Beassášdearvvuođagat

Mannan vahku Sámediggi ráđđádalai guovlluhálddašeami ođasnuhttimis (ALKU-fidnus) ruhtaministeriijas. Sámedikki ovddasteddjiin r áđđádallamiin ledje mu ja hálddahus-hoavdda lassin ALKU-fidnu cealkámuša válmmaštallan lávdegottiid áššegieđahallit. Ráđđádallamiid vuođđun lei Sámedikki dievasčoakkáma dohkkehan cealkámuš ALKU-fidnus. ALKU-ráđđádallamat leat leamaš oanehaččat ovdan Lapin Kansas sihke lapinradio ja sámi rádio ođđasiin, muhto ođđasiin eai leat beassan beare čiekŋalassii ja muhtin oassái daidda ledje báhcán maid áššemeattáhusat.

Sámedikki dehálaččamus ulbmilat ráđđádallamiidda vuođđuduvve dieđusge sámedikki cealkámuššii. Dehálaččamus ulbmil lei, ahte sámi kulturiešstivrema livččii galgan sáhttit gárgehit maid ALKU-fidnus ja sirdit bargguid maiddái Sámediggái. Ruhtaministeriija ii dađi bahábut váldán bealljái Sámedikki vuđolaččat ákkastallan evttohusa. Nubbin ulbmilin lei dat, ahte sámedikki doaimma ruhtadeapmi, sámi giellalága 31. § ruhtadanbarggut ja sámi oahpahusa stáhtaveahkkedoaimmat eai galgga sirdojuvvot guovllu dássái. Oktiibuot dáid bargguid sirdimis lea 0,4 olmmošbargojagi váikkuhus ja dat máksá dan, ahte bargguid sirdimiin ii sáhtále bálkáhit oba ovtta bargige lasi Sámi leana guovlohálddašan-virgedoaimmahahkii, AVI:ii. Dát evttohusat leat leamaš mielde ALKU-fidnu álggu rájes, eaige dat leat gieđahallojuvvon eará sajes go ALKU-fidnu bargojoavkkuin. Vuoigatvuohta-ministeriijage ii leat čatnasan dáidda sirdimiidda. Vuoigatvuohtaministeriija ovddasteaddji buvttii ráđđádallamiin ovdan, ahte jos Sámediggi vuostálastá vuoigatvuohtaministeriija hálddašansuorggi bargguid sirdima, de dat eai sirdojuvvo. Ráđđádallamiin ruhtaministeriija celkkii liikká doalvut ášši ALKU-bargojoavkkuid gieđahallamii. Sámi oahpahusa stáhtaveahkkebarggut šaddet sirdojuvvot Sámi leana AVI:ii sámedikki vuostálastimis fuolakeahttá.

Ráđđádallamiid goalmmát guovddáš ulbmil lei sámegiel bálvalanovttadaga oažžun sámiid ruovttuguvlui, mii fálalii sihke guovlluhálddašan- ja ealáhusbálvalusaid. Ruhtaministeriija ovddasteaddji oaivvildii, ahte láhkaevttohus lea rievdaduvvon cealkingulaskuddama maŋŋel nu ahte sáhttet vuođđuduvvot veahádatgielaid ovttadagat. Geavadis lága dálá hábmen ii easttále sámegiel bálvalanovttadaga vuođđudeami. Sámedikki oainnu mielde láhka galggalii leat eambbo geatnegahtti - ja sámegiella álgoálbmotgiellan, mas lea iežas láhka, galggalii namuhuvvot sierra. Veahádatgiellasajádat lea čádjidahtti.

ALKU-ráđđádallamat bukte beahttašumi, daningo ALKU-fidnus ii leat oba viggamušge sámi kulturiešstivrema dorvvasteapmái Vanhasa ráđđehusprográmma mielde iige sámi kulturiešstivren gárgehuvvo vaikko dát ulbmil lea leamaš ráđđehusa evttohussan juo dalle go sápmelaččat vuosttaš geardde váldojuvvo Suoma vuođđoláhkii 1990-logu mielde. Lea maid morašlaš, ahte šaddat duostut sámi kulturiešstivrema geahnohuhttimiid iežamet cealkámušain ja ráđđádallamiin, daningo ministeriijain ii leat dárbahassii diehtu sápmelaččaid álgoálbmotsajádagas iige diehtu sámi kulturiešstivrema luonddus iige miella gudnejahttit sámiid álgoálbmosajádaga láhkaođastusain.

