Juovlabasiid maŋŋel

Lei buorre bosihit juovlabasiid áigge, muhto dál dat leat muosáhuvvon. Máhcan vel ovdalaš juovllaid áigge dáhpáhusaide ja fáttáide.Juovlamánu 16. beaivve dollojuvvon čoakkán Murmánskka guovllus Olenogorskkis lei miellagiddevaš. Jearaldagashan lei Ruošša sápmelaččaid vuosttaš oktasaščoakkán, mas ledje mielde guovlohálddahusa, dumá sihke Norgga, Ruoŧa ja Suoma sámedikkiid ovddasteaddjit aitosaš čoakkánovddasteddjiid dehege Ruošša sápmelaččaid virggálaš sáttagottiid lassin. Báikki nalde ledje lagabui 60 sáttagotti ovddasteaddji čoahkkáigohččojun 75 sáttagottis. Oktasaščoakkán mearridii vuođđudit gaskaboddasaš ráđi plánet dárkileappot Ruošša sápmelaččaid ortniiduvvama. Čoakkámis buktojuvvui ovdan ulbmil Ruošša sápmelaččaid ortniiduvvamis parlamentáralaš álbmot válljen orgánan. Ruošša dumá ovddasteaddji buvttii ovdan, ahte Ruošša lágat eai cakka sápmelaččaid parlamentáralaš organiserema Guoládagas.

Sámedikkiid ovddasteaddjit bukte ovdan Ruošša sápmelaččaid ortniiduvvama dárbbu. Earenoamážit vurdojuvvo, ahte Ruošša sápmelaččat besset sámi parlamentáralaš ráđi dásseárvosaš ja dievas lahttun. Dál Ruošša sápmelaččat leat guovtti searvvi bakte dárkojeaddjin SPR:s. Suoma sápmelaččaid dearvvahusságastan bukten ovdan stuora ilu das, ahte Ruošša sápmelaččat plánejit ortniiduvvama ja vurden ovttasbarggu šaddat vel lagabun sámedikkiiguin, earenoamážit árktalaš ráđi ja Barentsa euro-árktalaš ráđi áššiin. Lohpidin Suoma sámedikki doarjaga Ruošša sámiid ortniiduvvamii. Mu dearvvahussága boahtá farggabáliid sámedikki ruovttusiidduide.

Davviriikkaid sápmálaččat leat adnojuvvon bálggesčuollin riikkaidgaskasaš ságastallamiin álgoálbmogiid ortniiduvvamis ja áššiid ovddideamis. Dál Ruošša sápmelaččat sáhttet leat seammalágán ovdavuojánat Ruoššas ja ovdamearkan Ruošša sierra álgoálbmotjoavkkuide.

Dakka Ruošša mátkki maŋŋel mánnodaga dollejin Helssegii. 18.12. lei suvdilis gárganeami doaibmagotti čoakkán, mas gieđahallui luondduriggodatstrategiija. Čoakkáma dieđáhus gávdno čujuhusas: http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=307159&lan=fi&clan=fi Čuovvovaš beaivve oassálastten biodiversiteahttabargojoavkku čoakkámii. Čoakkámis mearriduvvui vuođđuduvvot bargojoavku suokkardallat biodiversiteahttasoahpamuša 8 (j) paragráfa guoaskkadeami Suomas ja dohkkehuvvui bargojoavkku bargogohčus. Lean ovddit bloggain juo čujuhan bargojoavkku vuođđudeapmái. Birasministeriija nammada boahtte jagi bealde bargojoavkku bargui sierra oassebeliid.

Duorastaga 19.12. lei sámedikki stivrra maŋimus čoakkán dán jahkái. Čoakkámis gieđahallojuvvoje dušše maŋimus ja hohpolaš áššit, mat galge gearggahuvvot jagi loahpa rádjái. Sámedikki stivra nammadii I várreságadoalli Irja Seurujärvi-Kari davviriikkalaš sámi soahpamuša golmma olbmo našuvnnalaš bargojovkui. Dan bargun lea veardidit davviriikkalaš sámi soahpamuša gaskavuođa Suoma gustojeaddji láhkaásaheapmái. Eará ovddasteaddjin leat vuoigatvuohtaministeriija virgeolmmošovddasteaddjit. Bargojoavkku vuođđudeapmi lea dehálaš vai davviriikkalaš sámi soahpamuša ratifiserenbargu sáhttá álggahuvvot.

