Jurdagat guovlohálddašanođastusas

Suomas ođasnuhttojuvvo vuđolaččat stáhta guovlohálddahus, leanat heaittihuvvojit jagi 2009 loahpas ja dáláš sierra stáhta guovlohálddašaneiseválddit maidda gullet luoddabiirret, birasguovddážat, vuovdeguovddážat ja BE-guovddážat maid heaittihuvvojit dađi mielde. Buot stáhta guovlohálddahusa eiseváldibarggut juhkkojuvvojit guovtti ođđa guovlohálddašaneiseváldái, ng. Ellui, mii vuojulduvvá ealáhusaide ja Allui, mii fas čiekŋu guovlluid gárgeheapmái. Ođastus seailluha eanangottiid lihtuid sajádaga ja bargguid eanas ovddešlágánin, muhto goit nu ahte daidda lassánit barggut ja váldi. Ođđa virgedoaimmahagat álggahit doaimmaset jagi 2010. Maŋimus dieđu mielde Sámi letnii leat boahtime goappašat guovlohálddašaneiseválddit.

Leanaráđđehusat olláhuhttet dálá áigge earenoamážit bearráigeahččo- ja ruhtadanbargguid. Sámi leanaráđđehus bearráigeahččá sámegielalaš sosiála- ja dearvvašvuohtabálvalusaid ja oahpahusbálvalusaid doaibmivuođa. Sosiála- ja dearvvašvuohtabálvalusaid bearráigeahččobarggut evttohuvvojit aŋkke dál sirdojuvvot dearvvašvuohtafuolahusa riektedorvoguovddážii, masa ovttastahttojuvvo maid sosiálabálvalusaid bearráigeahčču. Doaibmama guovlluguovdasašvuođas ii leat vel sihkarvuohta. Ođastus gohčoduvvo ALKU-fidnu namain ja dan sáhttá čuovvut čujuhusas http://www.vm.fi/vm/fi/05_hankkeet/022_alku/index.jsp Ođastusa válmmaštallet 12 bargojoavkku, main leat 250 ovddasteaddji. Sámedikki ovddasteaddji ii leat čáhkan dáid 250 ovddasteaddji jovkui vaikko leatnai dan gáibidan.

Guovlohálddašanođastus lea stuorimus goassige dahkkon ođastus stáhta báikkálašhálddahusa suorggis. Ovttaáigásaččat lea jođus maiddái suohkan- ja bálvalanráhkadusođastus, sosiála- ja dearvvašvuohtasuorggi KASTE-fidnu, stáhtaossodatvuogádaga ođastus sosiála- ja dearvvašvuohtasuorggis ja láhkaásahusa ollislaš ođastus, mii stivre dearvvašvuohtadivššu. Áššit ovdánit stuora leahtuin. Ieš lean veaháš skeptalaš dasa ahte geažos áigge ođastuvvo ja ovddiduvvo, daningo dat doalvu áiggi dábálaš virgebarggus. In leat gal maid aivve sihkar buktetgo virgedoaimmahagaid heaittiheamit ja ovttastahttimat loahpaloahpas goluid seastima. Muhto áiggi vássima mielde oaidnit dan ja sávan dieđusge ođastusa buoridit sápmelaččaid sajádaga ja vuoigatvuođaid. Sávan maid ahte riikkavuložiid ja sierra intreassajoavkkuid oainnut besset ođastusas oidnosii ja áššis ságastallojuvvolii albma duođas, daningo ođastus váikkuha mearkkašahtti ládje olbmuid oažžun bálvalusaide, beroštumiid bearráigehččui ja ealáhusaid ovddideapmái.

Sámedikki ságadoallin lea hui fuolas ođastusa leahtus ja viidodagas, daningo sápmelaččaid sajádat ja vuoigatvuođat uhkidit duolmmahallat ođastusa olis. Lean maid fuolas nuppi áššis. Namalassii go ođastusat ovdánit ná jođánit, de boahttevaš vuoigatvuohtaministeriija, eanan- ja meahccedoalloministeriija ja sámedikki oktasaš bargojoavkkus, mii gieđahallá sápmelaččaid vuoigatvuođaid ILO 169-soahpamuša čuovggas, ii leat vejolašvuohta váikkuhit dárbahassii ALKU-fidnui ja muhtin oassái áššiin šaddá bargat bádjálaga barggu.

