Buorit sápmelaččat!

Mu válgaprográmma oassin (http://personal.inet.fi/private/klemetti/) lohpidin iežan beales lasihit ja joatkit aktiivvalaš dieđiheami iežan vuodjin áššiin sámedikkis. Dán dihte lean álggahan čállit iežan blogi, mas gieđahalan davvisámegillii ja suomagillii áššiid, mat gullet sámi politihkkii ja mu bargui. Áiggon ođasmahttit dávjá iežan blogi, unnimusat okte guovtti vahkus. Iežan doallan linnjásága sámedikki ortniiduvvančoakkámis sáhttá gávdnat sámedikki siidduin suoma- ja sámegillii (http://www.samediggi.fi/tiedotteet/tiedotteet.htm)

Álggahin sámedikki ságadoallin juo lávvordaga sámedikki ortniiduvvančoakkámis, muhto doaimmahatbarggu álggahin ikte mánnodaga. Mu bargosadji lea Eanodaga Heahtás, Duottar-Sámi luondduguovddážis, gos lean deaivamis jeavddalaččat. Mu lagašáigge prográmmas lea dán vahku ráđđádallan guovlluidgeavaheamis birasministeriijas ovttas dikki ovddasteddjiiguin, boahtte vahku lea ráđđádallan álbmotlaš vuovdeprográmmas eanan- ja meahccedoalloministeriijas, sámi parlamentáralaš ráđi čoakkán ja sámedikki ođđa stivrra vuosttaš čoakkán.

Sámedikki ságadoalli válljen lea bohciidahttán beroštumi almmolaččat. Máhcahat lea leamaš eanas miehtemielalaš ja stivrra čoakkádussii lea leamaš duhtavašvuohta, muhto lea leamaš maid kritihkka. Sámedikki guhkesáigásaš ja ánssolaš ovddeš ságadoalli Pekka Aikio MTV3 ođđasiid jearahallamis 9.2.2007 celkkii iežas leat duhtameahttun sámedikki ođđa stivrii, ja eahpidii stivrra návcca ja hálu vuodjit sápmelaččaid vuoigatvuođaid. Son maid oaivvildii, ahte oassi stivrra áirasiin (ii ságadoalli) leat akkultureren suopmelaš servodahkii. In dieđe maid biologiija skuvlejumi ožžon Pekka Aikio akkultureren olbmuin aivve juste dárkkuha. Sosiologiijas akkultureren lea muhtumin dárkkuhan seamma go assimileren dehege dán olis suopmelaš servodahkii suddan olbmo, várra Aikio čujuha dán meroštallamii. Kulturantropologiijas, dehege iežan dieđasuorggi meroštallamiin, akkulturašuvdna čujuha dan prosessii, mii čuovvu das, go guokte kultuvrra deaivvadeaba ja mas leat máŋga muttu. Kulturantropologiijas akkulturašuvnnas navdojuvvo leat máŋga sierra molssaeavttu, main sáhttá leat molssaeaktun ee. suddan dehe dakkár vuogáidupmi, mas guokte kultuvrra sáhttiba eallit bálddalagaid, ja unnit kultuvrra guovddášiešvuogit sáhttet seailut ja kultuvrra ovddasteaddjit seailluhit eaktodáhtus kultuvrraset iešvugiid.

Suoma sámedikki stivra lea válljejuvvon ovddastit gokčevaččat Suoma sámiid ruovttu- ja dan olggobeale guovllu, sierra sámiid gielalaš hupmanguovlluid, soahkabeali dásseárvvu sihke eandalii sierra ealáhusjoavkkuid ja áššedovdamuša. Stivrra čoakkádusas lea váldon vuhtii maiddái jienasteddjiid dáhttu. Čuoččuhus das, ahte stivrra áirasat livčče suomaiduvvan, bávččagahttá jienasteddjiid dáhtu ja čujuheapmi lea aivve gierdameahttun ja eahpeáššálaš. Lea imaš čuoččuhit ahte sámediggeválgii oassálastán olmmoš ii oainnále sápmelašvuođa dehálažžan. Dákkár cealkkus čájeha buorebutge dievaslaččat árvvoštallannávcca váiluma, nuppi sámediggelahtu ášši ii leat árvvoštallat geange sápmelačča identitehta ja ákkaid.

Sámi rádio jearahallamis 11.02. sámediggeáirras Pekka Aikio fas buvttii ovdan fuolas das, ahte sámediggi ii vuoje šat sápmelaččaid eananvuoigatvuođaid. Son ii leat dikki čoakkánoasseváldin almmatge guldalan mu linnjásáhkavuoru, mas gáibidin eananvuoigatvuođaid čoavdima. Sámedikki siste ii leat ovddit sámediggeáigodagain ságastallojuvvon ollenge eananvuoigatvuohtagažaldagas, diggelahtut leat leamaš eahpesihkkarat maid ja mot eananvuoigatvuođat gáibiduvvojit. Almmolaš ballun lea leamaš, ahte báikkálaš priváhta olbmuin dolvojuvvojit sin eaiggáduššan eatnamat sápmelaččaid háldui. Ja dillihan ii leat dát, muhto eananvuoigatvuohtagažaldat guoská nd. stáhta eatnamiid, ii priváhtavuoigatvuođaid suorggi áššiid. Jáhkán, ahte go sámediggi beassá barggus álgui, ja doallat oktasaš semináraid eananvuoigatvuohtaáššiin, nu ballu ja eahpesihkarvuohta sámedikki gáibádusaid ektui jávká ja sámediggi beassá ráhkadit oktasaš oainnu ja linnjá mot eananvuoigatvuohtagažaldagat ovddiduvvojit sámedikki barggus. Mu vuolggasadji lea, ahte eananvuoigatvuođaid ii sáhte ollašuhttit dušše ráđđádallangottiid vuođđudemiin, dego ovdal lea evttohuvvon. Eananvuoigatvuođaid máhcaheapmi dárkkuha dan, ahte stáhta eatnamiid oamasteapmi ja hálddašeapmi galgá sirdojuvvot sámedikki vuollásažžan sámiid ruovttuguovllus.

Mu blogi lea luomus kommenteremii, muhto gáibida registrerema. Vuorddánge din kommeanttaid. Blogistan in bargga ovdabearráigeahču, dehege kommeanttat bohtet dakkaviđe oidnosii dego dat leat čállojuvvon. Sávan, ahte mu blogi bohciidahttá aktiivvalaš ságastallama sápmelaččaid gaskkas ja dán bakte sáhttibehtet eará vugiid lassin leat oktavuođas munnje ja evttohit din jurdagiid ja áššiid maid sámediggi galggalii vuodjit. Vuorddán maid almmolaš ságastallama sámi politihkas.

Eanodagas 12.2. Juvvá Lemet