Elsa Laula Renberg (1877-1931)

Elsa Laula Renberg (1877-1931) ©Saemien Sijte

Sámi nissonat gálle geainnu sámi álbmotbeaivvi ávvudeapmái

Lávvordaga  guovvamánu 6. beaivvi ávvudit mii sámi álbmotbeaivvi. Ávvudeami duogážin lea vuosttaš stuora riikkačoahkkin mii dollojuvvui Metodistagirkus Troanddimis guovvamánu 6. beaivvi 1917, ja dan lágidii Elsa Laula Renberg ovttas servviin «Brurskanken Samiske kvindeforening».

Dan stuora sámi riikkačoahkkimii Metodistagirkus Troanddimii guovvamánu 6. beaivvi 1917 čoahkkanedje sihke Norgga ja Ruoŧa beale sámit. Lágidanjoavkkus ledje eanas nissonolbmot, ja čoahkkimis ledje hui ollu nissonolbmot.

Elsa Laula Renberg (1877 – 1931) lei njunnošis čoahkkima lágideamis. Elsa Laula Renberg lei ovddasmanni sámiid ja nissoniid politihkalaš vuoigatvuođaid rahčamušas. Renberg ávžžuhii erenoamážit sámi nissoniid organiseret iežaset ja bargat vuoigatmeahttunvuođa ja gillámušaid vuostá, ja nu sihkkarastit iežaset álbmoga boahtteáiggi.

Elsa Laula Renberg lei maiddái son gii vuođđudii «Brurskanken Samiske Kvindeforening», mii álggahuvvui Helgelánddas Nordlánddas juovlamánu 5. beaivvi 1910. Searvvi ulbmilin lei bargat dan ovdii ahte Nordlándii ásahuvvo skuvla sámi mánáide, ja muđui bargat bajásčuvgehusain sámiid guovdu.

Sámi nissonat okkuperejedje stádaministara kantuvrra

Álttá-Guovdageaineanu báddadeami vuosttaldeami oktavuođas okkuperejedje 15 sámi nissona stádaministara Gro Harlem Brundtland kantuvrra. Diet dáhpáhuvai guovvamánu 6. beavvi 1981. Ovttas eará akšuvnnaiguin dien áigge lei dat vuođđun dasa go dát ásahuvvojedje: Láhka geassemánu 12. beaivvi 1977 nr. 56 Sámedikki ja eará sámi vuoigatvuođaid birra – Sámeláhka, Vuođđolágaparagráfa 110a 1988:s (dál § 108) ja Sámediggi 1989:s.

 

Tips en venn Skriv ut