Dearvvuođagat ovdal virgelobi álgima

Dát lea maŋimus blogga ovdal mu virgefriddjavuođa. Dađi bahábut in baste beaivádit blogga virgefriddjavuođa áigge ja máhcan čállit ságaid geassemánu beallemutto sulaid. Dát maŋimus blogga leanai dan dihte earenoamáš guhkki. Bargodili dihte in sáhte čállit blogga virgelobi áigge, muhto mun šattan vuojulduvvat duššebeare nákkosgirjebargui. Sávan, ahte boatkka blogga čállimis ii váikkut lohkkiid moktii čuovvut blogga fas geasset. Mu virgelobi áigge ságadoalli bargguid dikšu Irja Seurujärvi-Kari. Oassálasttán vejolašvuođaid mielde stivrra čoakkámiidda maiddái virgelohpán áigge.

Maŋimus vahkku ovdal virgefriddjavuođa lea leamaš hui hohpolaš. Mánnodaga oassálasten Lappi universiteahta 30-jagi ávvudanseminárii, mii gieđahalai sápmelaččaid. Mu ledje bovden hupmat sápmelaččaid gielalaš rivttiin. Mu ovdasáhka gávdno ollislaččat suomagillii sámedikki ruovttusiidduin ságat-gaskabláđis. Bukten ovdaságastan ovdan sápmelaččaid giella- ja servodatlaš historjjá ja sámegiela sajádaga gárganeami. Geahčadin oanehaččat makkár jurddahanvuohki servodagas lea sámegiela hárrái ja dasa lassin mot sámi giellaláhka olláhuvvá. Váldodeaddu ságastan lei samegiela sajádaga gárgeheamis ja sámegiela ja sámi kultuvrra oktavuođa dorvvasteamis. Semináras ráhkaduvvo girji.

Disdaga leimme hálddahushoavddain vuoigatvuohtaministeriijas bušeahttaráđđádallamiin sámedikki boahtte jagi bušeahtas. Buvttiime ovdan dárbbu vuođđudit birasáššiid áššegieđahalli virggi sámediggái, daningo dálá áigge sámedikkis ii leat oktage dušše birasáššiide čikŋon virgeolmmoš. Dovddaheimme maid dárbbu oažžut eambbo lihkadanvári bušehttii vai sámediggi sáhtálii ávkkastallat EU-ruhtademiin dáláža buorebut ja álggahit gárgehanfidnuid. Vuoigatvuohtaministeriija ovddasteaddjit lohke, ahte bušeahttarámma geažil ii leat vejolašvuohta stuorrudit sámedikki bušeahta.

Gaskavahkko dollojuvvui sámedikki stivrra telefončoakkán. Čoakkán dohkkehii cealkámuša Sámi oahpahusguovddáža lága ođasnuhttimis. Cealkámušas gáibideimmet sámediggelága 9 § ráđđádallamiid lágas. Sámedikki geahččanguovllus Sámi oahpahusguovddáš ii leat doaibman dárbahassii bures olles sámi ruovttuguovllus ja láhka galgá dáhkidit ja addit SOG:ii geatnegasvuođa ordnet oahpu olles sámi ruovttuguovllus. Cealkámušas evttoheimmet maid Ohcejoga sámi logahaga ja Eanodaga logahaga sirdima oahpahusguovddáža vuollásažžan. Dát dáhkidivččii oahpahusguovddáža skuvlejumi oaččašuvvama ja beavttálmahtálii duppáldutkosiid olláhuhttima. Dasa lassin sámediggi eaktudii sámi giellalága doahttaleami ja sámegiel oahpahusa mearkkašahtti lasiheami. Earenoamážit skuvlemis galgá čiekŋut dasa, ahte nuortalaš- ja anárašgiel gielladutkosat šaddet vejolažžan.

