Álbmotbeaivevahku dovdamušat

Moatti hohpos bargovahku maŋŋel lea áigi bidjat áiggedássái blogga guhkes áigái. Álbmotbeaivevahku sámediggi, nuortalašráđđi ja meahcceráđđehus sohpe oktasaš evttohusteaset vuovdesertiserenkriteran 27 disdaga 3.2., man maŋŋel dat manai sámedikki gieđahallamis dan stivrra áššelistui ja 13.2. fas vuovdesertifiserenbargojoavkku gieđahallamii. Dan maŋŋel vuovdesertifiserenbargojoavkku buot kritearat mielde lohkkon kriteara 27 bohtet viiddes cealkimii ovdan daid loahpalaš dohkkeheami. Dalle maid sámediggi sáhttá vel cealkit áššis.

4.2. oassálasten Helssegis riikkabeivviid rahpandoaluide. Duorastaga bukten sámedikki dearvvuođagaid Roavenjárggas dollojun Miella 2009-beivviide. Miella-beaivvit gieđahalle mielladearvvašvuohtabálvalusaid. Mu doallan sáhka dán dilálašvuođas gávdno suomagillii sámedikki puheet (ságat) 2009 –siidduin. Dađi bahábut mus ii lean vejolašvuohta báhcit guldalit Miella-beivviid ovdaságaid, prográmmii lei merkejuvvon mu beroštahtti oassi, mii gieđahalai sámi ruovttuguovllu mielladearvvašvuohta- ja sosiála- ja dearvvašvuohtabálvalusaid. Rahpansáhkavuoruid maŋŋel vuoddjájin Avvilii, gos lei meahcceráđđehusa ja sámedikki oktasašbargojoavkku čoakkán. Gieđahalaimet ee. jagi 2009 ovttasbarggu ja áigeguovdilis áššiid.

Bearjadaga ledjenai álbmotbeaivedoalut, jagi merkkašahttimus beaivi sápmelaččaide. Álbmotbeaivi beroštahttá viidát maid váldokultuvrra media ja šaddenge searvat olu jearahallamiidda riikkaradioi ja TV:ái dego maid adden jearahallamiid sámiradioi, leanadási guovlluradioi ja Anára báikkálaš rádioi ja maiddái aviissaide. Dan dáfus álbmotbeaivi lea sámi politihkkara áđamus áigi. Dalle sáhttá cealkit oainnuidis sámi áššiin ja dieđusge deaivat sápmelaččaid. Álbmotbeaiiđit oassálasten sámi oahpahusguovddáža, sámedikki ja sámi musea Siidda oktasaš seminárii Sápmelaš 2009. Dollen dilálašvuođa rahpansága, mii gávdno ollislaččat sámedikki ruovttusiidduin sihke sáme- ja suomagillii ságat-gaskabláđis. Guldalin vel sámedikki skuvlenčálli ovdasága sápmelaš identitehtas, muhto dađi bahábut mus ii lean vejolašvuohta báhcit guldalit seminára eará miellagiddevaš ovdaságaid. Mun šadden oainnat doapmat Gáregasnjárgii álbmotbeaivvi ávvodoaluide.

Ledjen duođaid heahkastuvvan Gáregasnjárgga álbmotbeaivvi ávvodoaluin ja earenoamážit dan oktasaš vuoiŋŋas, mainna dáhpáhus lei válmmaštallojuvvon. Gáregasnjárgga giliviessu lei garra buollašiin fuolakeahttá dievva ja doppe lei liekkus mielladilli. Bukten dilálašvuhtii oanehis dearvvuođagaid sámedikki beales. Álbmotbeaivvi prográmmas ledje sámi mánáid lávlumat ja dánssačájáhusat, oanehisfilmmat ja dieđusge Sámi leavgga bajás geassin ja Sámi soga lávlla lávlun ovttas. Beasaimet vel borrat árbevirolaš sámi borramušaid: guhppáriid, márffiid ja ađđamiid. Lei duođaid suohtas oassálastit dákkár ávvodoaluide, mas searvvušvuohta vuhttui liekkus vuogi mielde.

Dát lei vuosttaš álbmotbeaivi munnje, man ávvudin sámedikki ságadoallin. Lei somá gullat Sámi radios, ahte sierra guovlluin Sámis ja dan olggobealdenai lágiduvvoje sierralágán álbmotbeaivve seminárat, ávvodoalut ja dáhpáhusat. Álbmotbeaivi lea symbolalaččat dehálaš ja earenoamážit munnje, daningo dalle munnje bohtet millii ovddit buolvvaid joksosat álbmotbeaivvi áigái oažžuma várás ja sámi kultuvrra boahtteáiggi dorvvasteami várás.

Vuottesjávrres 15.2.2009

Juvvá Lemet