lauantaina 18. lokakuuta 2008

Ajatuksia aluehallintouudistuksesta

Suomessa mullistetaan valtion aluehallinto täysin, läänit lakkaavat olemasta vuoden 2009 lopussa ja nykyiset muut valtion aluehallintoviranomaiset eli tiepiirit, ympäristökeskukset, metsäkeskukset ja TE-keskukset myös lakkautetaan. Kaikki valtion aluehallintoviranomaistehtävät jaetaan kahdelle uudelle aluehallintoviranomaiselle, Ellulle, joka keskittyy elinkeinoihin ja Allulle, joka keskittyy aluekehittämiseen. Uudistus säilyttää maakuntien liittojen aseman ja tehtävät pääasiallisesti ennallaan, lisäten kuitenkin myös tehtäviä ja valtaa. Uudet virastot aloittavat toimintansa vuonna 2010. Viimeisimmän tiedon mukaan Lappiin on tulossa kummatkin aluehallintaviranomaiset.

Lääninhallitukset toteuttavat nykyisin ennen kaikkea valvonta- ja rahoitustehtäviä. Lapin lääninhallitus valvoo saamenkielisen sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä opetuspalvelujen toimivuutta. Sosiaali- ja terveyspalvelujen valvontatehtävät esitetään ainakin nyt siirrettävän terveydenhuollon oikeusturvakeskukselle johon yhdistetään myös sosiaalipalvelujen valvonta. Toiminnan alueellisuudesta ei ole vielä varmuutta. Uudistus kulkee ALKU-hankkeen nimellä ja sitä voi seurata osoitteesta http://www.vm.fi/vm/fi/05_hankkeet/022_alku/index.jsp Uudistusta valmistelee 12 työryhmää, joissa on noin 250 edustajaa. Saamelaiskäräjien edustajaa ei ole mahtunut näiden 250 edustajan joukkoon vaatimuksistamme huolimatta.

Aluehallintouudistus on suurin koskaan tehty uudistus valtion paikallishallinnon alalla. Samanaikaisesti on käynnissä myös kunta- ja palvelurakenneuudistus, sosiaali- ja terveysalan KASTE-hanke, valtionosuusjärjestelmän uudistus sosiaali- ja terveystoimen alalla ja terveydenhoitoa ohjaavan lainsäädännön kokonaisuudistus. Asiat etenevät kovalla vauhdilla. Itse suhtaudun hieman skeptisesti jatkuvaan uudistamiseen ja kehittämiseen, koska se vie aikaa normaalilta virkatyöltä. En ole myös varma, että miten paljon kustannussäästöjä virastojen lakkauttaminen ja yhdisteleminen loppujen lopuksi tuo. Mutta aika näyttäköön ja toivon tietenkin että uudistus parantaa saamelaisten asemaa ja oikeuksia. Toivon myös että kansalaisten ja eri intressiryhmien näkemykset pääsevät uudistuksessa kuuluviin ja että asiasta keskusteltaisiin aidosti, koska uudistus tulee vaikuttamaan merkittävästi kansalaisten palveluihin, edunvalvontaan ja elinkeinojen kehittämiseen.

Saamelaiskäräjien puheenjohtajana olen aidosti huolissani uudistuksen vauhdista ja laajuudesta, koska saamelaisten asema ja oikeudet uhkaavat jäädä uudistuksessa jalkoihin. Toinen asia josta olen huolissani on se, että koska uudistukset etenevät näin nopeasti, tulevalla saamelaisten oikeuksia ILO 169-sopimuksen valossa käsittelevällä oikeusministeriön, maa- ja metsätalousministeriön ja saamelaiskäräjien muodostamalla työryhmällä ei ole mahdollisuutta vaikuttaa riittävästi ALKU-hankkeeseen ja osaltaan asioissa joudutaan tekemään päällekkäistä työtä.

Saamelaiskäräjien osalta teemme tässä ALKU-hankkeen uudistuksessa esityksiä ja aloitteita tulla eri työryhmien kuultaviksi, mutta mahdollisuutemme päästä vaikuttamaan ovat rajalliset. Me yritämme lausunnoilla ja esityksillämme ennen kaikkea estää saamelaisen kulttuuri-itsehallinnon heikennyksiä ja vahvistaa saamelaiskäräjien ja saamelaisten asemaa. Lausunnostamme huolimatta ALKU-hanke esittää väliraportissaan, että saamelaisen kulttuuri-itsehallinnon ja saamen kielilain valtionavustustehtäviä siirrettään oikeusministeriöltä uusille valtion paikallishallintoviranomaisille. Lisäksi ehdotetaan, että opetusministeriöltä siirretään aluehallintaviranomaisille saamen kielen ja –kielisen opetuksen valtionavustustehtävät perus- ja toisen asteen opetuksessa.

