Guovlluidgeavahusráđđádallamiid dearvvuođagat

Bearjadaga ledjen oktan sámedikki ovddasteaddjin ráđđádallamis birasministeriija virgeolbmuiguin riikkaviidosaš guovlluidgeavahanulbmiliin, mat leat guovloplánema ja lávvaráhkadeami vuođđun. Sámediggi lei doaimmahan ovdal áššis cealkámuša, muhto ieš háliidin buktit ovdan áššiid, mat mu mielas galggale váldojuvvot vuhtii riikkaviidosaš guovlluidgeavahanulbmiliin. Buvttán dás ovdan muhtin ášši beliid, maid bukten ráđđádallamiin ovdan.

Mu mielas guovlluidgeavahusa plánen lea buoremus vuohki caggat boahttevaš ruossalasvuođaid. Fuolalaš ja oassálasti guovlluidgeavahusa plánen, čielga ja ovttačilggolaš rávvagiiddisguin caggá eahpečielggasvuođaid ja ráhkada sihkarvuođa ja luohttámuša boahtteáigái sihke buktá bistevašvuođa guovlluidgeavahussii. Birasministeriija dáláš evttohusat guovlluidgeavahusa ulbmiliin eai mu mielas dán doarjjo. Anán lávvema stuorimus čuolbman dan, ahte sámi kultuvrii gullevaš ealáhusaide ja kultuvrii eai leat leame iežas lávvamerkemat ja nuppe dáfus maid dan, ahte sámi kultuvrra visttit, ráhkadagat, johtolagat ja vuoiŋŋalaš árbi ii leat gokčevaččat inventerejuvvon ja čielggaduvvon. Sámediggi galggalii váldojuvvot buorebut mielde mearridit guovlluidgeavahusas. Guovlluidgeavahusa válmmaštallamis galget dasa lassin váldojuvvot vuhtii sámi giellalága gáibádusat.

Nubbi guovddáš gáibádus guoská kulturbirrasa seailuma ruhtadeami. Leannai evttohan birasministeriijai, ahte ministeriija galgá sirdit sámi kulturbirrasa gáhttema ruhtaduvvot sámedikki bakte. Maiddái doarjja, mii mieđihuvvo BE-guovddáža bakte, sámi árbebirrasa gáhttemii galgá sirdojuvvot nu ahte sámediggi beassá dan mieđihit. Sámedikki kulturiešstivren guoská sihke ávnnaslaš ja vuoiŋŋalaš árbbi, ja sámedikki mávssolaš bargun lea seailluhit sámi ruovttuguovllu ávnnaslaš ja vuoiŋŋalaš árbbi buoremus vejolaš vugiin boahtte buolvvaide.
Birasministeriijai guođđin čállosisttán válden maid ovdan ovttaskaš ulbmiliidda gullevaš áššiid. Mu mielas sámediggi galgá barggustis jurddahit ollislaččat sápmelaččaid beroštumiid maiddái árgabeaivve áššiin. Guovlluidgeavahanplánen lea vuojulduvvan viidát čoahkkebáikkiid áššiide, mat eai sáhte heivehuvvot doaresbealguovlluide. Guovlluidgeavahusa oktan ulbmilin lea energiijafuolahusa gárggiideapmi. Sámi ruovttuguovlu lea dáhpalaš sajis ekonomalaččat ja energiijafuolahusa dáfus, daningo Sámis eai leat gáiddusliggenvejolašvuođat ja liggema váldooassi boahtá oljjus. Sámiid ruovttuguovlu sáhtálii leat ođđa ođasnuvvi energiijagálduid (omd. eananliekkas) geahččalanguovlu. Maiddái bázahusfuolahusas ja garvviheamis galggalii dahkkot vejolažžan dat, ahte sámi ruovttuguovllus galggale leat seammalágán vejolašvuođat garvviheapmái ja bázahusfuolahussii, mii váldá vuhtii suvdilis gárggiheami. Nubbi dehálaš ášši lea bieggafámu lasiheapmi, mii lea mielde guovlluidgeavahanulbmiliin. Mu oainnu mielde sámiid ruovttuguovllus bieggafápmu ja dan rusttegat eai oaččo leat boazobarggu árrun. Bieggafámu ávkki atnima plánemis galgá ráđđádallat sámedikkiin ja guovllu bálgesiiguin.

Atnen iežan áiggi hui ávkkálaččat. Deaivvadin hoahpohoahpus vuoigatvuohtaministeriija ovddasteaddji, geainna ságastalaime áigeguovdilis sámi áššiin. Deaivvadin maid ášševuoddji, gii válmmaštallá sápmelaš boazoolbmo riekteášši Eurohpa olmmošvuoigatvuohtaduopmostullui.

19.2.2008 Juvvá Lemet