Ájahallan Suoma álgoálbmotpolitihkas joatkahuvvá

Duorastaga Stáhtaráđđi dohkkehii olmmošvuoigatvuohtapolitihkalaš čielggadeami addima Riikkabeivviide. Riikkabeaivvit ráhkadit olmmošvuoigatvuohtapolitihkalaš čielggadeamis smiehttamuša dán čavčča áigge. Válmmaštallama ovddasvástádus lea válljagottiin, mat leat áššiin dahkamušas. Olmmošvuoigatvuohtapolitihkalaš čielggadeapmi addojuvvo okte válgabajis ja dat lea dehálaččamus áššegirji, mii stivre Suoma olmmošvuoigatvuohtapolitihka. Jearaldagas lea njealját čielggadeapmi. Čielggadeamis gieđahallojuvvo vuosttaš geardde Suopma olmmošvuoigatvuohta-dilli, ovdal čielggadeamit leat vuojulduvvan dušše ulbmila áigumuša ovdanbuktimii. Buot Suoma addin olmmošvuoigatvuohtapolitihkalaš čielggadeamit gávdnojit olgoáššiidministeriija siidduin: http://formin.finland.fi/public/default.aspx?nodeid=34787&contentlan=1&culture=fi-FI Čielggadeamit leat dađibahábut dušše suoma-, ruoŧa ja eŋgelasgillii. Sámediggi lea cealkámušastis 12.3.09 gáibidan čielggadeami jorgaleami sámegillii.

Olmmošvuoigatvuohtapolitihkalaš čielggadeapmi lea almmolaččat bohciidahttán ságastallama rievtti mielde dušše guovtti ášši dihte: olmmošvuoigatvuohtaorgána vuođđudeami ja ILO 169-soahpamuša ratifiserema dihte. Ráđđehus lea mearridan vuođđudit olmmošvuoigatvuohta-institušuvnna riikkabeivviid vuoigatvuohtakánslera virgedoaimmahaga oktavuhtii. Dát lea buorre ođastus ja Sámediggi lea cealkámušainis maid dan dorjon. ILO 169-soahpamuša ratifiseren lea váldojuvvon čielggadeapmái čielggadanvuloš ulbmilin. Sátnehámit leat molsašuddan, muhto olmmošvuoigatvuohtapolitihkalaš čielggademiin jagi 1998 rájes Ilo 169-soahpamuša ratifiseren lea seilon ulbmilin. Ráđđehus lea bisson logalažžan soahpamuša ratifiseremis sorjjakeahttá ráđđehusvuođus. Álohii ulbmil lea báhcán ollahuvakeahttá ja nu geavvá dálnai vuoigatvuohtaministtar Tuija Braxa 4.9. Lapin Radioi addin jearahallama vuođul. Jearahallamis son cealká, ahte dán válgabajis lea ulbmil ráhkadit eavttuid soahpamuša ratifiseremii. Ieš ratifiseren bázálii čuovvovaš ráđđehusaid duohkái dego ovdalnai. Sávan dieđusge ahte dát eavttut ráhkaduvvole, muhto lean hui skeptalaš.

Stáhtaráđđi ii leat badjelaš guovtti doaibmajagis áigge beassan ovttamielalašvuhtii mot dat ovdána sápmelaččaid sajádaga buorideamis ja ráđđehusas ii leat go dušše goalmmádas válgaáigodagastis olláhuhttit áigumušaidis. Almmolašvuhtii áššis addojuvvojit ruossalaš dieđut, eanan- ja meahccedoalloministeriija stáhtačálli Jouni Lind dajai mannan gaskavahku Lapin Kansa –aviissas, ahte ráđđehus ságastallá sámiid sajádaga buoriodeamis dán čavčča ja ráhkada evttohusas juovlláid rádjái, goas dat váldá Sámedikki ráđđádallamiidda mielde ja buktá evttohusa nappo Sámedikki dohkkeheapmái. Vuoigatvuohtaministtar bealistis dadjá iežas sávvat, ahte ráđđádallamat Sámedikkiin viggojuvvojit álggahuvvot nu jođánit go vejolaš ja ulbmil lea maid olmmošvuoigatvuohtapolitihkalaš čielggadeami siste. Jos ulbmilin lea ráhkadit eavttuid Ilo 169-soahpamuša boahttevaš ratifiseremii, nu ráđđádallamat galget galget soahpamuša gáibidan vuogi mielde dáhpáhuvvat ovttasbarggus Sámedikkiin. Stáhtačálli Lind málles ná ii šatta. Dan dáhpáhusas ballun lea maid dat, ahte jos Sámediggi ii dohkket ministeriijaid ráđđádallan evttohusa, de Sámediggi steampilastojuvvo sivalažžan dasa ahte soahpamuš ii ratifiserejuvvo. Brax lea Lapinradio jearahallamis ráddjen eananvuoigatvuohtagažaldagatíd boahttevaš ráđđádallamiid olggobeallái, ja ráđđádallamat olláhuhttojuvvojit dušše das, mot sápmelaččaid jietna ja váikkuhanváldi nanosmuvvá ja šaddá nu mearkkašahttin ahte ILO artiklaid 14 ja 15 kritearat gáibádusat deavdahuvvet. Sámediggái heivejit buot ráđđádallamat, main ulbmilin lea sápmelaččaid sajádaga nannen, muhto Ilo 169-soahpamuša ratifiseren gáibida ovttačilggolaččat eananriektegažaldaga čoavdima.