Stivra dohkkehii maid sámedikki cealkámuša ođđa universiteahttaláhkaevttohusas. Cealkámušastis sámediggi atná dehálažžan, ahte sámegiela ja sámi kultuvra oahpahus seailu máŋggain universiteahtain (dál Lappi, Oulu ja Helssega universiteahtain). Sámediggi deattuha maid dan, ahte universiteahttaláhka ii oaččo eastit riikkaidgaskasaš sámi universiteahttafidnu ovdáneami. Sámedikki ulbmilin lea, ahte allaskuvlaoahpahusa sáhtálii oažžut earret sámiid ruovttuguovllus muhto maid sámiid ruovttuguovllu olggobealde, daningo stuora oassi sápmelaččain orrot sámiid ruovttuguovllu olggobealde. Sidjiide galgá sáhttit fállat sámegiela ja sámi kultuvrra oahpahusa.
Sámediggi buvttii ovdan fuolas universiteahttaláhkaevttohusas ráđđen márkanvuigŋii, mii bidjá vára vuollái unnit oahpahus- ja dutkansurggiid vejolašvuođaid oažžut ruhtadeami, daningo dáin surggiin eai leat stuora studeanta- ja dutkivolymat. Sámegiela ja sámi kultuvrra boahtteáigái lea dehálaš, ahte giela ja kultuvrra oahpahusa ruhtadeapmi lea bissovaš iige dat galgga leat čatnagasas márkanekonomiijai dehe sierrahávális árvvoštallamii.

Sámediggi maid fuomášahttii cealkámušastis das, ahte universiteahtaid iešstivrejumi lasiheapmi ii oaččo heajudit sámedikki iešstivrejumi, muhto mearkkašahtti servodatlaš skuvlenprográmmain, mat gusket sámegiela ja sámi kultuvrra, galget olláhuhttojuvvot sámediggelága 9 § miel ráđđádallamat. Sámedikki ovddastus dakkár universiteahtaid stivrrain, main oahpahuvvo dutkosii doalvu sámegiela ja/dehe sámi kultuvrra oahpahus, galgá dorvvastuvvot.

Dasa lassin sámediggi buvttii ovdan fuolas professoraid bovdenmeannudeami álkidahttimis maiddái bissovaš virggiide, daningo dat heajuda universiteahtaid rabasvuođa ja nuorra dutkiid vejolašvuođaid ovdánit bargobálgásteaset. Sámediggi vuostálastá universiteahttáláhkaevttohusa árvalusa mearridit universiteahtaid bargogaskavuođaid dohkálašvuohtaeavttuin universiteahtaid bargonjuolggadusaiguin dáláš stáhtaráđi ásahusa sajes. Dát sáhttá dahkat vejolažžan earenoamážit unnit surggiid buohta heajudemiid bargiin gáibiduvvon ámmátmáhttui ja ovdamearkkadihte sámegiela máhttui. Sámedikki cealkámuš gávdno lagašáiggiid sámedikki ruovttusiidduin.

Bloggastan, mas gieđahallen guovlogárgeheami ođasnuhttinfidnu, ng. ALKU-fidnu, čanusjoavkojearahallamiid vástádusaid, de čujuhin boastut sámedikkiid vástádusaid gávdnot sámedikki ruovttusiidduin cealkámušat-oasis. Vástádusat gávdnojit goit gaskabláđi reivvet ja muittuhančállagat olis. In máša bloggastan velge heaitit ovddit bloggamerkemis viidát gieđahallon ALKU-fidnu gieđahallama. ALKU-fidnu joatkkaválmmaštallan lea ovdánan seamma ládje go ovdalnai – gulakeahttá čanusjoavkkuid. Ovttaáigásaččat go ALKU-fidnu gávcci (8) vuollebargojoavkku loahpparaporttain lei bárisin jođus čanusjoavkojearahallan, masa maid sámediggi vástidii, de hálddahusa ja guovlogárganeami ministtarbargojoavku (Halke) dagai mearrádusaid vuollebargojoaavkkuid raporttaid vuođul. ALKU-fidnu čanusbargojoavku vástidanáigi nogai 5.12. Ovttaáigásaččat Halke gieđahalai čoakkámiinnis 18.11. ja 3.12. vuollebargojoavkkuid raporttaid ja dagai čadni mearrádusaid, mat guske guovlohálddašaneiseválddiid bargguid, guovlojuogu, doaibmabáikkiid ja meroštalai daid bargguid. Mearrádusaid dieđáhus gávdno čujuhusas: http://www.vn.fi/ajankohtaista/tiedotteet/tiedote/fi.jsp?oid=246550 Mu mielas dákkár doaibma ii leat buori hálddahusa prinsihpaid mielde ja bidjá eahpádusa dasa váldojuvvojitgo čanusbargojoavkojearahallamiid vástádusat albma ládje vuhtii mearrádusaid dahkamis.

Háliidan giitit buot mu blogga lohkkiid vássán jagis ja bloggan bakte addojun máhcahagain ja kommeanttain. Sávan, ahte boahtte jagi bealde sáhttit joatkit ealaskas ságastallama.

Vuottesjávrres juovlabasiid maŋŋel,

Juvvá Lemet