Mannan vahku bearjadaga sámediggi lei Lappi lihtu gulaskuddandilálašvuođas Duottar-Sámi eanangoddelávas Roavenjárggas. Sámedikkis ledje máŋggat mearkkašumit eanangoddelávvii. Váldomearkkašupmin buvttiimet ovdan dan, ahte Eanodaga suohkanis sámi kultuvrra vuođđu lea sámiid baozodoallu ja dan doaibmanvejolašvuođaid gáibideimmet dorvvastuvvot lávvaráhkadeamis ja omd. boazodoalu viidodagain evttoheimmet váldojuvvot eret turismma ja jáhkehahtti málbmaminerálaguovlluid sisdoalli várremiid. Dasa lassin gáibideimme ee. Lismá-Njunnás luoddavárrema sihkkojuvvo eanangoddelávas, dego maid turismii várrejuvvon viidodatvárrema Bassičearus. Gáideimme maid, ahte ođđa mohtorgielkájohtolagat oaččule mannat dušše váldoluottaid guora ja čoahkkebáikkiin, muhto guovdu áidalas mehciid johtolagat eai oaččo mannat. Sámi kulturbirrasa dáfus dehálaš guovlluid evttoheimmet lasihuvvot mealgadit ja omd. Sáná guovlu galggalii leat dákkár.
Vahkuloahpa válmmaštallen áššemeannudeddjiin duogášmuittuhančállaga mánnodaga vuođđolága ođasnuhttinbargojoavkku gullandilálašvuhtii. Guđiimet vuoigatvuohtaministeriija bargojovkui duogášmuittuhančállaga, mas gáibideimmet ođđa vuođđolága váldit vuhtii ILO 169-soahpamuša ratifisereneavttuid ja álgoálbmogiid vuoigatvuođaid iežas paragráfan. Sámedikki virggálaš oainnu vuođđoláhkaođasnuhttimii mearrida sámedikki dievasčoakkán.
Gaskavahkko lei sámedikki stivrra čoakkán. Čoakkánáššiid lassin gulaimet Sámi allaskuvlla rektora Steinar Pedersena ovdanbuktojumi sámi universiteahttafidnus. Ášši gáibida vel joatkkaválmmaštallamiid, omd. vuđolaš čielggadeami, ja mu mielas boahttevaš universiteahtta galggalii leat albma ládje davvviriikkaid oktasaš, ii mange álbmotlaš ráhkadussii dehe skuvlenlágádussii čadnojuvvon. Čállen sulaid mánu áigi viidáseappot iežan blogis sámi universiteahttafidnus. Stivrra čoakkáma áiggiid dieđihangaskaomiin čielggai heahkástuhtti diehtu. Lappi ja Oulu universiteahtat leat bidjan čielggadanolbmá čilget evttohusa universiteahtaid oktasaš sápmelašvuhtii gullevaš doaresdieđálaš vuođđooahpuin, magistara dutkkosii doalvu skuvlenprográmma sisdoalus ja dahkat evttohusaid dutkanprográmmas, mii laktása sápmelašvuhtii. Sámedikki eai leat gullan áššis sámediggelága 9 §:a mielde. Nubbi stuora váili čielggadanbarggu álggaheamis lea dat, ahte dat ii váldde vuhtii sámi universiteahttafidnu. Skuvlenprográmmaid vuođđudettiin lea hui dehálaš váldit vuhtii guovllu dárbbuid. Eanas vejolaš čielggadanvuloš magisttarprográmmas válmmaštuvvan olbmuin boađále doaibmat sámi institušuvnnaid bálvalusas ja sierra bargguin sámiid ruovttuguovllus. Sámedikki ii sáhte mannat meaddel dákkár plánain. Dát ii lea mange dilis dohkálaš ja njuolgut áibbas dohkketmeahttun dahku Lappi ja Oulu universiteahtain.
Sámedikki stivrra ja Sámi parlamentáralaš ráđi stivrra lahtut atnet hui dehálažžan dan, ahte sámi dutkamuš ja skuvlen gárgánahttojuvvo sámi ruovttuguovllus davviriikkalaš sámi vuolggasajiin, ii álbmotlaš skuvlenráhkadusaid oassin. Sámi servoša boahtteáiggi dáfus lea earenoamáš dehálaš, ahte sámiid fidno- ja alla dási skuvlen ja dutkamuš fuolahuvvo davviriikkalašččat oktasaš sámi institušuvnnaid bakte. Skuvlenčovdosiiguin mii galgat dáhkidit maid dan, ahte sápmelaččat eai dárbbat muotkut luksa allaskuvlaoahpu ja bargosajiid oažžuma dihte. Válddán dán áššeoppalašvuođa ovdan čuovvovaš Sámi parlamentáralaš ráđi stivrra čoakkámis. Mannan vahku ráhkadin dutkanáššái laktásettiin cealkámuša, mas evttohin oktasaš davviriikkalaš sámi dutkanruhtaráju vuođđudeami ja oktasaš dutkanráđi vuođđudeami.
