Jođánis beaivádeapmi davviriikkalaš sámi soahpamuš-bargui

Odne almmustahttojuvvui vuoigatvuohtaministeriija ásahan bargojoavkku smiehttamuš davviriikkalaš sámi soahpamuša gaskavuođas riikkasis lágaide ja riikkaidgaskasaš soahpamušaide. Smiehttamuš gávdno vuoigatvuohtaministeriija ruovttusiidduin čujuhusas: http://www.om.fi/Etusivu/1247667830882 Sámedikki ovddasteaddji bargojoavkkus lei I várreságadoalli Irja Seurujärvi-Kari. Dađi bahábut min ovddasteaddji áŋgiris bargu davviriikkalaš sámi soahpamuša ovddideami várás ja sámiid vuoigatvuođaid áššálaš vuhtii váldima várás ii ožžon dárbahassii olu doarjaga bargojoavkkus ja son šattai guođđit smiehttamuššii viiddes loahppacealkámuša. Bargojoavkku smiehttamuš livččii leamaš ollisvuohtan vel heajut dálážis almmá sámedikki ovddasteaddji nanu barggu sihkkut smiehttamušas vearrámus deakstasajiid, mat heajude sámiid riektesajádaga. Bargojoavkku smiehttamuš ilmmuhuvvui hui negatiivvalaččat sámiid vuoigatvuođaid dáfus. Oidnen muhtin bajilčállosiid, main daddjojuvvui ahte bargojoavkku oainnu mielde davviriikkalaš sámi soahpamušhámus lea Suoma vuođđolága vuostá.

Bargojoavkku smiehttamuš ii lean munnje sámedikki ságadoallin mielamiel lohkamuš. Sámedikki sávaldahkan lea, ahte jagi 2005 hámus davviriikkalaš sámisoahpamuššan dohkkehuvvolii measta dakkáražžan muhto goitge nu ahte sámiid rievttit eai heajuduvvo. Smiehttamušas davviriikkalaš sámi soahpamuš ii gieđahallon beare čiekŋalit, oažžu dadjat buorebutge geahppasit. Das logahallojuvvoje dán áššái gullevaš Suoma láhkabáikkit ja gávnnahuvvui buot báikkiin mat lasihivčče sámiid vuoigatvuođaid, ahte ”ášši lea čuolbmái vuođđolága dáfus”, ”artihkal lasihivččii Suoma riikkaidgaskasaš geatnegasvuođaid”. Dát dajaldagat eai ákkastallojuvvo dađi dárkileappot juridihka dáfus. In dieđe mii lassiárvvuid dakkár bargojoavkobarggus lea, go ášši duššebeare daddjojuvvo ákkastalakeahttá. Smiehttamušas ii eakti vuogi mielde árvvoštallojuvvo soahpamušhápmosa gaskavuohta riikkasis lágaide iige guorahallojuvvo makkár láhkanuppástusaid soahpaamuša ratifiseren buvttálii.

Smiehttamušas boahtá ovdan, ahte Suopma hálidivččii ráđđádallat davviriikkalaš sámi soahpamuša ođđasit nu, ahte sámiid sajádat heajuduvvolii iige sámiid sajádat buoriduvvole rievttes ládje. Maiddái nd. báikkálaš olbmo (gieldda ássi) vuoigatvuođain hálidit atnit ávvira ja buohtastahttit daid álgoálbmotvuoigatvuođaide. Bargojoavkosmiehttamuš ii doarjjo davviriikkalaš sámi soahpamuša ratifiserema. Soahpaamuša ratifiseren orru leame aŋkke Suoma buohta ain hui guhkkin, jos stáhtaráđis leat dáhttu ášši ovddideapmái davviriikkalaš sámi soahpaamušhápmosa mielde. Go Ilo 169-soahpaamuša ratifiserenge lea ain bahuid gaskan, de oažžu jearrat makkár vejolašvuođat davviriikkalaš sami soahpamuša ratifiseremii rievtti mielde oba leatge? Balan, ahte oba heajut.

Dán bargojoavkku maŋŋel vuoigatvuohtaministeriija sihkkarit vuođđuda nuppi bargojoavkku suokkardit dan, maid dán bargojoavkku smiehttamušastis ovdan váldán áššit rievtti mielde dárkkuhit. Suomashan leat árbevirolaččat ceggen bargojoavkkuid, dahkan čilgehusaid ja dutkamušaidnai, maid leat ákkastallan sámiid riektesajádaga buorideami ulbmiliin. Duohtaáššis dát fidnut lea njoazidan sámiid vuoigatvuođaid olláhuvvama. Suomas lea dákkár doaimmas dehege ahte dat ii leat ratifiseren ILO 169-soahpamuša, hui guhkes ja ánssolaš ájihanhistorjá gitta 1990-logu rájes. Doaivvu mielde dákkár seammalágán čielggademiid ráidu ii dáhpáhuva davviriikkalaš sámi soahpamuša olis.

Bargojoavkosmiehttamuš lea iešalddes dehálaš, daningo dat sáhttá váikkuhit Suoma oidnui vejolaš davviriikkalaš sámi soahpamuša ratifiserenráđđádallamiin. Dan dihte lean gáibidan, ahte sámediggi čoakkán galgá beassat addit áššis cealkámuša. Sámedikki áššegieđahallit leat hohpolaš áigedávvalis fuolakeahttá álgán válmmaštallat sámedikki cealkámuša iežaset doaimasuorggis stivrra telefunčoakkámii 4.12., man gieđahallama maŋŋel cealkámušárvalus doaimmahuvvo dievasčoakkáma gieđahallamii 16.12.

30.11.2009 Juvvá Lemeti