Stivra dohkkehii maid cealkámuša luonddusuodjalanlága ođasnuhttimis. Jearaldagas lea guhká jođus leamaš ođastus, mas lea sáhka ođđa luonddusuodjalanguovlluid ráfáiduhttinnjuolggadusain. Evttohusas maid ovdanbuktojuvvo, ahte eará luonddusuodjalanguovlluid go álbmotmehciid dikšun- ja geavahanplánat eai váfistuvvole birasministeriijas. Sámediggi evttoha, ahte boahttevuođas sámiid ruovttuguovllu dikšun- ja geavahanplánat váfistuvvole sihke meahcceráđđehusas ja sámedikkis. Luonddusuodjalanlágas evttohuvvo maid, ahte vuođđudanvuloš luonddusuodjalanguovlluin váldojuvvolii vuhtii sámi kultuvrra suodji. Sámiid ruovttuguovllus 80 % lea sierradásagit suodjaluvvon iige leat realisttalaš ahte luonddusuodjalanviidodagat vuođđuduvvojit lasi dehe viiddiduvvojit aŋkke lagašáiggiid. Sámediggi evttoha, ahte birasministeriija álggaha dakkaviđe rievdadit lágaid, mat stivrejit sámiid ruovttuguovllu luonddu-/álbmotmehciid lágaid, nu ahte dat dávistit sámi kultuvrra geahnohuhttinsuodjái.

Sámediggi atná eanas positiivvalažžan evttohusa das, ahte meahccebivdu livččii lobálaš dihto ráddjemiid mielde luonddusuodjalanguovlluin. Dát lea earenoamáš bures ákkastallojuvvon sámiid ruovttuguovllus, gos stuora oassi eananviidodagas lea suodjaluvvon. Meahccebivdu luonddusuodjalanguovlluin galgá seailut dušše sápmelaččaid ja guovllu olbmuid riektin eaige báikegotti olggobeale olbmuide galgga mieđihuvvot meahcástanlobit luonddusuodjalanviidodagain. Sámedikki oainnu mielde sarvvabivdu galggalii leat maid vejolaš suolddusuodjalanviidodagain go dat lea ráddjejuvvon guovlluguovdásaččat ja jos náliid várjaleapmi dan gáibida. Oba luonddusuodjalanguvlui ii sáhte addojuvvot luomos meahccebivdu, muhto meahccebivdu galgá lea ráddjejuvvon guovlluguovdasaččat ja leat ákkastallamis ekologalaččat ja kultuvrralaččat. Meahccebivdu lea dehálaš sámi ealáhus dego maid boazodoallu. Meahccebivddus beatniiguin luonddusuodjalanguovllus galgá sohppojuvvot guovllu bálgesiin, vai beatnagat eai váttásnuhte boazobarggu.

Loahppavahkku manainai Helssegis gieđat dievva bargguiguin. Duorastatiđit oassálasten biodiversiteahttabargojoavkku čoakkámii, mas gieđahallojuvvui Suoma njealját eananraporta biodiversiteahttasoahpamuša olláhuhttima dilis ja sohppojuvvui raporteterengeavadiin. Čoakkáma maŋŋel mannen deaivat birasministtar Lehtomäki. Moai galggaime deaivat juo ministara Gilbbesjávrre guossástallama oktavuođas muhto dalle munno áigedávvalat eai heiven oktii. Gárvvistin deaivvadeami váste duogášmuittuhančállaga, mii gávdno maid sámedikki ruovttusiidduin reivvet ja muittuhančállosat –gaskabláđis. Deaivvadeapmi lei suohtas, ságastalaime áigeguovdilis láhkafidnuin ja sámedikki dárbbus oažžut birasáššiid áššegieđahalli. Ságastalaime maid dálkkádatrievdamis ja dan váikkuhusain ja leimme ovttaoaivilis das, ahte dálkkádatrievdamii gullevaš barggut lassánit boahttevuođas. Deaivvadeami vuođul sámediggi sáddii álgaga sierra ministeriijaide ja dan maid diehtun Sámi leana riikkabeaiveáirasiidda birasáššiid áššegieđahalli virggi vuođđudeami várás.