Gielddaid stáhtaossodatvuogádaga ođasnuhttimis diehtu lea boahtán eanas aviissaid bakte ja diehtu lea molsašuddan hui olu. Ođastus vuođđuduvvá ráđđehusprográmmii ja dat lea válmmastallojuvvon ruhtaministeriijas. Sámediggi lea viggan beassat mielde stáhtaossodatvuogádaga ođasnuhttinráđđádallamiidda ja leat dahkan áššis álgagiid ja evttohusaid. ALKU-fidnu maid guoskkaha stáhtaossodatvuogádaga. Ođastusas leat ožžon geavadis dušše aviisadieđuid ja álgogiđa oba ođastus lei bissehuvvon ekonomalaš heajos áiggi geažil. ALKU-fidnu raporttain leat beassan lohkat, ahte stáhtaossodatvuogádaga ođastusas evttohuvvo sámegiel sosiála- ja dearvvašvuohtabálvalusaide dárkkuhuvvon mearreruđa sirdin njuolga gielddaide. Stáhtaministeriija válmmaštallá ruhtadeami sirdima suohkaniidda dán vuođu nalde. Dađi bahábut dát evttohus maid váfistuvvui ráđđádallamiin.

Sámediggi vuostálastá evttohusa, leimmet ráhkkanan dán evttohussii ja dievasčoakkán celkkii 10.3., ahte sámegiel sosiála- ja dearvvašvuohtabálvalusaid stáhtaveahki čuoziheapmi galgá seailluhuvvot sámedikkis, ruhtadeapmi galgá addojuvvot ásahusa vuođul ja doarjjadássi galgá loktejuvvot mearkkašahtti ládje. Ruhtadeami sirdin njuolga suohkaniidda heajudivččii sámegiel bálvalusaid, váttásnuhtálii daid ollislaš gárgeheami ja bearráigeahču ja geahnohuhtálii sámi kulturiešstivrema. Buvttiimet oainnumet maid ovdan ALKU-ráđđádallamiin.

Sámedikki kritihkalaš jurddaheami geažil soaitá ruhtaministeriija stáhtačálli Reina bovden Sámedikki gullat, ahte ALKU-fidnus eai leat váikkuhusat sápmelaččaid sajádahkii dego maid gielddaid stáhtaossodatvuogádaga ođastemiinge. Sámedikki vuolggačuokkis ráđđádallamiidda lea sámedikki dievasčoakkáma dohkkehan cealkámuš ALKU-fidnus. Cealkámuša evttohusaid viggat ovddidit buot vejolaš vugiiguin. Ráđđádallamat dollojuvvojit cuoŋománu loahpageahčen.

Dán vahku sámediggi deaivvai vuoigatvuohtaministtar Tuija Braxa. Muitaleimmet sutnje ALKU-fidnus ja sámedikki evttohusain. Vuoigatvuohtaministeriija lohpidii ovddidišgoahtit sámegiel bálvalanovttadatášši. Nubbi ášši ságastallanáššin lei sámedikki bušeahtta. Dán rádjái sámediggi lea dahkan čálalaš evttohusaid doaibmadoarjagisttis iige bušeahtas leat ráđđádallojuvvon ministeriija ja sámedikki gaskka. Evttoheimmet dákkár ráđđádallamiid lágideami ja mu illun vuoigatvuohtaministtar lohpidii ordnet ráđđádallamiid. Ledjen duođaid iluin hirpmahuvvan go muhtin beaivve geahčen ministara deaivvadeami maŋŋel sámediggi oaččui bovdehusa jagi 2010 bušeahttaráđđádallamiidda. Doaivvu mielde vuoigatvuohtaministeriija ovdamearka viidu maid sosiála- ja dearvvašvuohtaministeriijai ja oahpahusministeriijai vai dáid ministeriijaid bakte kanaliserenvuloš ruhtademiin sáhttá maid ráđđádallat. Ságastalaimet ministtar Braxiin maid eará áigeguovdilis áššiin, mat gusket sápmelaččaide ja maiddái sámi ealáhusaid ovddideamis.

Dakkaviđe beassážiid maŋŋel áigedávvalis lea sámedikki stivrra čoakkán ja vuovdesertifiserenbargojoavkku čoakkán Helssegis.

Ráfálaš beassážiid buohkaide mu blogga lohkkiide.

Vuottesjávrres 12.04.2009

Juvvá Lemet