Biodiversiteahttasoahpamuša riikkaraporttas, Poluras ja eará čoakkámiin

Mannan gaskavahkko dohkkehuvvui biodiversiteahttabargojoavkkus Suoma njealját riikkaraporta, mii addojuvvo biodiversiteahttasoahpamuša čállingoddái. Biediversiteahttabargojoavkku ovddasvástádussan lea soahpamuša našuvnnalaš doaibmaprográmma olláhuhttin. Bargojoavkkus leat ovddasteaddjin sierra ministeriijat, eiseválddit ja čanusjoavkkut. Mun ovddastan sámedikki dán bargojoavkkus. Bargojoavku lea gieđahallan raportta miehtá giđa ja loahppaboađusin lea sulaid 150-siidosaš raporta. Čujuhussii http://www.luonnontila.fi/fi/ boahtá geasi áigge lassidiehtu raporttas ja dat geain lea beroštupmi čuovvut ášši sáhttet mannat geahččame liŋkka. Portála lea vel geahččalanmuttos. Raporttas adnon indikáhtorat gávdnojit juo ruovttusiidduin.

Raportta loahppajurddan lea, ahte Suomas (jos juo gal eará riikkainnai) lea buoridanmunni biodiversiteahttasoahpamuša olláhuhttimis. Raporttas buktojuvvoje ovdan boahtteáigge biodiversiteahttasoahpamuša olláhuhttima dáfus guovddášáššit ja earenoamážit dálkkádatrievdama dustenbargu boahtá lassánit. Dálkkádatrievdan boahtá maid váikkuhit sámi kultuvrii ja sámi ealáhusaide mearkkašahtti ládje. Dálkkádatrievdama dutkamuša galggaliinai lasihit, vai sámi árbevirolaš diehtu sáhttá ovttastahttojuvvot dieđalaš dihtui. Álgoálbmotdutkiid dutkiskuvlen doarjjulii dán ulbmila.

Raporttas gávnnahuvvo boahtteáigge hástalussan, ahte sámi kultuvrra, eallinvuogi ja boazodoalu boahtteáigi galgá dorvvastuvvot dálkkádatrievdama čuovggas. Raporttas boahtá ovdan maid boahtteáigge hástalussan Sámedikki evttohus fuođđovahágiid buhttemis biodiversiteahta suddjema vuođul, ii eanandoallodoarjjan dego fuođđovahátlágas dál daddjojuvvo. Lean duhtavaš raporttas ovdan buktojun áššiide ja anán buorrin, ahte doppe deattuhuvvojit turismma váikkuhusat biodiversitehttii ja váldojuvvo vuhtii dárbu dorvvastit sámi boazodoalu guohtoneatnamiid molsašuddanvuogádaga ja sámi boazodoalu badjedillin, mas bohccot guođohuvvojit birra jagi.

Eahketbeaivve sámedikki ovddasteaddjit oassálaste eanan- ja meahccedoalloministeriijas stáhtačálli Jouni Lind jođihemiin ráđđádallamii boazodoalu ja luondduealáhusaid ruhtadanlága ođasnuhttimis (Polura). Anán miehtemielalažžan, ahte ráđđadallamiid jođiha stáhtačálli, daningo dat dáhkida ráđđádallamiid ságaid ovddosmannama njuolga ministtarii. Maiddái eará ministeriijain, main leat stáhtačállit, Sámediggelága miel ráđđádallamat galggale olláhuhttojuvvot sin jođihemiin. Ságastallamis lei miehtemielalaš vuoigŋa, vaikko doarjaga eat ožžonge evttohussii sámi boazodoalu guođohandoarjagis. Guođohandoarjja lea sámi ruovttuguovllu bálgesiiguin oktasaččat šihtton evttohus, mii lea ovddiduvvon Polurai. Lind gávnnahii sámi ruovttuguovllu boazodoalu juo dál oažžut eanemus doarjagiid. Ráđđádallamiin dego maid cealkámušasteamet ovdal dajaimet, ahte bajiloainnu doarjja čuohčánai buorebut sámiid ruovttuguvlui, muhto dat boahtá boazo- ja lundduealáhusdáluid gorálaš sajádagas. Ieš Polura-evttohushápmosa loahppaboađus báhcá goitge hui guhkás riikkabeivviid vuođđoláhkaváljagotti dárkkuhan láhkamearrádusaid ođasnuhttima vuođđogáibádusas, mii lea sámiid boazodoalu sajádaga vuđolaš ordnen.