Lean dán vahku mielde dohkkehan maid golbma cealkámuša prošeaktaohcamušain. Bearjadaga lei maid hui olu bargu ja beaivi lei hohpolaš. Iđđes sámediggi deaivvadii stáhtačálli Reina ruhtaministeriijas ja ministtar Kiviniemi sierraveahki Tatja Karvosa. Deaivvadeami áššelisttus lei ALKU-fidnu ja gielddaid stahtaossodatvuogádaga ođastus. Sámediggi guđii deaivvadeamis viiddes duogášmuittuhančállosa, mii gávdno fargga maid dikki ruovttusiidduin reivvet ja muittuhančállosat gaskabláđis. Alku-fidnu leat dál riikkabeivviid gieđahallamis. Sámediggi lea duhtavaš dasa, ahte ii sámedikki doaibmaruhtadeapmi eaige sámi giellalága ruhtadanbarggut sirdojuvvo eret vuoigatvuohtaministeriijas.

Positiivvalaš Alku-fidnus lea maid dat, ahte láhkaásaheapmi dahká vejolažžan sámegiel bálvalanovttadaga vuođđudeami. Jáhkán, ahte sámediggi oažžu giitit dás vuoigatvuohtaministara nanu doarjaga sámedikki evttohussii. Livččiimet diehttelaš sávvan, ahte láhka livččii leamaš eambbo geatnegahtti. Sámediggi evttohii, ahte ruhtaministeriija vuođđudivččii dakkaviđe sámedikki ja ruhtaministeriija bargojoavkku suokkardit sámegiel bálvalanovttadaga bargguid, doaibmabáikki, bargoveaga ja ovttasbargovejolašvuođaid eará eiseválddiiguin. Sámediggi lea ovdal evttohan, ahte eiseválddit vuođđudivčče giellaguovddážiid, main oaččulii ovtta dihto sajes sámegiel bálvalusaid. Lihkus ALKU-fidnu lea gárganan nu ahte dat ii uhkit šat sámiid kulturiešstivrema. Lean goitge behtton dasa, ahte ráđđehusprográmma mielde ruhtaministeriija ii leat viggan gárgehit sámiid kulturiešstivrema.

Ságastalaimet maid gielddaid stáhtaossodatvuogádaga ođastusas, mii lea sámiid ja sámedikki dáfus morašlaš ođastus. Gielddaid stáhtaossodatvuogádaga ođastus galgá boahtit vuoibmái jagi 2010 álggu rájes. Ruhtaministeriija lea válmmaštallan evttohusa, ahte sámegiel sosiála- ja dearvvašvuohtabálvalusaid ruhtadeapmi sirdojuvvolii njuolga bealljemerkekeahttá sámi ruovttuguovllu suohkaniidda. Dát dárkkuhivččii dan, suohkanat sáhttet ieža mearridit masa ruđaid atnet, nuppiiguin sániiguin dat sáhttet adnojuvvot vaikki faláštallanbálvalusaide dehe turismabálvalusaid buvttadeapmái.

Dál stáhtaveahkki sámegiel sosiála- ja dearvvašvuohtabálvalusaide lea 600 000,- euro ja dat juhkkojuvvo suohkaniidda sámedikki bakte. Buncár lea ruhtadeami unnivuohta ja dat, ahte dat mieđihuvvo jahkásaš mearrádusain, ii lága dehe ásahusa vuođul. Dát lea eastán bálvalusaid guhkesáigásaš gárgeheami. Sámediggi ii leat oktege beassan stáhtaossodatvuogádaga ođastusa válmmaštallan bargojoavkku gullamii. Maiddái veahádatáittardeaddji lea cealkámušaidisguin leamaš fuolas das, mot stáhtaossodatvuogádaga ođastusas váldojuvvo vuhtii sámiid kulturiešstivren ja sámiid vuođđolága vuoigatvuohta iežaset gillii ja kultuvrii.