Ruovttus Vuottesjávrres 19.4.2008
Juvvá Lemet
Vahkuloahpa válmmaštallen áššemeannudeddjiin duogášmuittuhančállaga mánnodaga vuođđolága ođasnuhttinbargojoavkku gullandilálašvuhtii. Guđiimet vuoigatvuohtaministeriija bargojovkui duogášmuittuhančállaga, mas gáibideimmet ođđa vuođđolága váldit vuhtii ILO 169-soahpamuša ratifisereneavttuid ja álgoálbmogiid vuoigatvuođaid iežas paragráfan. Sámedikki virggálaš oainnu vuođđoláhkaođasnuhttimii mearrida sámedikki dievasčoakkán.
Gaskavahkko lei sámedikki stivrra čoakkán. Čoakkánáššiid lassin gulaimet Sámi allaskuvlla rektora Steinar Pedersena ovdanbuktojumi sámi universiteahttafidnus. Ášši gáibida vel joatkkaválmmaštallamiid, omd. vuđolaš čielggadeami, ja mu mielas boahttevaš universiteahtta galggalii leat albma ládje davvviriikkaid oktasaš, ii mange álbmotlaš ráhkadussii dehe skuvlenlágádussii čadnojuvvon. Čállen sulaid mánu áigi viidáseappot iežan blogis sámi universiteahttafidnus. Stivrra čoakkáma áiggiid dieđihangaskaomiin čielggai heahkástuhtti diehtu. Lappi ja Oulu universiteahtat leat bidjan čielggadanolbmá čilget evttohusa universiteahtaid oktasaš sápmelašvuhtii gullevaš doaresdieđálaš vuođđooahpuin, magistara dutkkosii doalvu skuvlenprográmma sisdoalus ja dahkat evttohusaid dutkanprográmmas, mii laktása sápmelašvuhtii. Sámedikki eai leat gullan áššis sámediggelága 9 §:a mielde. Nubbi stuora váili čielggadanbarggu álggaheamis lea dat, ahte dat ii váldde vuhtii sámi universiteahttafidnu. Skuvlenprográmmaid vuođđudettiin lea hui dehálaš váldit vuhtii guovllu dárbbuid. Eanas vejolaš čielggadanvuloš magisttarprográmmas válmmaštuvvan olbmuin boađále doaibmat sámi institušuvnnaid bálvalusas ja sierra bargguin sámiid ruovttuguovllus. Sámedikki ii sáhte mannat meaddel dákkár plánain. Dát ii lea mange dilis dohkálaš ja njuolgut áibbas dohkketmeahttun dahku Lappi ja Oulu universiteahtain.
Sámedikki stivrra ja Sámi parlamentáralaš ráđi stivrra lahtut atnet hui dehálažžan dan, ahte sámi dutkamuš ja skuvlen gárgánahttojuvvo sámi ruovttuguovllus davviriikkalaš sámi vuolggasajiin, ii álbmotlaš skuvlenráhkadusaid oassin. Sámi servoša boahtteáiggi dáfus lea earenoamáš dehálaš, ahte sámiid fidno- ja alla dási skuvlen ja dutkamuš fuolahuvvo davviriikkalašččat oktasaš sámi institušuvnnaid bakte. Skuvlenčovdosiiguin mii galgat dáhkidit maid dan, ahte sápmelaččat eai dárbbat muotkut luksa allaskuvlaoahpu ja bargosajiid oažžuma dihte. Válddán dán áššeoppalašvuođa ovdan čuovvovaš Sámi parlamentáralaš ráđi stivrra čoakkámis. Mannan vahku ráhkadin dutkanáššái laktásettiin cealkámuša, mas evttohin oktasaš davviriikkalaš sámi dutkanruhtaráju vuođđudeami ja oktasaš dutkanráđi vuođđudeami.
Ruovttus Vuottesjávrres 19.4.2008
Juvvá Lemet
0 kommenttia:
Lähetä kommentti