Saamelaiskäräjät on vastustanut näitä esityksiä eikä näkemyksiämme ole huomioitu asian valmistelussa, eikä saamelaiskäräjiä ole kuultu näitä ehdotuksia valmistellessa. En oikein ymmärrä mitä lisä-arvoa, säästöä tai tehokkuutta näillä esityksillä saavutettaisiin. Ennen kaikkea koen esitykset saamelaista kulttuuri-itsehallintoa heikentävänä. Saamelaiskäräjät on ehdottanut, että saamen kielilakiin liittyvät rahoitustehtävät tulee siirtää kokonaisuudessaan saamelaiskäräjien kautta myönnettäväksi. Saamelaisen kulttuuri-itsehallinnon rahoitus tulee olla lakisääteisesti ohjattua oikeusministeriön alaisuudessa. Väliraportin esitys toteutuessaan tarkoittaisi sitä, että saamelaiskäräjät toimisi valtion paikallishallinnon alaisuudessa. Esitys heikentäisi saamelaista kulttuuri-itsehallintoa ja epäilen vahvasti onko esitys perustuslain ja kansainvälisten sopimusten mukainen.

Ympäristöministeriön toimialalta ehdotetaan siirrettäväksi aluetasolle pääasiallinen lupahallinto, valtionavustusten ja -korvausten jako , kanteluiden käsittely ja hyväksymiset ja niiden vahvistukset. Saamelaiskäräjien yhteistyö on sujunut aina erinomaisesti Lapin ympäristökeskuksen kanssa. Näiden keskeisten tehtävien eli esimerkiksi hoito- ja käyttösuunnitelmien vahvistuksien siirtäminen aluehallinnolle ei ole ongelmatonta, koska tuleva ympäristöhallinto tulee olemaan osa elinkeinojen aluehallintoa paikallistasolla. Ympäristöasioiden käsittelyissä ja kanteluissa kohtaavat usein useat eri ristiriidat ja niiden käsittely on hyvä etäännyttää joissakin asioissa keskushallinnolle. Osaltaan pelkään ympäristöministeriön hallinnon asiantuntemuksen pirstoutumisen ja kokonaiskuvan hajaantuvan eri aluehallintaviranomaisiin. Ympäristöministeriössä on nykyisin huippuasiantuntijoita ja pelkään että uudistus voisi jättää heidän asiantuntemuksensa huomiotta ja hajaannuttaa ympäristönsuojelun valvonta- ja kehittämiskenttää. Esitys on vielä alkuvaiheessa, mutta tällaiset mietteet minulle tuli tässä vaiheessa ALKU-työtä – toivottavasti pelkoni osoittautuvat aiheettomiksi.

Asia on hyvin tärkeä ja vaatii kansalaiskeskustelua. Toivon myös saamelaisjärjestöjen aktiivisuutta asiassa.


Oulussa 18.10.2008

Klemetti Näkkäläjärvi 

2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Don cálát: Saamelaiskäräjät on ehdottanut, että saamen kielilakiin liittyvät rahoitustehtävät tulee siirtää kokonaisuudessaan saamelaiskäräjien kautta myönnettäväksi. Saamelaisen kulttuuri-itsehallinnon rahoitus tulee olla lakisääteisesti ohjattua oikeusministeriön alaisuudessa. Väliraportin esitys toteutuessaan tarkoittaisi sitä, että saamelaiskäräjät toimisi valtion paikallishallinnon alaisuudessa. Esitys heikentäisi saamelaista kulttuuri-itsehallintoa ja epäilen vahvasti onko esitys perustuslain ja kansainvälisten sopimusten mukainen.
Ná dása gal ferte juoidá dahkat- sámeassit leat riikadási- eai dusseLappi guovllu guovlloháddahusa assi.
Gal mu mielas ruhtadeami sihke skuvla- ja giellalága assiin sahtasii sirdit sámeDiggái gohan fal dat DASTO MUITTASII FUOLAHIT MAID SAMIGUOVLLO OLGGOBEALDE ASSI SAMIID ASSIIN.

Juvvá Lemet - Klemetti Näkkäläjärvi kirjoitti...

Hei ja giitu kommeanttas. Guovlohálddašanođastus mii guoská Sámi leana lea mávssolaš ášši. Dat ii goit cakka eret dan duohtaášši, ahte sámiid ruovttuguovllu olggobealde orru sápmelaččaid áššiid ovddideapmi lea dehálaš. Dálá láhkaásahan dilli ii goit daga vejolažžan dan, ahte Sámediggi basttálii atnit ávvira dáid sápmelaččaid áššiid ovvdideapmi nu bures go dasa livččii dárbu. Dálá dilis áidna vuohki lea addit cealkámušaid ja dahkat álgagiid ja evttohusaid. Dieđusge kulturmearreruđaid juohkima bakte sáhttá veaháš doarjut sámi guovllu olggobealde orru sápmelaččaid kultuvrralaš dili. Sámedikki ulbmilin lea ahte láhkaásahemiin ja ruhtademiin sáhtálii dorvvastit sámiid ruovttuguovllu olggobealde orru sápmelaččaid dili daningo sápmelaččat leat Suoma álgoálbmot fuolakeahttá das gos orrot. Seammás Sámediggi ferte goit geahččalit dorvvastit sámiid ruovttuguovllu sápmelaččaid dili. Muhtin boahttevaš blogiin áiggon gieđahallat viidáseappot sámi ruovttuguovllu orru sápmelaččaid áššiid ovddideami. Hástalan lohkkiid ovttas muinna suokkardallat vugiid mot sáhttá atnit ávvira sámegiela ja sámi kultuvra dilis sámiid ruovttuguovllu olggobealde. Máhccat áššái.

Juvvá Lemet