Almmatge Dásseválddi Presideantta vuoimmálaš ávžžuhusa geažil Ilo 169-soahpamuša ratifiseren seailu Suoma stáhta olmmošvuoigatvuohtapolitihkalaš ulbmilin. Geasset Sámedikki oažžun dieđuid mielde orui geavvame nu ahte stáhtaráđđi livččii leamaš sihkkume dán ulbmila. Lea dieđusge buorre, ahte Ilo-ratifiseren lea seilon ulbmili. Dásseválddi presideanta lea Ilo 169-soahpamuša ratifiserema ulbmiliin luovvan Suoma olmmosriektepolitihkalaš linnjá juo vuosttaš olmmošriektepolitihkalaš čielggadeamis 1990-logu loahpas, dalle go lei olgoáššiidministtar.

Ráđđádallamiid eavttut eai leat buorit, jos ráđđehus áigu olláhuhttit Ilo 169-soahpamuša ratifiseremis olmmošriektepolitihkalaš čielggadeami hábmema, mii dárkilit daddjon lea čuovvovaš (davvisámegielat jorgalus lea mu dahkan dego maid dás maŋŋel): Áššis jagiid dahkkojun evttohusaid ulbmilin lea leamaš joksat dássedeattolaš, Suoma riikkaidgaskasaš geatnegasvuođaid deavdi čovdosa, mas sápmelaččaid lassin maid eará báikkálaš olbmot besset váikkuhit orrunguovlluideaset geavahusa ordnemiidda. Sámediggi lea olu gerddiid cealkán, ahte báikkálaš olbmot lea eahpesealvves doaba ja lágain dovdameahttun. Jos hábmen olláhuvalii, de dat dárkkuhivččii dan, ahte sámi ruovttuguovllu suohkana olbmuide addojuvvole álgoálbmotvuoigatvuođat eatnama hálddašeami ja oamasteami dáfus. Eavttut ráđđádallamiidda eai leat buorit, jos stáhtaráđđi hálida addit maid suohkana orruide seammalágán vejolašvuođaid váikkuhit guovllu hálddašeapmái go álgoálbmogii. Ilo 169-soahpamuša ratifiseren ii boađe veahášge dan álkibun, jos álgoálbmotrievttit addojuvvojit eará olbmuide, muhto dat šaddá váddáseabbon daningo dilli livččii Ilo-soahpamuša vuostá.

Mun imaštalan man váttis áššis mearrideapmi sáhttá leat. Dát ráđđehus lea doaibmanáigodagas áigge dahkan mearrádusaid, mat váikkuhit hui olu buot suopmelaččaid eallimii ja maid guovdu lea leamaš hui stuora vuostálastin – omd. Alku-fidnu, universiteahttáláhka, báhtareddjiid vuostáiváldimii gullevaš goluid sirdin gárgehanovttasbargoruđaide olláhuhttojuvvoje hui jođánit. Balut, ahte sápmelaččaid vuoigatvuođaid nannen vealahivččii suopmelaččaid, leat duššit. Ilo 169-soahpamuša ratifiseren ii boađe seahkánit vuođđolága dáhkidan suohkaniid iešmearrideapmái iige priváhtaopmodaga suodjái (eananoamasteapmi) aŋkke Sámedikki gáibádusas. Mii beare ratifiserema málliid de šattalii leatge, de lea čielggas, ahte Sámediggi doahttala eavttuid haga Suoma lágaid dego álohii.