Go sámiid kulturiešstivrema láhkaásahuslaš ordnen lea boahtán vuoibmái, de sámiid kulturiešstivren lea boahtán riikkaidgaskasaš olmmošvuoigatvuođaid ollái. Dán ortnega maŋŋel boahtán geahnohuhttimat sáhttet mearkkašit riikkaidgaskasaš olmmošvuoigatvuođalaš rihkkumuša (HE 248/1994 vp s. 21). Sámediggi čujuha dán oktavuođas dasa, ahte sámiid sajádaga geahnohuhttin sáhttá leat riikkaidgaskasaš soahpamušrihkkumuš, mii gieđahallojuvvo riikkaidgaskasaš rievttis. Jos evttohus manná dakkáražžan ovddos dego ruhtaministeriija lea evttohan, nu sámiid geahččanguovllus dat lea riikkaidgaskasaš rievtti soahpamušrihkkumuš ja geahnohuhttá sámiid vuoigatvuođa iežaset gillii ja kultuvrii. Jos sámegiel bálvalusain ii leat mangelágán čuovvun- dehe bearráigeahččoortnet, de bálvalusat hedjonit ja sámi giellalága doahttaleapmi ja olláhuhttin váttásnuvvá. Sámediggi vuostálastá buot vejolaš vugiid mielde ruhtaministeriija evttohusa ja dat atná buot vejolaš gustojeaddji vugiid evttohusa vuostálastimii.

Diimmá ja dát jahki lea leamaš váttis aiddo fal ALKU-fidnu ja stáhtaossodatvuogádaga ođastusa geažil. Ministeriijain eai oro ipmirdeame sapmelaččaid sajádaga ja eat beasa gárgehit sámiid kulturiešstivrema, muhto oažžut duššebeare láivves duostunvuoittuid dego dál Alku-fidnus. Sámi kultuiešstivren ii háliduvvo gárgehuvvot ollislaččat stáhtahálddahusas, vaikko ráđđehusprográmma geatnegasvuohta sámi kulturiešstivrema gárgeheamis guoská buot ministeriijaid.

Sámegielain ja sámi kultuvrrain gal ávkkastallojuvvo mearrádusain dalle go daid vuođul sáhttá ákkastallat maid earáide lassiruhtademiid. Gullen ráđđádallamiin, ahte ovddit beaivve Hálddahusa ja guovlogárganeami ministtarjoavku (Halke) lei mearridan mieđihit bissovaš stáhtavehkiid bajideami. Dat ákkastallojuvvo ee. sápmelašvuođain. Sápmelaččaid ruovttuguovllu gielddat ožžot miljovnna euro rájes gitta golmma miljovnna euro rádjái lassiruhtadeami. Lassiruhtadeapmi lea buorre ášši, daningo gielddaid ekonomiija lea báhuid váttisvuođaid siste ja dat gillájit stuora muotkundáhpehallamis. Eandalii nuorat mutkot gielddain eret. Gielddat ožžo Halke mieđihan sierra sápmelašlási, mii lea prosentuálalaččat ožžojun bajidanmearis Eanodaga ossodagas sulaid 55 %, Ohcejoga sulaid 70 %, Anára 23 % ja Soađegili ossodagas sulaid 16,5 %.

Sápmelašlassi lea ollásit bealljemerkekeahtes ruhta, dehege dan sáhttá bidjat vaikko luottaid fuolaheapmái dehe virkosmahttindoibmii jos gielda nu mearrida. Ruhtaministeriija stáhtačálli Reina dajai, ahte ruhtadeami ii sáhte bealljemerket daningo dat livččii gielddaid iešstivrejupmái seahkáneapmi. Dulkon lea mađi imašlaččat, daningo gielddaide leat juo dálnai olu bealljemerkejuvvon ruhtadeamit. Gielddaid iešstivrejupmi ii sáhte leat nannosit go sámiid vuođđolágas dáhkiduvvon kulturiešstivren dehe sápmelaččaid vuođđolágas nannejuvvon álgoálbmotsajádat. Orru leame nu, ahte ákkastaladettiin ruhtadeami sápmelašvuođain, de viggojuvvo estojuvvot ruhtadeami bajideami kritihkka riikkabeivviin ja eará gielddain, mat šaddet máksit dán ruhtadeami vearromáksiid lassin.

