Mus lei stuora gudni oassálastit Árktalaš ráđi čoakkámii álgovahku Tromssas. Oassálasten čoakkámii Suoma sáttagottis, man jođiheaddjin lei olgoriikaministtar Alexander Stubb. Čoakkámii oassálaste sulaid golbmačuođi ovddasteaddji stáhtaid sáttagottiin, álgoálbmogiid ovddasteaddjit ja dárkojeaddjit. Ieš Árktalaš ráđi čoakkán lei čoakkán lei gasvahkko ja beaivvi ovdal lei giddejuvvon seminára mearrajiehki suddamis. Seminára lei duođaid miellagiddevaš, gulaimet máŋggaid sierra áššedovdiid čilgehusaid dálkkádatrievdama ovdáneamis ja dan váikkuhusain.
Suoma sáttagoddi čoahkkanii ministtarčoakkáma áigge okte virggálaččabut ja dasa lassin iđitborrančoahkkanemiin. Bukten palaverain ovdan sápmelaččaid oainnuid dálkkádatrievdamis ja beasaimet ministtar Stubbiin ságastallat maid sámiid riektedili ovddideamis. Oktasašbargu Suoma sáttagottis doaimmai hui bures. Ministtar Stubb lea kommenteren čoakkámiid iežas bloggas čujuhusas: http://www.alexstubb.com/fi/ Ealáskahtán bloggan govain, mas moai ministtar Stubbiin ledne čoakkánbottas.
Okta seminára miellagiddevaččamus osiin lei nobelvuoiti, Amerihkaid ovttastuvvan stáhtaid ovddeš várrepresideanta Al Gore ovdasáhka dálkkádatnuppastusa váikkuhusain. Gore deattuhii, ahte dálkkádatrievdan lea jođálnuvvan mearkkašahtti ládje, iige šat sáhte ájahallat, muhto dálkkádatrievdama dustema dihte galgá álggahuvvot dakkaviđe bargu, mii váikkuha njuolga dasa. Al Gore lea duođaid meašttir hupmat ja son leage bargan earenoamáš buori barggu dálkkádatrievdama diđolašvuođa lasiheamis ja son lea čeahppi populariseret dutkandieđu. Gore deattuhii earenoamážit jihkiid suddama váikkuhusaid ja mearagierraga badjáneami sosiála ja birasváikkuhusaid. Gore dego maid semináras hupman dutkit bukte ođđa dieđu gieba ja unnagavjačalmmážiid váikkuhusain dálkkádatrievdamii. Unnagavjačalmmážat šaddet earenoamážit johtalusas ja sajušdolas. Unnagavjačalmmážat fievrasit vaikko man guhkás ja go dat šaddet muohta- ja jiekŋagierraga nala de giera gámoda ja danin muohta ja jiekŋa njammaba beaivesuonjardeami eambbo ja dainna lágiin jođálnuhttiba suddanproseassa. Árktalaš guvlui gávjačalmmážat lavdet industriijariikkain.
Semináras almmustuhttojuvvui Árktalaš guovllu áiccadan- ja árvvoštallanprográmma AMAP (Arctic Monitoring and Assesment Programme) raporta, mas gieđahallojuvvui earenoamážit mearadási loktaneapmi. Ruonaeatnama ja Lullinannáma jihkiid suddan uhkida loktet máilmmiviidosaččat mearačázi dási mettariin vel dán čuođijagi áigge. Čoakkámis ovdanbuktojun ođđaseamos dutkanbohtosiid mielde eananspáppa globála liekkasvuohtadilli loktana. Jos bázahusaid eai goaza mearkkašahtti ládje, de eananspáppa temperatuvra loktana unnimusat 4,5 ceahki vel dán čuođijagi áigge. Máilmmiviidosaš dásis mearagierraga loktaneapmi dagaha juobe čuđiid miljovnnaid dálkkádatbáhtareddjiid bággomuotkuma ja maiddái heađi ráinnas čázis. Gulaimet čoakkámis, ahte Himalaja muohttaga ja jieŋa suddama geažil vuollegis Bangladesh šaddá stuora vuorrádusaid sisa. Mearagierraga loktaneapmi ja Himalaja suddan boahtiba buktit stuora oktasašváikkuhusaid, gilvineanan gárta viidát čáze vuollái, ráinnasčáhcefuorkkát vátnot, golgodávddat lassánit dego maid dulvvit ja arvvit. Dilli sáhttá doalvut dasa, ahte juobe logiid miljovnnaid mielde olbmot šaddet bákkus muotkut olmmošmeari dáfus stuora Bangladeshis eret. Dilli váikkuha dalle diehttelas oba Bangladesha ekonomiijai ja servodahkii. Unna suoloriikkažat sáhttet juobe báhcit ollásii čáze vuollái mearadási loktaneami geažil.
Álgoálbmotoainnu seminárii buvttii professor Ole Henrik Magga. Son deattuhii golbma ášši dálkkádatrievdama dustemis: 1) Árktalaš ráđi iežas aktiivvalaš doaimma, 2) ON:a álgoálbmotjulggaštusa olláhuhttima ja 3) dieđu lasiheami. Álgoálbmotjulggaštusa olláhuhttin lea Magga oainnu mielde buoremus vuohki dálkkádatrievdama dustemis ja dasa vuogáiduvvamis álgoálbmogiid geahččanguovllus. Jagis jahkái dálkkádatrievdanraporttat bohtet ain vearrábun, dego Al Gore maid ovdaságastis dajai. Árktalaš álgoálbmogiidda dálkkádatrievdan buktá stuora váikkuhusaid. Inuihtaid vejolašvuođat meahcástit gáržot mearrajieŋa suddama mielde ja maiddái ealli- ja šaddošlájat bohtet rievdat. Riddoguovllu álgoálbmogat sáhttet šaddat bággomuotkut mearadási loktaneami geažil.
Sápmelaččaide nuppástusat bohtet leat stuorrát, boazodoallu váttásnuvvá dálkkádaga ja ealli- ja šaddošlájaid rievdama mielde. Sápmelaččat bajiduvvoje ovdan sihke Suoma ja Ruoŧa olgoriikkaministariid sáhkavuoruin ja maiddái nobelvuoiti Al Gore namuhii modearnna sámi kultuvrra ja dan kulturgárganeami dehálašvuođa ja válddii ovdan maid sápmelaččaid boazodoalu vejolaš váttisvuođaid dálkkádatrievdama geažil. Stáhtaid sáttagottiin lei mu lassin Norgga sámedikki presideanta Egil Olli. Sápmelaččaid oassálastin čoakkámiidda adnojuvvui hui mávssolažžan. Egil Olli buvttii ministtarčoakkámii oanehis davvisámegiel dearvvahusa. Čoakkán vuođđudii dutkibargojoavkku, man bargun lea ráhkadit raportta mearrajieŋa suddama skenáriain ja váikkuhusain máilmmiviidosaččat.
Buori válbora buohkaide mu blogga lohkkiide!
Vuottesjávrres Válborbeaivve 2009
Juvvá Lemet
0 kommenttia:
Lähetä kommentti