Sámedikki olis bargat ALKU-fidnu ođastussii evttohusaid ja álgagiid, ahte sierra bargojoavkkut gullet Sámedikki,. Muhto vejolašvuođat beassat váikkuhit leat rájálaččat. Mii geahččalit cealkámušaineamet ja evttohusaineamet earenoamážit eastit sámi kulturiešstivrema geahnohuhttima ja váfistit sámedikki ja sápmelaččaid sajádaga. Cealkámušaineamet fuolakeahttá ALKU-fidnu evttoha gaskaraporttastis, ahte sámi kulturiešstivrema ja sámi giellalága stáhtaveahkkedoaimmat sirdojuvvojit vuoigatvuohtaministeriijas ođđa stáhta báikkálašhálddašaneiseválddiide. Dasa lassin evttohuvvo, ahte sámegiela ja sámi kultuvrra oahpahusa stáhtaveahkkedoaimmat vuođđo- ja nuppi dási oahpahusas sirdojuvvojit oahpahusministeriijas guovlohálddašaneiseválddiide.

Sámediggi lea vuostálastán dáid evttohusaid eaige min oainnut leat váldojuvvon vuhtii ášševálmmaštallamis, eaige sámedikki leat gullan dáid evttohusaid válmmaštaladettiin. In riekta ipmir mii lassiárvvuid, seastimiid dehe beaktilvuođaid dáiguin evttohusaiguin oláhuvvojuvvo. Mu mielas evttohusat geahnohuhttet earenoamážit sámi kulturiešstivrema. Sámediggi lea evttohan, ahte ruhtadanbarggut, mat gullet sámi giellalága olláhuhttimii, galget sirdojuvvot ollislaččat juolluduvvot sámedikki bakte. Sámi kulturiešstivrema ruhtadeapmi galgá leat láhkaásahemiin stivrejuvvon vuoigatvuohtaministeriija vuolde. Gaskaraportta evttohus olláhuvvamis mielde dárkkuhivččii dan, ahte sámediggi doaimmalii stáhta báikkálašhálddahusa vuolde. Evttohus geahnohuhttá sámi kulturiešstivrema ja eahpidan sakka leago evttohus vuođđolága ja riikkaidgaskasaš soahpamušaid mielde.

Birasministeriija doaibmasuorggis evttohuvvojit sirdojuvvot guovlodássái váldun lohpehálddahus, stáhtavehkiid ja –buhttadusaid juohkin, váidalusaid gieđahallan ja dohkkeheapmi ja daid váfisteamit. Sámedikki ovttasbargu lea doaibman álohii earenoamáš bures Sámi leana birasguovddážiin. Dáid guovddášbargguid dehege omd. dikšun- ja geavahanplánaid váfistemiid sirdin guovlohálddahussii ii leat čuolmmahis ášši, daningo boahttevaš birashálddahus šaddá leat ealáhusaid guovlohálddahusa oassi báikkálaš dásis. Birasáššiid gieđahallamiin ja guoddalemiin deivet dávjá máŋggat sierra ruossalasvuođat ja daid gieđahallan lea buorre gáidadit muhtin áššiin guovddášhálddahussii. Oasistis balan birasministeriija hálddahusa áššedovdamuša cuovkanit ja ollislaš gova háddjánit sierra guovlohálddašaneiseválddiide. Birasministeriijas leat dálá áigge alla dási áššedovdit ja balan, ahte ođastus sáhtálii guođđit sin áššedovdamuša vuhtii válddekeahtta ja háddjet birassuodjaleami bearráigeahččo- ja ovddidangietti. Evttohus lea vel álgomuttus, muhto dákkár jurdagat munnje leat boahtán dán muttos ALKU-fidnus – doaivvu mielde mu balut čájehit iežaset duššin.

Ášši lea hui dehálaš ja gáibida álbmoságastallama. Sávan maid sámi servviid aktiivavuođa áššis.


Oulus 18.10.2008

Juvvá Lemet