanet sámi guovlluin. Gáldu lea dán jagi válljen doallat Gulahallamiid mas lea sáhka Davviriikalaš Sámekonvenšuvnna evttohusa birra

- Mii dávjá oažžut jearaldagaid olbmuin geat háliidivčče eanet oahppat Sámekonvenšuvnna barggu ja evttohusa sisdoalu birra. Mii leat jearran iešguđetguovllu sápmelaččain makkár fáttaidmii berret vuoruhit, ja sámekonvenšuvdna lea dakkár fádda man measta buohkat namuhit, lohká Vars.

Sámegieloahpahusa ja sámi mánáid rivttiid birra Álttás

Okta deaivvadeapmi šaddá Álttás. Doppe jearrat mot Sámekonvenšuvdna sáhttá nannet mánáid rievtti oažžut sámegieloahpahusa ja sámi mánáidgárddesaji? Lea go Sámekonvenšuvnnas ávki sámi mánáide ja váhnemiidda? Ulbmil čoahkkimiin lea addit olbmuide eambbo dieđu Sámekonvenšuvnna birra, ja lasihit servodaga digaštallama sámi vuoigatvuođaid ja erenoamážit Sámekonvenšuvnna birra. Dáppe gullat earret eará mot ON mánáidkonvenšuvdna nanne sámi mánáid vuoigatvuođaid. Mot vásihit sámi vánhemat sin mánáid riektedili guovddáš sámi guovllus dego Álttás? Čađahuvvojit go sámi mánáid vuoigatvuođat nu mot galggaše suohkandásis?

Sámi vuoigatvuođalávdegotti 2 birra Divttasvuonas

Divttasvuonas šaddá fáddán Sámekonvenšuvdna ja Sámeriektelávdegoddi 2, ja nu maid vuoigatvuođat eatnamiidda ja čáziide julevsámi guovllus. Jearaldat lea maiddái mot galggašii hálddašit eatnamiid ja čáziid vai dat nannejit sámiid vuoigatvuođaid, ja makkár váikkuhusat sáhttet šaddat jus Sámi vuoigatvuođalávdegotti evttohusat čađahuvvojit. Gulahallamis juohká Gáldu dieđuid Sámekonvenšuvnna ja Sámi vuoigatvuođalávdegotti evttohusaid birra ja mii bovdet ságastallamii dáid áigeguovdilis áššiid birra.

Sisabáhkkemat lulli-Sámis

Gáldu lágida Gulahallama lullisámis jearaldagain mot Sámekonvenšuvdna sáhttá suddjet sámi ealáhusaid sisabáhkkemiid vuostá. Movt de go sisabáhkkemat leat luondduustitlaš doaimmat, main ulbmil lea unnidit nuoskkideami mii billista min luonddu?  Man muddui vázzet sámi vuoigatvuođat ja birasgáhttenberoštumit giehtalagaid? Ja mot de jos sisabáhkkemat eai goarit luonddu iešalddis, muhto čuhcet sámi ealáhusaide?

Sámi iešmearrideapmi ja ieš-identifiseren Anáris

Gáldu lágida vuosttaš geardde Gulahallama Suoma bealde Sámis. Anáris bovdet Gulahallamii gos šaddá sáhka buollibáhkka áššis, namalassii sámi ieš-identifiseremis. Mot sáhttá Sámekonvenšuvdna leat mielde nanneme sámiid rievtti ieža identifiseret iežaset? Gii galgá mearridit gii lea sápmelaš, sihke Sámedikki jienastuslohkui, muhto maiddái ollislaččat. Mot leat riikaidgaskasaš álgoálbmotrievttit ieš-identifiseremii vuhtiiváldojuvvon Suomas?

Lágidemiid dáhtonat eai leat vel loahpalaččat mearriduvvon, muhto almmuhuvvojit dađistaga. Jus leat gažaldagat lágidemiide, sáhtta Gálduin oktavuođa oažžut galdu@galdu.no bokte.