Polura ovdána riikkabeivviid gieđahallamii boahtte čavčča. Ráđđádallamiin stáhtačálli buvttii ovdan dan, ahte boahtteáigge sáhtálii guorahallat dálá eallit guđđojun bohcco doarjaga gárgeheami njuovvandoarjaga guvlui. Sámiid boazodoalus eallit guđđojun bohcco doarjaga ja njuovvandoarjaga ovttastahttima lea almmolaččat gehččojuvvon gárgehanveara ođastussan. Buvttiimet maid ovdan, ahte Poluras ja fuođđovahátlága investerendoarjagat biebmangárddiide báhcet sámi boazodoalus geavakeahttá, daningo sámi boazodoallit eai biepma bohccuid gárddiide. Dán doarjjahámi geavakeahttá báhcin galggalii kompenserejuvvot sámi boazodollui. Sámediggi ii oainne Polura ovddidit sámi boazodoalu. Sámediggi doallánii ráđđádallamis cealkámušastis ja dan ektui ii joksojuvvon ovttamielalašvuohta. Ráđđadallama loahpas ministeriija oinnii, ahte dat lea válmmas ságastallat mot eará ládje sámi boazodoallu ja kultuvra sáhttiba ovddiduvvot. Lind buvttii ovdan, ahte Suoma ráđđehusas lea gárvvisvuohta doarjut sámi kultuvrra. Ulbmilin lea oažžut áigái rápmalága, mas sápmelaččaid vuođđoláhkavuoigatvuođat ja riikkaidgaskasaš soahpamušat váldojuvvojit vuhtii ja ráhkaduvvo sámi kultuvrra geahnohuhttingielddus. Ráđđádallamis lei buorre vuoigŋa vaikko ovttamielalašvuohta ii gávdnonge.

Duorastaga Sámediggi ráđđádalai Meahcceráđđehusain meahccejohtaluslobiin ja Cármaduoddara meahcceguovllu dikšun- ja geavahanplánas. Ráđđadallamiin lei buorre ovttasbargovuoigŋa. Buvttiimet ráđđádallamiin ovdan, ahte olggobeale meahccejohtalus ii oaččole lassánit ja buvttiimet ovdan sálahagaid olggobeale lustamohtorgielkávuodjima váttisvuođaid boazodoalu dáfus. Biodiversiteahttasoahpamuša riikkaraporttas váldojuvvui vuhtii, ahte meahccejohtalus lea problema duottarguovlluin. Sámiid ruovttuguovllu olggobeale orru sápmelaččaid vuoigatvuođat meahccejohtalussii sin árbevirolaš soahkaeatnamiin leat guorahallojuvvome Meahcceráđđehusas.

Cármaduoddara dikšun- ja geavahanplána lea vel ráhkadanmuttos. Buvttiimet ovdan, ahte mohtorgielkavuodjinsálahat Njellimis Rádjejovssebii galgá seailluhuvvot dakkárin, ahte dasa galgá ohcat sierra lobi. Buorre ášši juo dán muttos lea plána namuheapmi das, ahte beanageasusdoaibma ii leat lobálaš. Dikšun- ja geavahanplána joatkkaválmmastallan joatkahuvvá stivrenjoavkkus, mas lea sámedikki ovddastus. Plánas ráđđádallojuvvo maid nuortalašráđiin.

Birasministeriija suorggis lea dáhpáhuvvan mearkkašahtti ovdáneapmi áššiin, mat gusket biodiversiteahta ja álgoálbmogiid dieđuid. Birasministeriija ásahii 18.6. álgoálbmogiid árbedieđu gieđahalli áššedovdibargojoavkku. Bargojoavku ásahuvvui biodiversiteahttabargojoavkku evttohusas. Bargojoavkku bargun lea suokkardit biodiversiteahttasoahpamuša 8 (j) artihkkala, mii guoská álgoálbmoga árbedieđu heiveheami Suomas ja ovddidit biodiversiteahttasoahpamuša olláhuhttima. Dieđáhus bargojoavkku ásaheamis gávdno sámedikki ruovttusiidduin dieđáhusat-gaskabláđi vuolde suomagillii ja lagamus beivviid maid sámegillii. Bargojoavkku doaibmaáigodat lea jagi 2010 loahpa rádjái. Sámedikki bargojoavkkus ovddastit mun, gii lean maid bargojoavkku ságadoalli ja dasa lassin boazoisit J. Antti Magga ja sámedikki lahttu Heidi Eriksen. Bargojoavkkus leat dasa lassin Sámi musea Siidda ja Árktalaš guovddáža ovddasteaddjit eará eiseválddiid ja ministeriijaid ovddasteddjiid lassin.

Ihttin prográmmas lea Sámedikki dievasčoakkán ja loahppavahku mu gieđahallamii bohtet sierra cealkámušat.


Avvilis 23.6.2009

Juvvá Lemet