Geassedáhpáhusaid olis

Suoidnemánu álgogeahčen oassálasten Ohcejoga luossariemuide. Dollen dilálašvuođas álggahansága, mii gávdno sámedikki ságat-oasis (http://www.samediggi.fi/index.php?option=com_docman&Itemid=185 ). Oassálasten maid ieš guolástangilvui, muhto lihkku ja máhttu ii lean mu fárus ja fánasgoddáme bázii almmá sállaša haga. Luossagilvu lei somás dáhpáhus ja dat lei earenoamáš bures lágiduvvon.

Geasseluomuid áigi lea leamaš árbevirolaččat váttis maid dieđihangaskaomiide, daningo geasset ii leat nu álki gávdnat ođđa ođđasiid. Dán áicen earenoamážit Yle Sámi rádio buohta, mii ráhkadišgođii fas ođđasa njeallje mánu ovdal doaimmahan fáttástis. Ášši guoskkai Lappi ja Oulu universiteahta sámi kultuvrra oahpahusa ordnema. Sámediggihan lea ságadoalli mearrádusain gáibidan áššis sámediggelága 9 §:a ráđđádallamiid daningo sámediggelága mielde áššiin, dego máinnašuvvon skuvlenfidnuin, main lea sápmelaččaide viiddes váikkuhusat, galgá ráđđádallat sámedikkiin. Dákkár ráđđádallamat eai leat olláhuhtton dan áigge, go lean doaibman ságadoallin. Sámi rádio geassedoaimmaheaddjit leigga ipmirdan ášši nu ahte sámediggi livččii vuostálastán čielggadanolbmá nammadeami ja válljema sámi kultuvrra allaskuvlaoahpahusa plánemii. Šadden divvut geassedoaimmahusa medden ođasráhkadeami, daningo Sámediggi ii sáhte iige hálit seahkánit eará eiseválddiid rekryteremii. Mu kritihkka guoskkai dušše dan, ahte universiteahtat leaba mannan meaddel sámediggelága ráđđádallangeatnegasvuođa plánastiskka. Ráđđádallangeatnegasvuohta guoská ovttačilggolaččat maid universiteahtaid autonomiija áššiid aivve dego maid eará iešráđđenorgánaid, dego omd. suohkaniid iešráđđenáššiid. Sámediggi lea álohii jearggalaččat váidalan dákkár áššis jos sámediggelága 9 §:a ráđđádallamat eai leat olláhuhttojuvvon juobe gitta alimus hálddahusriektái.

Ná geasset mus lea leamaš unnánaš eanet luomosáigi ja lean beassat lohkat maid dutkangirjjálašvuođa. Earenoamáš beroštupmán lea čuohcán iešalddes mu bargoáššiidenai gullevaš sámiid eananvuoigatvuođaid gieđahalli dutkamušaide, mat leat ráhkaduvvon ovddit vuoigatvuohtaministara diŋgondutkamuššan, ja dáid vuođul čállojuvvon nákkosgirje-dutkamušaide. Diŋgondutkamušain okta lea dahkkon Lappi universiteahta veahádatvuoigat-vuođaid instituhtas ja golbma Oulu universiteahta historjjá instituhtas, ja main maŋŋel leat gárvánan guokte nákkosgirjji. Prošeavtta dutkiin Joona, Enbuske ja Hiltunen leat giđa ja geasi mielde čállán áŋgirit Lapin Kansa siidduide ja bealuštan iežaset dutkamušaid ja dáinna lágiin iežaset ovddastan universiteahtaid. Sin viggamuššan soaitá leat leamaš geahččalit váikkuhit plánejuvvon bargojoavkobarggadeapmái, mas vuoigatvuohtaministeriija, eanan- ja meahccedoalloministeriija ja sámediggi barget oažžut Sámi láhkaásaheami dássái, mii dahká vejolažžan ILO 169-soahpamuša ratifiserema.

Dutkama dáfus dákkár bargovuohki lea áibbas ođas ja ii oba dovdojuvvonge dutkanbirrasisi, daningo dutkamušat ja daid riektatvuohta gieđahallojuvvojit dieđalaš forumain, eai Lapin Kansa lohkkiid oaivilat –siidduin. Máinnašuvvon dutkamušat ja daid eahpedieđalaš bohtosiid dohkkeheapmi Oulu ja Lappi universiteahtaid namas addet munnje ain eanet ákkaid oidnuidan das, ahte sámi universiteahttafidnu galgá doarjut, ovddidit ja dahkat dan vejolažžan. Diehtaga bealakeahtesvuohta ii leat olláhuvvan máinnašuvvon universiteahtain bargojuvvon eananvuoigatvuohtadutkamušaid olis. Sámi dutkamuš dárbbaha iežas universiteahta, mii ii leat čatnagasas álbmotlaš, politihkalaš ja universiteahttapolitihkalaš motiivvaide – ja dieđusge dat galgá leat bealakeahtes maiddái sámi politihkas. Sámi dutkamuš dárbbaha dárbahassii olu resurssaid – álbmotlaš universiteahtaid bušeahtain sámi dutkamuša dorvvasteapmi ii leat vuosttažin vuoruhuvvon. Universiteahttaskuvlemiin sáhttit buoremusat dorvvastit sámi dutkamuša alla dási ja oažžut máhtolaš bargiid sámiid ruovttuguvlui.


Suoidnemánu beallemuttos gitta mánu loahpageahčai leat beatnatbeaivvit ja suoidnemánus maid máŋggas háhpohallet álkes spálta- ja mediaoidnosa, daningo buriin ođđasiin lea váili. Suoma sámiid guovddášsearvi, mas leat lahttun sulaid goalmmádas buot Suoma sámi servviin, lea sádden vuoigatvuohtaministeriijai gáibádusa beassat oasálažžan juo ovdal máinnašuvvon bargojovkui. Gáibádus lea unnimusat heahkastuhtti, eahperealisttalaš ja imašlaš. Álbmotsearvebargui ii gula politihkalaš doaibma ja sápmelaččaid sáhttá ovddastit virggálaš oktavuođain dušše válggain válljejun orgána dehege sámediggi. Bargojoavku gullá barggustis sámi servviid dássebealagit. Sámediggi ii guottit dehe doarjjo ovtta searvvi politihkalaš viggamušaid. Dán áššái lean čujuhan dárkileappot Vuohču Sámi márkaniin doallan dearvvahussáhkavuorustan, mii datnai gávdno sámedikki www-siidduin ságat-oasis.

Lávvordaga 25.7. ledjen duođainge Vuohču Sámi márkaniin. Márkanat ledje mielamiel vásáhus. Earenoamáš ilus ledjen das man bures sámi kultuvra lei oidnosis márkaniid prográmmas. Márkaniin ledje vuovdinládje olu alladásat ja eakti sámi ja davvisuopmelaš guovllu duojit ja maiddái Guoládaga sápmelaččat Lujávrres ledje dujiideasetguin márkaniin. Lei suohtas fuobmát, ahte árbevirolaš ja albma márkanárbevierru lea seilon.

Borgemánu álgogeahčen álget hoahput, daningo dalle virgelágádusat sámedikki ládje leat rahpan uvssaideaset ja maiddái sámedikki ovdduid bearráigeahččobargu lassána. Borgemánu álggus lea juo muhtin sámediggelága miel ráđđádallan.


Vuottesjávrres 27.07.08

Juvvá Lemet