Vuordit goitge beroštumiin ráđđádallamiid, jos dat ordnejuvvojit. Daningo eananriektegažaldagaide ii váldojuvvo ráđđádallamiin oaivil, de ráđđádallamat galggale doaimmahuvvot sámedikki, vuoigatvuohtaministeriija, oahpahusministeriija, bargo- ja ealáhusministeriija, ruhtaministeriija ja oaiveministara gaskka. Supmii Ilo 169-soahpamuša ratifiseren lea beaggingažaldat, dego presideanta Tarja Halonen lea cealkán Čeavetjávrres. Suopma neavvu eará riikkaid ON:s olunai, ja jáhkehahttivuohta dat gal manna jos Suopma ii divššo iežas geatnegasvuođaid. Suopma ohcá maid ON:a dorvvolašvuohtaráđi lahttuvuođa ja dalle earenoamážit Ilo 169-soahpamuš galggalii leat ratifiserejuvvon. Suoma riikkaidgaskasaš olmmošriektepolitihkalaš ulbmiliin celkojuvvo, ahte Suopma viggá nannet álgoálbmogiid sajádaga nu ahte ovddida ON:a ollesčoakkáma jagi 2007 dohkkehan, álgoálbmogiid rivttiid gieđahalli julggaštusa ulbmiliid olláhuvvama ja joatká doarjagis ON:a álgoálbmotorgánaid doibmamii. Ulbmil lea buorre ja doarjunveara. Muhto maid ruovtturiikkas galgá olláhuhttit álgoálbmotjulggaštusa, muđuid Suoma doaibma báhca hui ruossalassan. Riikkaidgaskasaš eamiálbmotpolitihka dáfus livččen sávvan, ahte olmmošvuoigatvuohtapolitihkalaš čielggadeapmi livččii dahkan konkrehtalažžan dan mot julggaštusa ulbmil olláhuhttojuvvo. Ulbmil galggalii vuhttot Suoma doaibmamis ON:s, gárgananovttasbarggu mearreruđaid juohkimis ja eamiálbmogiid demokratiijafidnuid gárgeheamis.

Olmmošriektepolitihkalaš čielggadeamis lei juoga buorrenai. Sámedikki sitkadis evttohusat ja Suoma oažžun ávžžuhusat ON:s ja Eurohpa Ráđis leat dolvon dasa, ahte stáhtaráđđi lea bidjan ulbmilin sámegiela ealáskahttinprográmma ráhkadeami. Dát lea positiiva ođas ja sávan ahte ášši váldojuvvo boahtte jagi bušehttii ja bargu álggahuvvo dakkaviđe. Bušeahttaráđđádallamiid bohtosiid vuođul ášši goitge dáidá fas sirdásit, daningo ášši ii gávdno bušeahttaevttohusas, aŋkke vel. Sámedikki stivra addá cealkámušas olmmošriektepolitihkalaš čielggadeamis boahtte čoakkámis ja dahkat iežamet evttohusaid mot áššis galgá ovdánit. Doalvut cealkámušamet riikkaidgaskasaš olmmošvuoigatvuohtaorgánaid dihtui.

Sámedikki addin cealkámušaš olmmošvuoigatvuohtapolitihkalaš čielggadeapmái lea váldojuvvon vuhtii šállošahtti unnán. Sámedikki cealkámuš gávdno sámedikki ruovttusiidduin cealkámušat 2009-gaskabláđis. Čielggadeamis daddjojuvvo, ahte sápmelaš nissonolbmot muosáhit ain máŋggageardán vealaheami ja sis lea ee. váttisvuođat oažžut áššáigullevaš dearvvašvuohtadivššu Davvi-Suoma doavtterváilli dihte. Dasa lassin sámi politihkas ii váldojuvvo vuhtii soahkabeali geahččanguovlu ja sápmelaš nissonolbmuid politihkalaš ovddastus lea bistteheapme sihke sámi suohkaniin ja váldegotti dásis.
Sámediggi lea 12.3.09 cealkámušastis vástidan dán hábmemii ná: Davvi-Suoma doavttervátni, sámegiel sosiála- ja dearvvašvuohtabálvalusaid váilevašvuohta ja guhkes gaskkat eai leat duššefal sápmelaš nissonolbmuid váttisvuohta, muhto váttisvuohta gusto buot sápmelaččaide. Sámegiel sosiála- ja dearvvašvuohtabálvalusat leat buot sápmelaččaide váilevaččat, eaige dat sáhte adnojuvvot earenoamážit sápmelaš nissonolbmuid vealaheaddjin. Sosiála- ja dearvvašvuohta-balvalusaid olis ii sáhte hupmat máŋggavuđot vealaheamis, muhto jearaldat leat struktuvrralaš vealaheamis, mii guoská buot sápmelaččaid.

Sámediggái leat boahtán eanet nissonolbmot mannan válggain. Dálá sámedikki áirasiin ovcci (9) dehege badjel 40 % sámediggeáirasiin leat nissonolbmot. Sámedikki I várreságadoalli lea nissonolmmoš. Nissonolbmuin leat guokte lávdegotti ságadoallin ja golbma várreságadoalli (oktiibuot viđa lávdegottis). Sámedikki stivra lea mearridan ráhkadit sámediggái dásseárvo- ja ovttaveardásašvuohtaplánaid. Sápmelaš nissonolbmuin eai sáhte danin leat váttisvuođat beassat sámi politihkkii. Sápmelaš nissonolbmuid buohta vealaheaddjin sáhttá atnit dáláš servodatráhkadusa, mii váttásnuhttá ja eastá sápmelaš nissonolbmuid oassálastima árbevirolaš ealáhusaide ja earenoamážit bohccuiguin bargamii. Dán bonjuvuođa galggalii eanan- ja meahccedoalloministeriija divvut.

Máhcan eará áigeguovdilis áššiide ja čoakkánságaide čuovvovaš bloggas.

Roavenjárggas 6.9.2009

Juvvá Lemet