Ruhtaministeriijas lea vaikko man imašlaš boasttostatistihhkat sápmelaččaid mearis mearrádusaid doarjjan. HALKE galggalii evttoheamit rievdadit mearrádusas nu ahte sámiid ruovttuguovllu gielddat oaččule lassiruhtadeami, muhto sápmelašvuođa vuođul juhkkojuvvon ruhtadeamis galget dollojuvvot sámediggelága 9 § ráđđádallamat. Mearrádusa gaskavuohta sámiid vuođđolágalaš iešstivremii ja riikkaidgaskasaš soahpamušaide galgá árvvoštallojuvvot ministeriijaid ja bearráigeahččoorgánaid ovttasbargun. Vuosttažettiin lassiruhtadanossodat galgá juolluduvvot sámedikki bakte juhkkojuvvot sámegiel bálvalusaide, daningo dušše dát meannudeapmi dahká vejolažžan bálvalusaid váikkuhanvuođa árvvoštallama ja dáhkida dan, ahte ruhtadeapmi manná sámegiel bálvalusaide. Dát lea fuobmájuvvon ee. kulturbálvalusaide várrejuvvon stáhtaossodagaid geavahusas gielddain. Iige stáhta riema buoril bearrat ruovttoluotta boastut stivrejuvvon stáhtaossodagaid. Jos ruhtaministeriija hálida eakti vuogi mielde lassiruhtadeami mannat sámegiel bálvalusaid buvttadeapmái ja gárgeheapmái, de dat galggalii mieđihit ruhtadeami sámedikki bakte juolluduvvot viidáseappot gielddaide ja gieldalaš bálvalusaid buvttadeaddji gieldaovttastumiide.

Lea maid imaš, ahte ruhtaministeriija ii mange muttos konsulteren sámedikki ruhtadeami dárbbus, vaikko dat lea buoremus ministeriijaidnai dovddastan áššedovdi áššiin, mat gusket sápmelaččaid ja sámediggi diehtá gielddaid ruhtadandárbbu sámegiel bálvalusaid buvttadeamis. Bivddán láhkačálli ja sosiála- ja dearvvašvuohtačálli dutkat, mii livččii buoremus vuohki ovdánit áššis ja dahkatgo mearrádusas vejolaš muittuhusaid dehe guoddalemiid sierra bearráigeahččoorgánaide. Ášši galgá juohke dáhpáhusas gieđahallat vuođđoláhkaváljagottis. Imaštalan manin dáin ođastusain ii ságastallojuvvo ollenge sámi medias, vaikko dáin fidnuin leat stuora váikkuhusat sápmelaččaid sajádahkii ja kulturiešstivremii. Media meroštallet almmolaččat válddi fáktan ja dál jos goassige kritihkalaš journalisma dárbbahuvvo.

Reina deaivvadeami maŋŋel bargobeaivi ii lean easka go álgán ja deaivvadeamit joatkahuvve. Sámediggi ráđđádalai dan maŋŋel čáhcelága ođastusas vuoigatvuohtaministeriijas. Sámedikki gáibádussan lea čáhcelágas sámi kultuvrra geahnohuhttima suodji. Vuoigatvuohtaministeriijas lei gážžáris jurddaheapmi sámedikki cealkámušastis ovdanbuktin áššiide. Dán ráđđádallama maŋŋel lei ráđđádallan birasministeriijas luonddusuodjalanlága ođastusas sámedikki stivrra dohkkehan cealkámuša mielde. Dáppe jurddaheapmi lei aivve nuppelágán go vuoigatvuohtaministeriijas. Ráđđádallamis lei buorre vuoigŋa ja birasministeriija virgeolbmot dolvot sámedikki ovddidan rievdadusaid ovddosguvlui.

Vaikko in čálege ođđa bloggadeavsttaid veaháš áigái, de vikkan vástidit nu jođánit go vejolaš bloggan lohkkiid vejolaš kommeanttaide. Buot kommeanttat, fuomášumit ja jurdagat leat álohii buorit ja válddán daid mielalis vuostá.

Dearvvuođaiguin

Juvvá Lemet